laitumen perustaminen: monivuotinen nurmi vai mikä?

[farmerama -78]

Minulla ei ole koulutusta alalle ja aikomus olisi aloitella ostamalla vanha maatila e-suomesta ja sinne puhdasrotuisia suomenlampaita ja mahdollisesti -vuohi aluksi. Mitä kaikkia tukia voi saada pienimuotoiseen jalostustoimintaan ja lampaan pitoon, mitä koulutusta/ perustietoja tarvitsisin ja mitä pitää tietää tilaa ostaessa, jos meinaa jotain tukia saada? Pelloissa on kaikkia minimikokoja ainakin. Haaveena olisi siis laitumet lampaiden kesäappeiksi ja olin ensin kiinnostunut noista perinnebiotoopeista ja niityistä ym, mutta sitten jostain luin että esim niittyä ei saisikaan laiduntaa? Ja miten hankalaa tuollaisia erityistukia on saada ja mikä yleinen käytäntö on Suomessa lammas"harrastajilla"? Ja millainen koulutus alalle? Mitä pitää tietää, jos tilalla on jo peltoa jossa kasvaa nurmea, varmaan esim. lehmien vanha laidun ei käy lampaille?

Olen koittanut soitella Proagriaan ja ties minne, mutta kovin tyhjentäviä vastauksia en ole saanut. Pitäisikö siis lähetä vuosiksi koulunpenkille opiskelemaan viljelyä ja eläintenhoitoa, jotta näistä tuki- ym. asioista voisi mitään ymmärtää? 

[tumpelo]

www.mavi.fi

-tumpelo-

[Laventelilammas]

Ei oppi ojaan kaada, kuitenkin se viljelyn opettelu on pakollista, kun syövät talvellakin. Märehtijänä on edullisinta syöttää lajityypillistä ruokaa eli heinää. Voihan ulkoistaa tietenkin kaikki tilantyöt, mutta kyllä silti tulee tietää mitä elukat syö. Ja miten apila tai virna heinäseoksessa voi pienentää väkirehulaskua.

3 ha ja 11 lammasta on minimi.  Ja tukia varten velvoitetaan että on riittävä työkokemus vähintään 3 v. maatalousalalta ja tai vähintään 40 ov koulutus luonnonvara-alalta. Asikkalassa ja Muuruvedellä on jotain lammaskursseja. Tukihaussa voi käyttää apua , mutta onko neuvojalla viitseliäisyyttä tai halua neuvoa tukien maksimoinnissa, niinn että on hyvä jos on itekin selvillä mitä voi saada ja mitä ehtoja sitoutuu noudattamaan tukien saamiseksi.

Kahlasin tuossa 2011 hakuopasta läpi ja luin että uusia sitoumuksia kotieläintiloista ei oteta. Jos ei ole saanut kotieläintilastatusta 2009 mennessä, niin mitenkä nyt uusille aloittajille, ellei kotieläintilatukioikeutta tule kauppojen yhteydessä. Hmm.

[tirlittan]

Hei vain,

ensin todettava pilke silmäkulmassa, ettei edes agronomikoulutus aina takaa, että näistä kiemuroista voisi mitään ymmärtää... mutta vakavasti puhuen,

että voisit pyörittää tukikelpoista maatilaa, on pakko hankkia ainakin tuo 3 v tai 40 ov minimikoulutus (kannattaa kysellä eri maatalousoppilaitoksista ja kyllä Pro Agriakin järjestää) että voit rekisteröityä viljelijäksi. Kulkee meillä päin sukupolvenvaihtokoulutuksen nimellä.

Kokonaan toinen juttu on se, että ehkä kannattaisi opiskella vähän lisääkin, että vältät kalliiksi tulevat virheet, jos kerran aiot investoida maatilaan. Aikuisopiskeluna löytyy alan koulutusta monesta paikasta,  koulunpenkillä ei siis varsinaisesti tarvitse istua vuositolkulla. Paperisodan ohella lampaiden käytännön hoitoon saat vinkkejä myös tätä palstaa penkomalla (ja tutustut kaikkiin niihih riemuihin ja riesoihin, joita villapalloista seuraa). Oppisopimustakin ehkä kannattaisi kysäistä, jos alueesi oppisopimustoimisto on reipas.

