keritseminen

[Tyynelä]

Tätä on varmaan kyselty iät ja ajat, mutta kysynpä nyt sitten taas, kun mulle tuli nuo kaksi lammasta, niin mites se keritseminen?
Edellinen omistaja on kuulemma kerinnyt lampaat kerran vuodessa, keväällä, mutta kuulin, että kaksi kertaa olisi suotavampi...
Onko näin? Sillä lampailla on nyt villan paksuus arviolta (kun tökkää sormen ihoon asti) jotain 5cm, niin jos nyt menen ne keritsemään, niin kerkiääkö ne kasvattamaan tarpeeksi hyvän villan sitten sitä varten, että ovat talven pihatossa vai annanko kasvaa vaan tästä eteenpäin ja keritsen taas vasta keväällä??  ???

Järki sanoisi, että ei kannata nyt leikata, mutta sanokaas te jolla kokemusta on. Lampaat tulivat meille tosiaankin aika lyhyellä varotusajalla ja siksi tässä kyselen tämmöistä, että en ole oikein ehtinyt syväluotaavasti tätä foorumia tämän tiedon puutteessa tutkia...
Joten kiitänkin kovasti avustanne...valmiiksi.

[Riina]

Eläinsuojelulaki määrää, että lammas pitää keritä kerran vuodessa. Käytännössä villa, jos se on vuoden lampaan selässä, alkaa mennä huonommaksi, joten jos halutaan hyvää käsityövillaa, lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa. Ennen vanhaan kerittiin kolme, jopa neljä kertaa vuodessa!

Voit aivan hyvin keritä lampaat nyt. Kyllä ne talvella tarkenee. Mä olen kerinnyt lämpimänä syksynä lampaat marraskuun alussa, ja ne ovat hyvin tarjenneet kylmäpihatossa. Useimmat lampaat keritsen talveksi syys-lokakuussa.

[Tyynelä]

No eihän tässä sitten vielä kiire olekaan!  Luulin, että villa kasvaa niin hitaasti, etteivät pärjää talvella, mutta ilman muuta keritsen nuo sitten vaikka ensi kuussa, niin pysyy villa hyvänä ja saa alkaa opetella sitä karstaamista!
Kiitosta!

[LaineenAuli]

Meidän lampailla on tosi erilaiset villat; osalla ruskeista menee helposti tumpuksi, harmaspohjaisilla säilyy tapulit siisteinä ja ilmavina varsin pitkinäkin, valkoisella on niin tiukkaa kikkuraa, että karstaus ei tahdo onnistua. Osalla kasvaa nopeasti, jollakin hitaasti. Osaa porukasta pyrin nyt keritsemään 3 x vuodessa (maalis-, heinä- ja marraskuussa), osalle riittää 2 x.

[Maximoves]

Meillä on näyttänyt tulokkaat käyvän läpi kerinnän ja sorkkahoidon ihan ajankohdasta riippumatta. Juuri viime viikolla kerittiin 9 kappaletta, kun olivat niin kauhean pitkässä villassa ja likaisia kuin mitkä. Itse kannatan kaksi-kolme kertaa vuodessa kerintää villan koostumuksesta ja kasvusta riippuen.

[Tyynelä]

Täällä paikalliset maalaisimmeiset (nuoret ja varsinkin vanhat) on sanonu, että älä hyvä ihme niitä enää keritse.... Että ei meilläkään muinoin kun keväisin ulos päästettäessä.
On hiukan ihmettelevä fiilis....

[Nietosvaara]

Terveisiä Skotlannista  ;D

Vietin viime viikon ihanassa Skotlannissa ja tuosta viikosta kolme päivää isolla lammastilalla. Oli mielenkiintoista rupatella miten heillä hommia tehdään. Keritseminen menee pikkusen toista tahtia kuin meikäläisellä. Pari ammattilaista keritsee päivässä reilut 700 lammasta (eli yli 350 per keritsijä) ja tavalliset farmarit ainakin sellaiset 150 per nokka. Meikkis jaksaa keritä sellaiset 15 päivässä, jos on oikein reippaalla päällä. 

Terv. Päivi N.

[Mara]

Täällä paikalliset maalaisimmeiset (nuoret ja varsinkin vanhat) on sanonu, että älä hyvä ihme niitä enää keritse.... Että ei meilläkään muinoin kun keväisin ulos päästettäessä.
On hiukan ihmettelevä fiilis....

Mahtaapa olla melekosta se villa, tuskin mitään hyvälaatuista käsitöihin jne. Voisi ehkä mennä hermot jos vaikka yrittäisi saada käsin karstattua sitä.

Kyllä lampaat on ennen vanhaan, niinä oikeina vanhoina hyvinä aikoina siis  ;D keritty ainakin pari-kolme kertaa vuodessa, jopa neljästikin. Kustaa Vilkunan Vuotuisesta ajantiedosta voi poimia esim. seuraavat tiedot: "Vasikka-Matin (24.2.) tienoilla kerittiin varpuvilla eli matinvilla. Erkkinä (18.5.) odotettiin säiden lämpiävän ja kerittiin huonohko erkinvilla. Yksi vuoden neljästä lampaiden keritsemispäivästä osui Laurin päivään 10.8, jolloin saatiin talteen muuten laadukas, mutta ohuehko laidunkauden villa. Kaisan päivänä 25.11. saatiin paras villa."

