Aitatolppien lahonesto

[Katjuska]

Onko kellään käsitystä, mikä olisi paras tapa suojata ympäristöystävällisesti aitatolpat lahoa vastaan?

Polttaminen on varmaan ekologisin, mutta pirhanan työläs ja näillä keleillä aika vaarallinen juttu. Mulla kun ei ole käytettävissä mitään tynnyriä tms. millä voisin palon rajata.

Miten hyvin terva suojaa lahoa vastaan? Onko jollakulla omakohtaista kokemusta?

Entäs sitten perinteiset puunsuoja-aineet? Miten myrkyllisiä lienevät?

[Maximoves]

Boorisuolakäsittely alle ja sitten Aitoa puutervaa päälle.

[Wilhelmina]

Onko sulla kosaania? Työläämpi tapa kuin nuotiossa, mutta toimii sekin. Eli polttolampulla päät mustaksi.

Hiillyttäminen on hyvä tapa, koska mitkään lahottajaorganismit eivät voi käyttää hiiltä ravinnokseen. Siihen perustuu sekin, että maan sisältä löytyy tuhansia vuosia vanhoja hiiliä.

Kaikki tavalliset kaupan "normaalit" lahonsuojat perustuvat siihen, että ne ovat myrkyllisiä lahottajille. Ne toimivat niin kauan kuin myrkkyä on riittävä pitoisuus puussa jäljellä. Riippuen myrkyn tehosta.

Jotku käyttävät kuumennettua pellavaöljyä. Kastetaan suojattavat tolpat 60 asteiseen pellavaöljyyn ja sivellään lopuksi tervalla. En ole henk. koht kokeillu tolppiin. Meidän talon kunniakkaan ikäiset ikkunanpuut ovat saamassa kyseisen pellavaöljylkäsittelyn ja pellavaöljymaalauksen. Ainakin isäpuoleni tilalla ovat käyttäneet tätä tolppiin vielä kun niillä oli lehmiä ja sikoja.

[marjukka]

Me teimme nuotiopaikan sitä polttamista varten; nurmea kaivettiin pieneltä alalta pois, hiekkaa tilalle ja kivirinki ympärille.  Siinä on ollut hyvä hiillostaa.  Kun vielä ympärille suunnitellut istuinpenkit valmistuvat, on hyvä nuotiopaikka.

[Sarvipää]

Kuinkahan kauan kauemmin hillytetty tolppa kestää kuin täysin käsittelemätön?

[Riina]

Mun mielestä käsittelemättömätkin tolpat kestävät älyttömän pitkään. Ja joka tapauksessa tolpat alkavat vuosien ja sateen myötä lahoamaan myös yläpäästään, oli ne käsitelty alhaalta tai ei, joten eivät missään nimessä ole ikuisia. Riippuu varmaan vähän maaperästäkin, miten nopeasti tolpat lahovat: onko maa hyvin vettä läpäisevä vai ei.

[Sarvipää]

Mulla on (taas) puoliälytön kokeilu meneillään. Tein tolppia pajusta ja laitoin ne oikeinpäin syvälle maahan, toivon että ne alkaisivat kasvaa. Pellon puskittaminen ei varmaankaan ole se viisain idea, mutta eipähän laho iskisi.

[mmj]

Periaatteessa minulla on samanmoinen projekti tuolla pusikossani, jossa olen laittanut aidan kiinni kasvaviin eläviin puihin. Mulla tulee aivan älyttömästi tuota paksua pajujätettä, jotena taidampa tehdä samanlaisen pajunistutusaitatolppakokeilun. Kerro sitten myöhemmin miten teillä onnistui.

t mj

[Pikkis]

Meilläkin on aitatolppia ollut jos minkäkin näköistä, mutta nyt tänä kesänä/syksynä ennen lumentuloa ajattelimme lyödä metallitolpat maahan. Eipähän ainakaan laho iske!   

Tuntuu, että noita puisia aitatolppia saa olla uusimassa joka vuosi.. 

[Jyrika]

Olen käyttänyt tuohon piha-aitaan muovisia tähtitolppia, eivät myöskään lahoa.

[mmj]

Kaikenlaista tulee mieleen, kun tuolla maalailin lampolan ikkunanpieliä. Nimittäin tuo mun koivikko taas. Siellähän alkaa piakkoin mittava maahanhakkuu, kunhan saamme raivaussahan kuntoon. Olen miettinyt pääni puhki, että mitä teen noilla rungoilla. Noh, mitä jos tekisin pässeille sille toiselle saralle aidan niistä rungoista? Jos vienkin jo nyt pässit sinne uuhien naapuriksi. Siis kunhan saan niille sen aitauksen tehtyä. Suurin osa paremmista rungoista näyttää olevan halkasijaltaan jotain 7-10-14 cm paksuja.

Mieleen jäi pari asiaa:
- Millä laitan ne aitatolppina (riviin istutettuja koivuja, joiden väli noin 2 m) toimiviin koivuihin kiinni? Nipusiteet? Paalinnaru? Naulat?
- Kuinka tiheästi niitä vaakajuoksuja pitäisi laittaa? 20 cm välein?
- Korkeus voisi olla jotain 110 cm?

Yhdestä kulmasta pässien pöheikkö (=myös villintynyt koivikko, joka poitsut lähtenee raivaamaan), liittyy uuhien laitumeen. Tosin laitumet ovat aika suuria ja laitumien nurkan läpi menee pellolle johtava tie, jtoen täysin yhteydessä ne eivät ole.

t mj

[Riina]

Lampsut repivät mielellään puista kaarnaa, oletteko te eläviä aitatolppia suunnitelleet ottaneet tätä jollakin tavalla huomioon?

[mmj]

Tekemällä niin suuren pellon, että eivät ajaudu kaarnan syöntiin?  ???

[maunu_muori]

Eppäilevä Tuomas tällä ihmettelee, miten lambit malttaa jättää kaarnan / tuohen syömättä. Ei ne sitä nälkäänsä syö, vaan saadakseen niistä sellaisia hivenaineita, joita ei muualta löydy esim laidunheinästä. Ei siinä laitumen koko auta yhtään. Sitäpaitsi ainakin vuohista se kaluamien on tosi hauskaa ajanvietettä, kun on vielä vähän kiellettyäkin.

[mmj]

Onko sillä loppu viimein väliä jos aitatolppapuut kuolevat? Jos näyttävät ikäviltä, niin pätkäistään moottorisahalla lyhyemmäksi.

t mj