Eli, jos olet epävarma mm.käykö lehmien vanha laidun lampaille (kyllä käy noin nopeasti vastattuna), tarvitset lisäosaamista viljelystä, eläintenhoidosta ja paperitöistä aika laajalla rintamalla. Pro Agria ei varmasti lähdekään tuollaiseen pyyntöön puhelimessa tyhjentävästi vastaamaan. Heillä on kyllä esim. aloittavan yrittäjän neuvontapalvelu kustannuslaskelmineen sun muineen, se toki maksaa mutta oikeasti, hyvä farmerama, olet aloittamassa jotain mikä pitää mun mielestä suunnitella kunnolla.

Ja sitten edelleen, kouluttauduitpa sitten miten hyvänsä, voit päättää haluatko EU-viljelijäksi vai lemmikkilammasharrastajaksi, byrokratiaero on aikamoinen. Tällä sivustolla tapaat meitä laidasta laitaan.

Onnea matkaan!

[Kristiina]

Voisitteko täsmentää, mitä tarkoitatte tukikelpoisella maatilalla liittyen tuohon min. 3v/40op koulutukseen?
Tarkoitatteko investointitukien saamista tms?

Moneen tukeen tarvinnee vain tuon 3 ha tukikelpoista peltoa. Meille ainakin tupsahtaa tilatuki ja uuhipalkkio yms. peruskaura sekä alkuperäisrotutuki ilman varsinaista alan koulutusta.

Se, että ei saa kotieläintilatukioikeuksia (vaikka olisikin kotieläintila) tarkoittaa, että tila rekisteröidään kasvinviljelytilaksi (tai mikälie se virallinen nimitys olikaan), jolloin tuki/ha on hieman pienempi.

[Laventelilammas]

Rude awekening, jos ostat tilan ja laitat lampaita susta tulee maatalousyrittäjä, joten pelkkä lampaan hoitaminen ei riitä.

Pitää osata hoitaa eläimiä, viljellä, laskea, myydä, markkinoida ja tuntea eu säädöksiä! Nämä nyt aluks sitteni sähkömies, korjausmies-, konehuolto- ja kirvesmiestaidot on plussaa (SÄÄSTYY EURO OMAAN PUSSIIN).

Lukase hyvä tapa toimia lammasketjussa esite ja osta  vaikka ensiksi taskulaskin 5€ ja rupea summaamaan kuluja yhden lampaan rehuista, eläinmerkeistä  tilatarpeesta, ruokintaan käytetystä työajasta ja karitsointiin käytetystä ajasta.  Ja kerro sitten haluamallasi uuhimäärällä. Tee sama tuloista: tuet, liha villa, jalostus eläimet (ei ainakaan alussa).

Tulot tulee vasta suunnittelullakin 9 kk:n päästä. Tietenkin jos saat ostaa tiineitä niin ehkä aiemmin. Mutta joka kuukausi eläimet syö paskoo ja peltoonkin pitäis jonkin moista lannotetta laittaa että ne kasvais.  Ja millä rehut korjaa ja milloin ne korjataan ja millä paskat peltoon levittää tai kuka levittää ja millä hintaa. Luomuviljelyssäkin pitää ainakin kalkita tai tietää mitä tekee, että sieltä pellosta joku korsi kasvaa. Siellä vasta dokumentointia ja valvontaa riittää.

Sitten tilat miten käsityövaltaista se on onko ruokkijaa, aperuokintaa vai mitä, nuorena jaksaa joo, mutta elät vain kerran joten töiden järkiperäistäminen / koneistaminen vähentää työaikaa ja säästää kroppaa.


Mieti mihin myyt lihan ja taljat ja millä hintaa, saatko kaupattua villat tai taljat, mistä saat keritsijät jne. Mistä oljet ja osaakoo alueen eläinlääkäri lampaiden sairauksia hoitaa.