Tietysti on muistettava että lampaita pidettiin enemmänkin villan kuin lihan takia.

Joka tapauksessa kuulostaa oudolta tuo että vain kerran vuodessa olisi vanhastaan keritty. Ehkä se on joku paikallinen piirre. Täälläkin päin aina joskus saa lampaisiin liittyviä "neuvoja" jotka tuntuvat aika erikoisilta. Kaiketi lampaanpito on jossain vaiheessa omavaraistalouden jälkeen taantunut ja vanhat tiedot ja taidot ovat jääneet unholaan, vaikka lampaita on joihinkin taloihin jäänytkin riihen nurkkaan.
Villoja pidetään vuosikaudet tiukoissa muovipusseissa jossain vintillä ja sitten innostutaan, että tehdäänpä niistä villoista jotain  :
Sorkkien leikkuu tuntuu myös olleen aivan tuntematon käsite.
Moni varmaan on myös kuullut niistä paikoista, joissa pässipojat heiluvat vapaasti laumassa lisääntyen iloisesti sukulaisten kesken, ja kas kummaa, lampaiden koko rupeaa vuosien mittaan pienenemään kuin pyy maailmanlopun edellä.
Totta kai aina on ollut myös kunnollisia, asiantuntevia lampaanpitäjiä, mutta kun lammas pienenä ja vaatimattomana eläimenä pysyy joten kuten hengissä hyvin vähälläkin, niin ikävä kyllä aika usein ne lampaat sitten on jääneet lapsipuolen asemaan.  :-[

[riitta]

Terveisiä Skotlannista  ;D

Vietin viime viikon ihanassa Skotlannissa ja tuosta viikosta kolme päivää isolla lammastilalla. Oli mielenkiintoista rupatella miten heillä hommia tehdään. Keritseminen menee pikkusen toista tahtia kuin meikäläisellä. Pari ammattilaista keritsee päivässä reilut 700 lammasta (eli yli 350 per keritsijä) ja tavalliset farmarit ainakin sellaiset 150 per nokka. Meikkis jaksaa keritä sellaiset 15 päivässä, jos on oikein reippaalla päällä. 

Terv. Päivi N.

Pääsitkö oikein näkemään sitä keritsemistä? Vai oliko siitä vain puhetta, oliko puhuja "luotettava" vai olisiko tullut vähän skottilisää?
Hurjia ammattilaisia ovat, olisi mukava päästä käymään sellaisessa keritsemiskeskuksessa, jossa opetetaan farmareita keritsemään , kyllä sieltä varmasti jotain hihaan tarttuisi.

Mietiskelin että missä vika kun itsekään en keritse kuin 20-25 uuhta päivässä (vuosikkaita 25-40).

Kone on tietenkin harrastelijatyyppinen eikä sellainen ammattilaisten kaapelikone. Saattaa terätkin olla kapeammat, joten vetoja pitää tehdä enemmän.
Keritsen tiineet uuhet kuukausi ennen karitsointia , joten laitan ne penkkiin, enkä keritse istuultaan, se on hitaampi tapa.
Keritsemisen yhteydessä tarkastetaan aina korvamerkit ja tehdään kuntoluokitus, joten kirjanpitoakin tulee. Sorkatkin hoidetaan keväällä "siinä samalla".
Apulaiset? Yleensä paljon keritsevillä on villankäsittelijä erikseen ja lampaanpyydystäjä, olisipa minullakin  :
Tilat pitäisi järjestää paremmin, eniten ja työläin vaihe onkin se lampaiden pyydystäminen ja raahaaminen penkkiin. Vaikka kuinka ne kerättäisiin siihen viereen pieneen aitaukseen, niin siinä tuhrautuu aikaa ja voimia (joskus sitä mennään mukkelismakkelis,...)

Suurin syy taitaa olla se, että en halua yhtenä päivänä revittää itseäni tilttiin, vaan jaan työt usealle päivälle, jolloin illalla vielä jaksaa vaikka lähteä lenkille, siis aivan oma laiskuus  ;D Keritsemis-sessioni kestää yleensä 3-4 tuntia.

Vieläkin keksin  :o Sisällä kasvatetut lampaat on ihan oikeasti hitaampi keritä, niiden villa on jotenkin nahkeampaa.

[mmj]

Minunkin pitäisi hakea laitumelta 4 kpl kevättalvella syntyneitä kerittäväksi. Nyt meillä ei ole noita hyttysiä enää niin paljon. Tällä suvulla on aivan kaamean runsas villan kasvu. Ne pitäis keritä 4 x vuodessa.

