Metsälaitumen laidunnus kysymyksiä!

[suparta]

Minulla on vajaan hehtaarin kokoinen metsälaidun ala.Tarkoitus on hoitaa sitä laiduntamalla.Lampaista minulla ei ole ennestään kokemusta.Montako lammasta on minimi määrä niiden viihtyvyyden kannalta?Voiko piikkilankaa käyttää aitana?Entä sähköpaimenen ohut lanka?Miten tiheässä lankojen tulee olla.että lampaat pysyvät aitauksessa?Aitauksen kannalta kai olisi paras,että lampaat olisivat vanhoja ja isokokoisia?Mistä lampaita voisi hankkia?Lihan tuotanto on tässä tapauksessa sivu seikka!
Kasvustossa on paljon vattua ja horsmaa,maistuvatko ne lampaille?Entä osaavatko lampaat väistää kaatuvaa lahopuuta?Päätarkoitus on hoitaa metsääni laiduntamalla!Tässä paljon kysymyksiä,kiitos kaikille vastaajille!

[Tartsi]

Kolme lammasta on jo lauma ja varmaan minimi lauman koko.Laitumen riittävyys riippuu metsän aluskasvillisuudesta,pelkkä horsmikko on äkkiä syöty.Piikkilankaa ei saa käyttää millään eläimellä,mutta sähkölanka on hyvä vaihtoehto.Lankojen määrä riippuu eläimistä,yleensä 3-5 on hyvä ja väli voi olla esim. 15-20cm.Lampaiden iällä ei niinkään ole väliä aidoissa pysymiseen,vaan hyvällä sähköpaimenella.
Lampaita on täällä myyntipalstalla ja keltasen pörssin maatalous/karjaeläimet osastossa,maaseudun tulevaisuuden myyntipalstalla...
Lampaat pitävät horsmasta ja vatusta,mutta syövät lähes kaiken ja kalvavat kaikkien nuorten puiden kuoret ja lehdet.Tämä varoituksena,jos alueella on taimikkoa 
Lampaan jääminen lahopuun alle huonoa tuuria,ne saaliseläiminä säikähtävät äkillisiä ääniä.
Voit aina koittaa aluksi muutamalla ns. kesälampaalla,kuinka syötävää riittää ja kuinka yhteiselo lampaiden kanssa sujuu 

[riitta]

Metsälaidunnus on mielenkiintoinen yksityiskohta laidunnuksessa. Vajaan hehtaarin kokoinen ala on kuitenkin niin pieni, että on vaikea kuvitella sen elättävän
kolmea (vähimmäiskoko laumalle) aikuista uuhta kesän ajan. Varaudu siis ruokkimaan lampaita esim heinällä ja väkirehulla.

Kesäkuun 9. päivänä päättyy tilallapitoaika ja silloin kannattaa kysellä lampoloista poistouuhia. Meilläkin haudataan parikymmentä uuhta vuosittain maahan koska
kukaan ei ole kiinnostunut ostamaan niitä 30€ hintaan. Uuhia siis on tarjolla.

[suparta]

Tuo päivämäärä 9.6. on hyvä tietää.Millainen on hyvä sähköpaimen?Näkevätkö lampaat narumaisen oranssin langan tarpeeksi hyvin?Alueella ei ole taimikkoa vaan vanhaa lahoavaa metsää,joten kuorivauriot eivät haittaa.Tarvittaessa saan kyllä peltopuolelta lisärehua yllinkyllin.

[Petri]

Tuo päivämäärä 9.6. on hyvä tietää.Millainen on hyvä sähköpaimen?Näkevätkö lampaat narumaisen oranssin langan tarpeeksi hyvin?Alueella ei ole taimikkoa vaan vanhaa lahoavaa metsää,joten kuorivauriot eivät haittaa.Tarvittaessa saan kyllä peltopuolelta lisärehua yllinkyllin.