Tarvitset ainakin 100 uuhta yhden ihmisen palkan saamiseksi. Joku pärjää vähemmällä , mutta laskeminen ja budjetointi on silloinkin a ja O, eikä ainakaan mitään megainvestoinneilla voi kuvitella aloittavansa.

Tarvitset  siis liiketoimintasuunnitelman, starttilaskelman ja pitämmän aikavälin budjetin, samalla tutustut alaan ja mietit oikeasti mitä se arki on. Aina vain parempi, mitä tarkemmin saat saat tulot menot laskettua. Tulos on miinuskatteinen ainakin pari ekaa vuotta, ja muu elämä lapset , koirat hoitaa, laskut maksaa omallako vai lainarahalla.

Sitten on erilaisia arvoja raha ei tuo onnea, mutta se helpottaa elämistä. Jollekin oravan pyörästä hyppääminen ja maalle muuttaminen sopii, jos et ole arkea maalla elänyt tai et tiedä mitä se on nousee sosiaalisten suhteiden vahvuus esiin. Maalle muuttaminen voi olla shokki tai sitten ei. Oletko yksin vai auttaako puoliso. Viljelijän arki on itsenäistä ja ehkä yksinäistäkin puurtamista ja helpottaa tietää että et ole yksin. Ja mitä sitten jos omat taidot riitä tai jos ei onnistu.

Byrokratian määrä aloittajalle on valtava ja rattaat jauhaa hitaasti, että tuet  ei tule niinkuin manulle illallinen sormia napsauttamalla. Onhan tosi että tukien määrä hämää aloittelijaa ja isot budjetit on kysessä.  Kun olet laskenut kaikki niin  palkka omasta työstä ei todellakaan ole sama mitä saisit edes minipalkalla vieraalla vähemmällä vaivalla ja riskeillä. 

Kyllähän täällä lampolassa autetaan ja neuvotaan.  Täällä on kuitenkin niin monta tarinaa kuin on kertojaakin, että tyhjentävää vastausta ei ole. Itse omat päätöksesi ja valitsemasi tien kuljet.  Kannattaa varata aika ja mennä suunnitelminesi kunnan maaseutusihteerille tai elykeskukseen.

Tarkoitus ei ole pelotella, mutta ei se lampurin arki pelkkää pellon pientareella heinä suussa pötköttämistä ole.
ONNEA vaan  jos päädyt lampuriksi.

[farmerama -78]

Kiitos asiallisista viesteistä!

Netistä kun itsenäisesti lukee jotain virastojenkin sivuja, niin menee vaan enemmän sekaisin noista tuista ja ehdoista ja vähemmän ymmärtää, että kuka saa aloittaa tilanpidon, missä, mistä kysytään lupia ja saako niitä, hygienia-asioistakaan en ole löytänyt mitään, pitääkö lampaan omistajalla olla hygieniapassi jne.??

Ja mistä lampaille saa varmasti rehua ympäri vuoden ja mitä suunnilleen yhden lampaan päiväruoka maksaa? Eli jos oisi etukäteen vähän haarukkaa, paljonko ne "lemmikkilampaat" vuodessa tulisi kustantamaan, tietysti puhumattakaan lämmitys, oljet, vesi, sähkö, eläinlääkäri ym.. Tarkoitus ei olisi mennä lampaiden takia vararikkoon kuitenkaan. Maatila ostettaisi lainarahalla. Eikös noihin investointitukiin tarvita hirveet tuotot tilalta, oliko se 17.000e/v? Eihän sitä muutamasta lampaasta saa juuri mitään tuloja, vaikka karitsat saisi myytyä jalostuskäyttöönkin. Ensin haaveilin suomenvuohista, joista saisi vähän maitoa, mutta eihän meijerit varmaan huoli pikkumääriä ollenkaan.

