24.04.14, 01:04 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset:
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 [2] 3   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: koska kannattaa ottaa p√§ssi?  (Luettu 2009 kertaa)
maunu_muori
Mummouuhi
****
Poissa Poissa

Viestejä: 2878


« Vastaus #15 : 18.08.06, 11:23 »

Jaa, jaa.. alkaa olla tuore kotimainen kaali sillain mukavan kokosta, että on arankin lampaan syytä kesyyntyä hymy
tallennettu
Hanna P
Oinas
***
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 254


WWW
« Vastaus #16 : 18.08.06, 11:31 »

Monesti ole huomannut, että kerintä on tehnyt arasta lampaasta rohkeamman. Onko muilla samantyyppisiä kokemuksia?
tallennettu
siiri
Oinas
***
Poissa Poissa

Viestejä: 203


« Vastaus #17 : 18.08.06, 11:39 »


Kyllä kerintä tähän toiseen lampaaseen selvästi vaikutti! Toista ei olekaan vielä keritty.
tallennettu
Aulimaija
Lampuri
*****
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 5019


www.laurilan.net


WWW
« Vastaus #18 : 18.08.06, 11:58 »

M√§ olen my√∂s huomannut ett√§ keritseminen vaikuttaa joidenkin lampaiden luonteisiin positiivisella tavalla  hymy
tallennettu

Olethan tutustunut sivuihini osoitteessa www.laurilan.net
Riina
Pässivaari
****
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 4571


Muru Metsäneläin


« Vastaus #19 : 18.08.06, 12:46 »

Onkohan mun kerintätekniikassa jotain vikaa, koska mun lampaat eivät siitä kesyynny. Rusinankin kun viimeksi keritsin, se ei tullut viikkoon kymmentä metriä lähemmäksi.  :hymy
tallennettu

"Joka mäyrän saa, myös mäyrän pitää."
maunu_muori
Mummouuhi
****
Poissa Poissa

Viestejä: 2878


« Vastaus #20 : 18.08.06, 12:53 »

Myö luovutettiin ja tilattiin ammattikeritsijä.. oli kaikille mukavampaa...ja homma kävi niin sähäkkään, ettei lambi ehtinyt vikuroimaan..paitsi tietysti Emmi. Jos sitten ens kerintä menis helpommin, kun on kunnon pohjat alla.
tallennettu
ursula
Karitsa
**
Poissa Poissa

Viestejä: 96


« Vastaus #21 : 16.09.06, 11:28 »

kerintä auttoi meilläkin joihinkin lampaisiin, rauhottuivat hiukan, niin arkoja olivat viime syksynä hankitut uuhet että aluksi ihan hirvitti, nyt suurin osa on alkanut tottua käsittelyyn.

karitsoinneista, ite sain neuvon tutulta lampurilta tähdätä, jos mahdollista, uuhien ekat karitsoinnit noin 2v ikään,
kun viime syksynä laitettiin 15:sta sen keväisestä 10 isointa pässille ja pienet jäi talven yli kasvamaan,
sitä sitten jäin miettimään kun nautapuolella hiehon annetaan kasvaa ennen astutusta ja sitä sitten kyselin kuin on lampaissa.
tämä tuttuni sanoi, että heillä emouuhiksi aioitut jätetään kasvamaan että karitsoivat vasta 2vuotiaina ekan kerran, ovat vahvempia. ja mun ajatteluun tuo osui.
mitään ongelmia ei kyllä ollut keväällä karitsointien kanssa. ajattelin jättää nyt keväiset uuhet kokeeksi kasvamaan ens syksyyn, kun ei ole vielä kauhiaa painetta katrasta lisätä.
kuinka on kokeneemmat, millaisia käytäntöjä teillä muilla on?

tallennettu
Riina
Pässivaari
****
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 4571


Muru Metsäneläin


« Vastaus #22 : 16.09.06, 11:43 »

Ursulalle kuriositeettina vuoden 1932 "Kotieläinten hoito" kirjasta lainaus:

"Hyvinkehittynyt uuhikaritsa voidaan astuttaa 7-8 kk vanhana. Silloin se karitsoi ensimmäisein kerran 12-13 kk vanhana. Tosin on meilläkin muutamissa maatiaiskatraissa ulkolaisen esimerkin mukaan annettu ensimmäisen kerran karitsoida vasta 2 vuoden vanhana. Se ei kuitenkaan näytä tarpeelliselta lampaan kehityksen takia. Tuotanto vain suotta supistuu pieneksi."

En tiedä mitä lampaita sulla Ursula on, mutta mun mielestä meidän pitäisi suomenlammas pyrkiä kasvattamaan ja astuttamaan tuossa alle vuoden vanhana, koska suomenlampaan rotuominaisuus on hyvä sikiävyys ja varhainen sukukypsyys.