Langan eläimet kyllä huomaavat, väristä riippumatta. Meillä on kaikkia muita mahdollisia, vaan ei oransseja (no, yksi valko-punainen). Joku noin parin-kolmensadan euron akkupaimen tai vähän halvempi verkkovirtapaimen. Meillä on vain akkuversioita ja tyytyväisiä olemme.

Petri

[Laventelilammas]

Hehtaarin pläntti ei riitä kun yhdelle lampaalle koko kesäksi, jos laidunpankin sivustolta kattoo.
(http://www.laidunpankki.fi/sivu.tmpl?sivu_id=242)
 Kannattaa tutkia myös onko alueella myrkyllisiä kasveja, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi suokorte, kielo ja myrkkykeiso  ovat eläimille vaarallisia. Oletteko punkkiseudulla, jos olette niin suosittelen coopersect spot onea, väittävät että tehoais myös mäkäriin,  ei tosin mejän perällä.

Heinäkuun puolesta välistä voit sinne kantaa pajun lehdeksiä tai niittoheinää lisäksi. Niin ja suolakivi ja juottopiste.

[marjukka]

Meillä on lampaita laiduntamassa muutamilla metsälaitumilla, ja niissä on todella eroa keskenään; on 10ha alue, joka elättää kolmekymmentä uuhta keväästä syksyyn, ja sitten sellainen, jolta eläimet haetaan pois heinäkuun puolivälissä.

Usealla lohkolla on myrkkykeisoa ja kieloa, mutta mitään ongelmaa niistä ei ole ollut.

Oletko Suparta hankkimassa ympärivuotisia lampaita, vaiko kesälaiduntajia?

 Vanhat uuhet ovat parhaita laiduntajia, toki esim. pässipojatkin sen pistelevät.  Jos sinulla on tarkoituksena ottaa vain kesälampaita, niin vaihtoehtona lienee joko ostaa omia, tai vuokrata palvelu lampurilta.  Jos ostat omia karitsoita, jotka laitat lihoiksi, niin sitten on seurattava riittääkö metsälaidun kasvattamaan karitsat. Useimmiten ei, alkukesän jälkeen.  Poistouuhet siellä voivat säilyä ihan hyväkuntoisina,siis helpommin kuin karitsat, mutta sitten on mietinnässä lihojen hyödynnys/eläinten hävitys.

Jotkut lampurit myös myyvät laidunnuspalvelua, tai voit löytää eläimiä lainattavaksi.Laidunnuspalvelussa eläimet omistaja yleensä kuljettaa, ja noutaa pois, kun työ on suoritettu.

Aitaamisesta: pystytkö huoltamaan sähkölangan alueella, eli niittämään kasvuston langan ympäristössä jotta sähkö kulkee.  Kivikkoisessa, epätasaisessa maastossa voi olla hankalaa, jos sitä horsmikkoa pukkaa... Kannattaa harkita myös verkkoaitaa.



Mon

Parhaan tuloksen aikaansaamiseksi laidunnus kannattaa aloittaa keväällä riitävän ajoissa.

[suparta]

Vanhojen uuhien hankinta vain kesän ajaksi tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta,jos vain raaskin luopua niistä syksyllä.Aidan alusen niitto onnistuu,paitsi yhdeltä sivulta,johon on työnnetty pellolta kiviraunioita.Aita matkaa on 3-400 metriä.Eikö verkko aitaus tuolle matkalle maksa sentään vähintään tonnin?Siksi olen kallistumassa paimenlangan puolelle.Miksi muuten uuhille ei ole kesäkuussa muuta käyttöä,kuin monttuun laitto?

[rekku]

Aita matkaa on 3-400 metriä.Eikö verkko aitaus tuolle matkalle maksa sentään vähintään tonnin?

ei tuolle matkalle: esim. Kellfrin lehdessä tällä hetkellä hinta 79 e / 100 m. Aidan voi laittaa nippusiteillä kiinni puihin (tai naulatakin, jos ei välitä puista), jolloin ei tarvitse tolppia. Verkkoaita on kyllä mielestäni helppohoitoisempi ja kestävämpi metsälaidunnuskäytössä.