Haaveena olisi mahdollisimman helppohoitoinen kesälaidun ja pieni lampola (se reilu 3 ha laidunta ja jos tuo ei riitä pienelle määrälle lampaita niin lisäruokinta), jota hoitaisin laiduntamisen ohella vain niittämällä ja luonnonsuojelu oisi siinä sivussa myös mahtava juttu, uhanalaiset perhoset, linnut ym, kosteikot.. Eli se oisi ainakin aluksi vain elämäntapajuttu päivätyön ohella. Avopuoliso osaa sähkötyöt, rakentamisen ym.

Lampaiden ruokinta tuntuu olevan huipputarkkaa työtä ja varmasti väärästä ruokinnasta tulee vaikka mitä komplikaatioita, olen jo nähnyt kirjavan määrän painajaisiakin, missä oon ostanut lammastilan enkä tiedä yhtään, mitä mun pitää siellä tehdä! Olen menossa talvilomalla eräälle lammastilalle oppiin, kyselemään ja auttelemaan päivärutiineissa ja vakavasti harkitsen tuota maanviljelijän starttikoulutusta Ahlmanin opistossa, jossa tehdään ihan noita kannattavuuslaskelmiakin ja opastetaan varmaan verotuksessa, kirjanpidossa ja tukiasioissakin. Ja parasta ois toi, että sais konkreettista tietoa oman haaveen toteuttamisesta ja vaihtoehtoja esim jos joskus alalle oppisi niin voisi jotenkin sillä itsensä elättääkin. Haaveena olisi esim myös strutsi ja alpakat sekä muutama kalkkuna.

ELY-keskus ei mua ainakaan halunnut tavata ja Proagrian neuvonta kai oli maksullinen. Koulutus mulla on yritystalouden yo-merkonomi.

[shavia]

Kyllä kyllä, on shokeeraavia luetteloita, mitä kaikkea maanviljelijän pitää osata ja hallita. Mutta ei kaikkea tarvitse ihan heti osata, eikä kaikkia haaveita kannata kerralla toteuttaa. Jos on mahdollisuus jatkaa vaikka osa-aikaisena palkkatyössä, niin se on tosi hyvä, pehmeä lasku maatalouteen. Niin minäkin tein. Vaikka maatilan poika olen, ja aina viljelijäksi halunnut, ja sukutila yms. Niin kyllä yrittäjäksi siirtyminen kertarytinällä olisi ollut vaikeampi hallita kuin näin vähitellen.

Maataloudessa hienoa on monipuolisuus ja jatkuva oppiminen. Ihan puhtaalta kaupunkilaispohjalta ja velkarahalla tila ostaen haaste on kyllä iso, mutta ei ehkä ylivoimainen. Jos on hyvä visio, mihin pyrkii, ja keksii, miten siihen vähän kerrassaan on mahdollista päästä. Maatalouspolitiikka pyrkii nykyään vain entistä suurempiin yksiköihin, ja tappamaan pikkutilat, joten sen ja tukirahojen varaan ei kannata pitkällä tähtäimellä paljoa laskea. Pienviljelijän turvana voi sensijaan olla mahdollisuus käydä palkkatyössä, jos sellainen on, ja rahoittaa viljelyä sillä.

Eli lähtisin liikkeelle harrastuksena, ja oppiminen tavoitteena. ProAgrian neuvoja ei välttämättä ehdi vastata kysymyksiin, jos huomaa, että kysyjä on liian pihalla. Mutta tilaa aluksi muutama hyvä kirjanen niistä aiheista, joista haluat tietää:

http://www.proagria.fi/tuotteet/new/haku.asp

Ja ne kun on lukaissut, on kysyminen jo paljon helpompaa, kun osaa alan termit ja vähän perusasioita.

Otsikon mukaiseen kysymykseen vastauksia löytynee esim. julkaisusta nro 99 "Laiduntaminen Kannattaa".

http://www.proagria.fi/tuotteet/new/detail.asp?JulkaisuID=72&AihepiiriID=2

Jossain sopivassa vaiheessa, ainakin ennen kuin alkaa enemmälti mitään maataloutta varten ostelemaan, kannattaa aivan puhtaasta harrastuksesta siirtyä "tulonhankkimistarkoituksessa" tehtävään toimintaan, eli hankkia se y-tunnus ja ryhtyä yrittäjäksi. Siinä suhteessa koulutuksestasi tulee varmasti olemaan hyötyä.

