Näissä sun lampaissa on jotain vikaa Katjuska. Ne ei oo ainakaan vielä alkaneet huudella koti-ikäväänsä. Ja sitten, ne ahdistelee meidän kissaa ja kääpiösnautseria. Käppänä parkaa ei kukaan pidä minään meidän perheessä, jopa karitsat ajavat sitä ja puskevat heti tilaisuuden tullen :
Ei vaan, ihan kivaa on ollu. Nuo pikku baat ovat tosi touhukkaita, luulin et lampaat vaan syö ja nukkuu
Ne ravittaa pitkin pihaa ja tekee sellaisia kivoja pukkihyppyä, jahtaavat tosiaan kissaa ja pikku Haiku raukkaa, joka ei ymmärrä ollenkaan edes varoa.
Vielä kun saisin ukon (elikkäs sen uroskoiran) tottumaan uusiin tulokkaisiin helpottaisi elämä huomattavasti. Onneksi vasta pari päivää on kulunu, joten toivoakin on rutkasti jäljellä. Yritin tänään pitää Eetua hihnassa ulkona, kun lampaat olivat irti. Vaikka kuinka keskusteltiin etukäteen aidan takana, kuinka lampaisiin tehdään tuttavuutta, oli ensireaktio hieman liian villi... Aina vain hyökkäys. Ei äkäinen vaan sellainen leikillinen. Tarvii varmaan odottaa, että se kylästyy niihin lampaisiin. Onneksi lampaat ovat kaikkea muuta kuin arkoja. Ne säntäävät karkuun ja kaartavat samaa vauhtia takaisin. Traumoja ei siis kovin helpolla synny ;D
Jatkamme yritystä huomena!