Miten teillä, paljonko teidän mielessä rajoittaa nuo verenimijät keritsemisaikoja? Minä elän pakkasten ja hyttysten tahdissa nuo keritsemiset.

t mj

[riitta]

Pakkasten ja hyttysten tahdissa täälläkin!
Just olen aloittamassa 100 uuhen keritsemistä. Mistähän saisi apulaisen , kun ei Minnakaan ehdi  ;D

[mmj]

Noku...
Just tänään eka työpäivä. Aikas tylsää. Oisko kiva saada leipänsä lampaista...? Vois/pitäis päivät pitkät puuhastella muita juttuja.

t mj

[mmj]

(Aloitin tänään siis työt loman jälkeen. Ei ole istumalihakset kovin hyvässä kunnossa. Jaksoin keskittyä 1,5 tuntia ja sitten levähti. Siis keskittyminen. No, kyllä nuo em. lihaksetkin, mutta se onkin jo kroonista. Kait tästä vähitellen jaksaa tehdä näitäkin juttuja. Voisin kyllä hakea ne 4 lammasta Tyrnävältä kerittäväksi ja tehdä ruokintapöytää, ja ja ja... t mj)

[Nietosvaara]

Moi
Oltiin tosiaan siellä Skotlanissa lammastilalla ja päästiin oikein vierestä seuraamaan sitä keritsemistä. Tilan isäntä keräsi vuorilta koiransa kanssa sellaiset kolmisensataa lammasta sellaiseen kivistä tehtyyn pyöreään aitaukseen. Aitauksen sisällä oli puista tehtyjä karsinoita ja sellainen koppi, jossa oli pari seinää avoinna sekä peltikatto. Ihan alkeellinen rakennelma. Paikalliset farmarit, jotka halusivat lisätienestejä olivat keritsijöinä. Tilan isäntä ei halunnut ottaa niitä huippuammattilaisia tällä kertaa, koska ovat niin nopeita, että on aika homma kerätä heille ne 700 lammasta eri paikoista vuorilta ja sitten vielä kuljetella ne oikeina ryhminä takaisin, sitä tahtia mitä lampaita tarvitaan.

Keritsijöitä oli kaksi. Kummallakin oli vaijerikeritsin ja virtaa jauhoi aggregaatti. kerintäpaikan laittia oli betonia. Apupoikana heillä oli nuori poika, joka sulloi villat sellaiseen suursäkin näköiseen pussiin. Kerittävät lampaat olivat Skottish blackface rotua (sarvipäinen lammasrotu), joten niiden villa ei ole sellaista hienoa tavaraa kuin suomenlampaan villa. Kumpikin keritsijä otti itse kerittävän lampaan kerintäpaikkansa vieressä olevasta karsinasta (karsina oli siis sullottu täyteen lampaita). Lampaat kerittiin tietty niin, että lampaat istu. Keritsijät olivat sen verran lihaksikkaita tapauksia, että he vaan yksinkertaisesti nappasivat lampaan kiinni ja samantien se istuikin jo kerintäpaikallaan. Muutama veto keritsimellä ja lammas lähti pois ilman villoja. Villavuota oli yhtenä kappaleena, jonka apupoika taitteli näppärästi ja sulloi säkkiin. Kyllä se homma sen verta sujuvasti kävi, että näki miesten tehneen sitä ennenkin.

Niillä huippukeritsijöillä on kuulema oma auto, jonka kautta lampaat kulkee ja siinä on sellaiset viritykset, että lampaat suorastaan putoo keritsijöiden eteen ja huikis haiskis ne lähtevät jatkamaan matkaa ilman villojaan. Ihan huippukeritsijä ei kuulema edes nosta konetta missään vaiheessa irti lampaasta vaan keritsin kulkee sellaista, miten sen kuvailis, serpentiinimäistä linjaa. Eli kun ensin otetaan veto alaspäin, niin seuraava veto ei olekaan uudelleen ylhäältä alas vaan jatkuu sieltä alhaalta suoraan ylös. Kiire on niin kova ettei edes teriä ehdi vaihtaa kesken kaiken ja sen takia heillä on monta keritsintä valmiina, jotta edellisten terien tylsyessä ottavat vain nopeasti uuden keritsimen käteensä. Tilan pitäjän mukaan nämä huiput ovat "eläimiä" (they are animals, niinkuin hän sanoi).

Kattelin paikallisesta maatalouslehdestä, että jossain oli ollu kerintäkisat. Voittaja oli kerinny 20 lammasta noin 13 minuutissa, joten aika nopeeta menoa. Muut oli selvinny 20 lampaasta noin 14-15 minuutissa.

Terv. Päivi N.

 

[Merike]

20 lammasta 13 minuutissa, se on n. 40 sekuntia / lammas :o Eivät varmaankaan tee sitä tuntipalkalla ;D

Katselin tuossa omia lampaita ja huokaisin. Niiden villat oli tosi hyvät ja siistit kunnes heinät alkoi siementää, nyt on kaula ja ryntäät ihan täynnä heinänsiementä > Ne kaikki joutuu heittämään pois, ei niitä selvitä kukaan... Selästä ja kyljistä saa ehkä jotain käyttökelpoista villaa.