[tirlittan]

Komppaan shaviaa ja laventelilammasta, tarkoitus ei taatusti kenelläkään ole säikytellä tai masentaa, mutta suurin osa meistä pienistä toimijoista on törmännyt nykyiseen valtakunnanpolitiikkaan, joka ei juuri auta eikä tue muita kuin suuria yksiköitä. Siis investointituet eivät koske pikkulampoloita, ja useimmat meistä käyvät tai ainakin alkuun kävivät muualla töissä ja rahoittivat lammasharrastuksen sillä.

Meilläpäin tukikelpoiseksi maatilaksi rekisteröitymiseen (myös kasvipuolelle!) on vaadittu sen 3 peltohehtaarin (huom, oltava siis peltoa eikä esim. hakamaata, tämän voi selvittää kotikunnan maaseututoimistossa, muutenkin sun täytyy selvittää mikä on kaavailemiesi peltojen ja laidunten status ja esim. kuka hallinnoi tilatukioikeuksia ) lisäksi tuo edellä kuvattu pätevyys, jonka hankkimiseen esimerkiksi Ahlmanin kurssi olisi hyvä, eikä siitä varmasti olisi haittaakaan että pääsisi yhdessä muiden kanssa oppimaan uutta ja kehittelemään niitä omia unelmia suunnitelmiksi. Kaikki tuo jo linkattu oheislukemisto, ja lammaskerhojen kautta koulutuspäivät, siinä tulevat sitten käsitteet tutuiksi ja muiden kokemukset hyödyksi.

Tyhjentävää vastausta siihen, mitä yhden tai kymmenen päkän päiväruokinta tai vaikka talvievästys maksaa, ei ole, koska siihen vaikuttaa paikkakunta, satovuosi, käytettävissä olevat koneet (suurpaalit vai pienet) ja moni muu asia. Joskus ollaan oltu pulassa puoli Suomea huonon heinäkesän jälkeen... Laventelilampaan kommentit olivat kaikki erittäin oleellisia ja arjessa punnittuja, kaiken tämän kanssa jos haluaa askarrella, niin kyllä niitä riemujakin sitten lampurille kertyy . Laiskan laji tai helppo harrastus tämä ei ole, elinkeinona varmasti vaativimmasta päästä. Ja tuo 17 000 euroa on vielä aika minimaalinen maatilan vuosituotoksi...eli kuten shavia sanoi, velkarahalla ostettu maatila on iso haaste. Jos haluaa kerrasta elättää itsensä viljelijänä, puhutaan jo ihan eri kaliiperin rykäisystä traktoreineen, hehtaareineen ja eläinmäärineen. Ne, jotka pärjäävät pienemmillä eläin- ja hehtaarimäärillä, ovat yleensä meistä kokeneimpia ja osaavimpia.

Toivon, että lomavierailusi lammastilalla antaa vastauksia ja että tavoitat käsituntuman siihen, mitä haaveilet. Joka tapauksessa tervetuloa lammasmaailmaan!

[katanka]

Kannattaa huomioida vielä tilaa ostaessa, että todella on sitä tukikelpoista peltoa se 3ha. Lisäksi jos nämä pellot on vuokrattu, kannattaa selvittää, että tukioikeudet todella palautuu tilalle, eivätkä jää vuokraajalle. Näistä on ollut paljon riitoja suomessa. ne eivät siis välttämättä palaudu, ellei vuokrasopimuksessa niin lue. Itselleni meinasi käydä ohrasesti tässä asiassa. tilan pellot olivat vuokrattu ja vuokraaja meinasi pistää hanttiin tukioikeuksien palauttamisessa. onneksi lopuksi kaikki kävi hyvin. Jos joskus vuokraan peltoni, niin aina lukee sopimuksessa, että tukioikeudet palautuvat maanomistajalle. Muutoinkin tuettomat pellot ovat periaatteessa arvottomia. Jos olet ostamassa tilaa, niin tarkasta sen kunnan maataloussihteeriltä, että tilalla on tosiaan tukioikeudet pelloilta ja tarkasta peltojen vuokrasopimus, jos siis pellot olisivat vuokrattuja.