Kasvien myrkyllisyys: ainoa, jota enempi pelkään on lupiini -> sitä eläimet ei kai osaa olla syömättä. Kielo(kaan) ei liene ihan niin myrkyllinen kuin väitetään: ainakin vanha siitospässini söi sitä suurella ruokahalulla loppukesästä, ja työn jälki oli siitä huolimatta erinomainen (monena vuotena). Liekö siis syömisajankohdalla väliä - ehkä syksyllä vähemmän haitta-aineita?

[Kuckumamma]

Mun kaksi lammastani söivät ilokseni lupiinia (lähinnä lehtiä, mutta myös kukkia) todella hyvällä ruokahalulla useita kuukausia syksyllä. Hengissä ja hyvävoimaisia edelleen. Mitäs pahaa niiden olisi pitänyt aiheuttaa?

[rekku]

Mun kaksi lammastani söivät ilokseni lupiinia (lähinnä lehtiä, mutta myös kukkia) todella hyvällä ruokahalulla useita kuukausia syksyllä. Hengissä ja hyvävoimaisia edelleen. Mitäs pahaa niiden olisi pitänyt aiheuttaa?

mielenkiintoista. olen kuullut (itsellä ei siis tapauksia), että lupiini olisi aiheuttanut vaahdon valumista suusta, kouristelua yms. Onkohan lupiinin(kin) kohdalla niin, että haitta-aineiden määrät vaihtelevat kasvukauden mukaan / kasvupaikoittain / joka esiintymien mukaan (joissakin siis lupiinista sellainen muoto jossa vähemmän haitta-aineita vrt. rypsin 0, 00 ja 000 -lajikeet).

Mutta se, mikä on hienoa, jos lammas syö lupiinia - itse en ole tuon kuullun tapauksen jälkeen uskaltanut sellaisille alueille viedä, jossa ko. kasvi on. Lupiini on kuitenkin vieraslaji, joka uhkaa luontaista keto/niittylajistoa, joten hyvä, jos lammas estää sitä.

[Kristiina]

Meillä lampaat ovat aina syöneet ihan himona lupiinia - entisessä kotipaikassa Laukaassa sitä myös kasvoi runsaasti, ja lampaat pitivät sen hyvin kurissa. Mitään oireita en ikinä havainnut. Lupiinin kukat olivat niille todella herkkua - hävisivät ensimmäisenä. Lampaat eivät syöneet tuoreita siemenpalkoja, mutta kun ne olivat kuivuneet, maisuivat jälleen.

Meillä pistellään myös kielon lehtiä ilman ongelmia.

[Kuckumamma]

Komppaan Kristiinaa lupiineista lampaiden suurena herkkuna. Tosin meillä päästiin tosissaan raivaamaan hullun lailla leviävää lupiinia vasta syksyllä, kun uuhenikin tottui kulkemaan pitkän köyden päässä. Ne söivät sitä usean kuukauden aina marraskuun lopulle ja todella suuria määriä ilman mitään ongelmia. Säästyi varmaan 100 kg kuivaheinää. 

[Laventelilammas]

Riippuu siitä, mikä lupiinilaji on kysessä villilupiini vai jalostettu puutarhakarkulainen. Villilupiinissa on kitkeriä alkaloidiyhdisteitä ja makea lupiini on taas puolestaan jalostettu, niin että siemenissä on korkea proteiinipitoisuus ja vähemmän niitä alkaloideja.  Kelta- ja makea lupiinia voidaan viljellä rehuksi ja syötäväksi niin lampaille kuin ihmisillekin vaan ne siemenet. Maapähkinäallergiset immeiset saavat siemenistä oireita.

 Kasvivärjärit saavat lupiinista upeita viheän sävyjä,.