Mulla poikii uuhet ensimmäisen kerran 1-1,5 vuotiaina, jolloin ne ovat kasvaneet emojensa kokoisiksi eli ovat valmiita uuhia.
tallennettu

"Joka mäyrän saa, myös mäyrän pitää."
ursula
Karitsa
**
Poissa Poissa

Viestejä: 96


« Vastaus #23 : 16.09.06, 15:14 »

kiitosta riina,
suomenlammasta mulla. mietin nyt tässä alkavana monia asioita, yksi on tuo kestävä emoaines. oon alustavasti tuuminut että tilojen ollessa rajalliset pitäisin muutamaa ns. emolammasta ja karitsoittaisin niitä ja nuoret sitten möisin, eloon tai teuraaksi. ja emolammasporukkaa sitten "uusisin" tarvittaessa tai jos joku mainio nuori neiti syntyisi!
viime syksynä ostamani uuhet olivat pienikokoisia ja osa on vieläkin, eihän se elinkelpoisuutta vähennä, en sillä sano, kovin nuoria en vaan tahdo astuttaa, on aiemmilta vuosilta monenlaisia kokemuksia. onneksi valtaosa kokemistani karitsoinneista on mennyt mallikkaasti.
vastaavia kirjatietoja oon lukenutkin, uusia ja vanhoja karjakirjoja tulee selailtua.
tällä mainihtemallani tilalla ei ole ollut tuosta "kasvatus-käytännöstä" sikiävyys- tai muita ongelmia, olen ymmärtänyt että pyrkivät ns. suurikokoiseen eläinainekseen, lihakkuutta jne. suomenlammasta heilläkin on. mutta tarkemmin en ole heidän kanssaan ehtinyt keskustella, mutu-tuntumaa siis.
luulen että tulen ite kokeileen useampia tapoja, kun kuitenki pienen katraan kanssa puljaan ja käytännössä taitaa se paras oppi tulla. vielä täsä on pitkä tie että opin näitä lammas-kriteerejä yms! sitten kun perinnebiotooppeja ylläpidetään on yksi "sääntö" että laiduntajia ei saisi lisäruokkia jotta laitumet tulisi kunnolla hyödynnetyiksi, mitä tietty voi olla käytännössä mahdoton orjallisesti toteuttaa luulen, riippuen laitumen kasvusta jne. ja laitumen kasvu taas vaikuttaa eläinten kasvuun.
mielenkiinnosta siis kyselen.
kyllähän kyyttökin voi tulla kantavaksi jo puolivuotiaanakin ja poikia reilun vuoden ikäisenä ja kaikki menee yleensä hyvin, mutta eläinsuojelullisesti ei ole enää sallittua eikä se eläinyksilön hyvää kasvua mahdollista.
mielenkiintoinen aihe!
tallennettu
Riina
Pässivaari
****
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 4571


Muru Metsäneläin


« Vastaus #24 : 18.09.06, 20:46 »

Jos sä haluat kestäviä, hyviä emoja, niin sun pitäisi kasvattaa siitokseen jäävät eläimet vähemmällä väkirehulla, kuin teuraskaritsat. Hitaammin kasvavasta lampaasta tulee kestävämpi ja se, että uuhikaritsa oppii hyväksi karkearehun käyttäjäksi, on arvokas asia myöhemmin, kun siitä tulee emo. Monet eivät pidä ns. "heinämahasta", mutta mulle on toisaalta mm. kotieläinneuvoja sanonut, että laaja pötsi on sikiävälle suomenlammasuuhelle hyvä ominaisuus, ja olen itse taipuvainen uskomaan samaan. Mitä isompi pötsi, sitä enemmän sinne mahtuu myös pötsipapilleja ja sitä parempi rehunkäyttäjä eläin on.

MUTTA mä olen sitä mieltä, että suomenlammas pitäisi pystyä astuttamaan alle vuoden ikäisenä siitä huolimatta, että sitä ei ruokittaisi voimaperäisesti. Mulla on rajoitetulla väkirehulla kasvaneet uuhikaritsat kuitenkin niin hyvin, että poikiessaan 1-1,5 vuotiaana ensimmäisen kerran, ne ovat olleet emojensa kokoisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos astuttaa kasvavan uuhen, sille on annettava koko tiineysajan lisärehua omaa kasvua varten.

Tuo kyyttövertaus oli sinänsä mielenkiintoinen: kyllähän suomenlammaskin voi tulla huonossa lykyssä tiineeksi vaikka nelikuisena, mutta sitä ei saa missään nimessä astuttaa niin nuorena, vaan pitää katsoa, että lammas on riittävän painoinen 35-40 kiloa. (yleensä 40 kg, mä käytän 35 kiloa jaalanlampailla, koska osan uuhien aikuispaino ei tule olemaan paljoakaan yli 40 kg eli ne ovat 35 kiloisina lähes äitinsä kokoisia).