[shavia]

Kannattaa huomioida vielä tilaa ostaessa, että todella on sitä tukikelpoista peltoa se 3ha. Lisäksi jos nämä pellot on vuokrattu, kannattaa selvittää, että tukioikeudet todella palautuu tilalle, eivätkä jää vuokraajalle. Näistä on ollut paljon riitoja suomessa. ne eivät siis välttämättä palaudu, ellei vuokrasopimuksessa niin lue. Itselleni meinasi käydä ohrasesti tässä asiassa. tilan pellot olivat vuokrattu ja vuokraaja meinasi pistää hanttiin tukioikeuksien palauttamisessa. onneksi lopuksi kaikki kävi hyvin. Jos joskus vuokraan peltoni, niin aina lukee sopimuksessa, että tukioikeudet palautuvat maanomistajalle. Muutoinkin tuettomat pellot ovat periaatteessa arvottomia. Jos olet ostamassa tilaa, niin tarkasta sen kunnan maataloussihteeriltä, että tilalla on tosiaan tukioikeudet pelloilta ja tarkasta peltojen vuokrasopimus, jos siis pellot olisivat vuokrattuja.

Tilatukioikeuksia ollaan kai nyt lakkauttamassa, ja uudet tulisi v. 2014 viljelyn mukaan, eli tilatukioikeuksista ei juuri nyt kannata paljoa maksaa. Sen sijaan LFA-tukikelpoisuus on se olennaisin (karjatilalla lähes 300 e/v), ja sitä ei tänhetken tiedon mukaan kai pysty peltoon jälkeenpäin liittämään. Joskus se on onnistunut tapauksessa, jossa on ostanut yli-ikäiseltä viljelijältä koko tilan tms. Pelto todella on arvoton, jos ei sille saa lfa tukea, vuokraa kannattaisi silloin maksaa luokkaa -100 e/ha. Niitty voi sensijaan olla arvokas luonnonlaitumena eli perinnebiotooppina.

Tukioikeuskuviot muuttuu todella nopeasti juuri nyt, tilanne saattaa olla heti huomenna aivan toisenlainen. Siksi on olennaista löytää se pätevin ammattiapu, joka on perillä tämän hetken tilanteesta, ja mielummin omaa ennustajan lahjoja Joka tapauksessa, jos ennustaa, että joskus tulevaisuudessa tuet menettävät merkityksensä, tuskin menee pahasti pieleen. Ruuan tuotantoa tarvitaan aina, ja siihen sopiva maa on aina arvokasta.

[rekku]

Niitty voi sensijaan olla arvokas luonnonlaitumena eli perinnebiotooppina.

Tukioikeuskuviot muuttuu todella nopeasti juuri nyt, tilanne saattaa olla heti huomenna aivan toisenlainen. Siksi on olennaista löytää se pätevin ammattiapu, joka on perillä tämän hetken tilanteesta, ja mielummin omaa ennustajan lahjoja Joka tapauksessa, jos ennustaa, että joskus tulevaisuudessa tuet menettävät merkityksensä, tuskin menee pahasti pieleen. Ruuan tuotantoa tarvitaan aina, ja siihen sopiva maa on aina arvokasta.

Noitten niittyjen kohdalla arpoessa - tai siis olettaessa, että saa perinnebiotooppitukea kannattaa kysellä hetimiten esim. neuvojilta / ELY-keskuksesta, josko sitä on mahdollista saada ja onko ko. alueen ELY-keskuksella rahaa. Joskus tukia ei jaeta, vaikka alue sopisikin, kun raha ei vaan riitä.

Shavia toteaa hyvin, että tukien varaan ei parane tehdä ja niihin luottaa - kaikki tuet ovat poliiittisia päätöksiä, ja politiikkasta ei tiedä.