Toisaalta kun tullaan tähän astutuskysymykseen, niin jaalanlampaiden alkuperäinen kasvattaja sanoi, että hän astutti aikanaan uuhet ensimmäisen kerran vasta KOLMEVUOTIAANA. (ennen kuin kaikki alkoi mennä pieleen, toim. huom!) Kysyin, mikä järki tässä on, ja hän sanoi, että kun nämä lampaat elävät keskimäärin 15 vuotiaaksi, niin hänen mielestään alle kolmevuotias lammas on vielä "lapsi", vaikka se olisikin aikuisen kokoinen. Jaalat ovat mun mielestäni huomattavan kestäviä ja pitkäikäisiä - en tiedä onko myöhäisellä poikimisten aloitusajankohdalla merkitystä tähän, vai olisivatko kaikki lampaat yhtä pitkäikäisiä, ellei niitä poistettaisi aikaisemmin muista syistä. Joka tapauksessa mulla poiki nyt 9-vuotias Maya-mummo, eikä uuhta paina ikä ollenkaan, vaan se nauttii elämästään täysillä kolmen rasavillin pienokaisen kanssa.
tallennettu

"Joka mäyrän saa, myös mäyrän pitää."
ursula
Karitsa
**
Poissa Poissa

Viestejä: 96


« Vastaus #25 : 18.09.06, 21:04 »

kiitos taas riina neuvoista,
tässä kun aloittelee tulee mietittyä suuntaan ja toiseen ja koluttua monenlaisia vaihtoehtoja mielessään.
muitten kokemukset kiinnostaa aina kun itellä vielä "keruussa".
taitaa näitä käytäntöjä löytyä, niinkuin tuo kertomasi kolmivuotiaana astuttaminen!
tallennettu
Aulimaija
Lampuri
*****
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 5019


www.laurilan.net


WWW
« Vastaus #26 : 18.09.06, 21:44 »

M√§ voin ainakin omista lampaistani kertoa sen verran, ett√§ ne uuhet jotka on astutettu vasta toisella ik√§vuodella ovat huomattavasti komeampia kuin ne jotka ovat jo vuoden vanhana poikineet. Olen t√§n√§ syksyn√§ nyt kahden vaiheilla noiden nuorukaisten kanssa siis.....sill√§ itse pid√§n isoista uuhista enemm√§n kuin pienist√§ kirpuista  kieli Mun uuhikaritsat ovat kooltaan syksyll√§ tuon 40 kiloa olleet aina, mutta nyt tekisi kuitenkin mieleni kokeilla sit√§ ett√§ astuttaisin t√§m√§n kev√§√§n uuhikaritsat vasta ensi syksyn√§ ekan kerran.
tallennettu

Olethan tutustunut sivuihini osoitteessa www.laurilan.net
kylväjä
Karitsa
**
Poissa Poissa

Viestejä: 31


« Vastaus #27 : 20.09.06, 09:15 »

Minkäs ikäsenä ja kokosena noita ahvenanmaalampaita kannattaa pässille tarjota?
tallennettu
Maija H
Mummouuhi
****
Poissa Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1590

Emma im memoriam


WWW
« Vastaus #28 : 20.09.06, 10:05 »

Minkäs ikäsenä ja kokosena noita ahvenanmaalampaita kannattaa pässille tarjota?

Min√§ sanoisin, ett√§ puolivuotiaasta yl√∂sp√§in, jos on suht l√§hell√§ aikuisen kokoa silloin. kaikki ei tule puolivuotiaana tiineiksi kuitenkaan vaan vasta kahdeksasta kymmeneen kuun ik√§isin√§. Itse laitan p√§ssin tammi-helmikuussa syntyneille  syys-lokakuussa ja sit√§ nuoremmille vasta marraskuun lopusta eteenp√§in. Jos on kovin pienikokoisia odottelen sen astutuksen kanssa seuraavaan syksyyn
tallennettu

"Du missar 100% av alla de skott du inte skjuter" (Wayne Cretzky)
www.maijas.ax
maunu_muori
Mummouuhi
****
Poissa Poissa

Viestejä: 2878


« Vastaus #29 : 22.09.06, 15:03 »

Hmmm... mitekähän meidän Päivin kanssa käy, kun oli alaikäinen vahingon sattuessa.. estääkö liian varhainen astuminen jotain, jos ei lammasta sitten heti astuteta uudelleen.. Tenavansa tää neitokainen (2) hoiti ihan mallikkaasti, joten siinä puolessa ei ollut mitään moitittavaa.. on nyt reilun vuoden ja ei musta vieläkään oo ihan täyskokoinen( äiti aika iso). Onko tossa aikasessa poikimisessa pitempiaikaista haittaa( tutkittu ei mutu) vai vaan se ettei alettais liian varhain..koirapuolen termeillä pentutehtaileen.. siis 8 kk välein tai tiheemmin....Ei kai ne nuorena plikkoina ekan muksun tehneetkään immeiset oo mitenkään erilaisia? Onkos yks vahinko jotenkin fataali..siis laitanko lihoiksi? Plikassa ei oo musta muuten mitään vikaa.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.14 | SMF © 2006-2011, Simple Machines LLC