Väiveista vaivaa?

[Petri]

Työssäoppijamme keksi mustaa pässipoikaa keriessään, että se hilseenä pitämäni olikin väiveitä. Ilmeisesti, kun en siitä paljoakaan ole mistään pystynyt lukemaan. Ruotsalaisessa oppaassa noita nimitetään "pälsätare". Pieniä, millimetrin mittaisin otuksia, eivät ime verta vaan taitavat elää hilseellä ja muilla ihon eritteillä. Ja häätääkin voisi, mutta kovin paljoa ei ole siiitäkään kerrottu.

Miten arvon lampolalaiset: kokeeko joku väiveet ongelmaksi tai sitten ei? Ja miksi? Jollain Coopersectillä ne saisi häädettyä, mutta taitaa laitumelle lasku olla ainoa tehokas käsittelyaika, että saa koko populaation puhdistettua? Ja kannattaako?

Petri

[sailor]

Googlaa väive, Orionin sivuistoilla kerrotaan miten voi hoitaa... kyllä niistä pääsee! terv. Sailor

[sumu]

Viime talvena hääsin coopersectillä sisällä. Ottivat ja häipyivät kokonaan 

[Kristiina]

Meilläkin on joskus häädetty väiveitä talvella coopersectillä - kutisivat niin kovasti, että tuntui tarpeelliselta. Jos väiveitä on tosissaan ja paljon, se on lampaan elämä pelkkää aitaan kyhnyttämistä - silloin ei ongelma jää huomaamatta.

[Jemppu]

Coopersectiä ja tarvittaessa uusintakäsittely kuukauden kuluttua. Mut varoaika on teurastukseen 28, luomussa kertaa kaks...pääsiäisteuraille jos laittaa ni tulee jo kiirus. Meillä kun isäntä kerii ni samalla mä tutkin silmät soikeena, näkyykö mitään elämää. Otsalamppu paljastaa väiveet, joka kohdassa niitä ei välttämättä ole, joten tutkalla kannattaa useammasta kohtaa. Tänä syksyn kerinnöissä niitä ei ihme kyllä näkyny. *koputtaa puuta*
Määräys vaan ell:ltä ja lääkekirjanpitoon. Ei ole tulkittavissa kuitenkaan lääkehoidoksi.

Teuraskaritsoitten kohalla miettisin, kantsiiko. Taljojen laatuunhan ötökät varmaan vaikuttaa, jos myyntiin meinaa.

muoks: olen käsittänyt, että villa saattaa alkaa irrota jos väiveitä on paljon, joku viisaampi osanneen kertoa tarkempaa määräarviota, millä alkaa olla vaikutusta taljan laatuun.  Muuten vaikutus taitaa olla tuo mitä Kristiina kirjoitti.

[Petri]

Kun ryhmissä ei ole kuin muutama kyhnyttäjää (siis pari % koko populaatiosta), ja koko kevään menee teuraaksi porukkaa n. kuukauden välein, niin taidan siirtää koko häädön laitumelle laskun yhteyteen. Jos näiden kanssa on pärjätty jo muutama vuosi, niin mennee vielä vähän aikaa näinkin..

Petri

[Tartsi]

Mä ostin vuosia sitten pari karitsaa,joilla oli elämää villoissa.Onneksi kerin ne heti tullessaan ja huomasin.Lähti ihan Coopersectilla ja sitä jos käyttää muutoinkin laidunkaudella,niitä ei ole.
Mun mielestä kaikilta eläimiltä pitää kaikki ulkoloiset hoitaa,totta kai se kutittaa kun nahassa mönkii jotain.Riippumatta siitä mitä ne sieltä syö.
Kanoiltakin hävisi ulkoloiset samalla aineella,annostuksen kanssa vaan pitää olla varovainen.Kanat katselevat jalkojensa väliin,jos siellä jotain liikkuu.Teuraskukoilta mä tutkin tarkemmin siipienkin alta,kun ne ei enää laita hanttiin.

[Suusanna]

Meillä oli pari kolme vuotta sitten yhden paistipässin mukana ilmeisesti tullut väiveitä, pieniä mannaryynin näköisiä otuksia...mannaryynit vaan pysyy paikoillaan, nää käveli Lähti Coopersectillä, eikä tarvinnut edes uusia käsittelyä. Joku mulle silloin sanoi, oliskohan ollut Aulimaija, en oo nyt varma, että niitä on yleensä lampailla ja pysyvät oireettomana, mut jos tulee joku stressi, esim. muutto toiseen paikkaan, niin sit ne pääsee valloilleen. Mutta helposti niistä pääsi onneks eroon

[Tanja73]

Kerinnän yhteydessä löytyi ihosta sellaisia kuivia rupia, yritin rapsutella niitä ja tarkasti seurata näkyiskö liikettä, mutta en ainakaan erottanut mitään...
Mutta kun joskus olen päässyt väiveitä näkemään, niin ne "asusteli" just sellaisissa ruvissa, ja kun niitä rapsutti rikki, niin alkoi liikettä näkyy. Varmuuden
varalta laitoin coopersectin näille keltä ihossa oli pientäkin sanomista, ei kai siitä haittaakaan ole kun eivät ole teuraaksi menossa..

[tirlittan]

Väiveet on aika tavallisia etenkin kevätkerinnässä, sekä omilla että reissukerittävillä on näkynyt. Jos ei niitä itse ötököitä ole tullut tiirattua, niin olen jossain lampuriurani alkuvaiheessa oppinut, että villan alla iholla esiintyvä keltainen "karsta" on käytännössä näiden ötököiden jätöksiä. Coopersectiä meilläkin käytetään ainakin keväisin kerinnän jälkeen koko laumaan, se auttaa myös ensimmäisiin polttiaispopulaatioihin laitumelle laitettaessa. Jatkuva kutina on jo ajatuksena kamala, ja stressaahan se eläintä ilman muuta. Täytyy vain muistaa ne varoajat teuraiden kanssa.

[Suusanna]

Meillä on lampailla joka vuosi keltaista karstantapaista, mutta se on kyllä ihan rasvaa. Talven aikana varsinkin sitä muodostuu. Toisilla on vähemmän ja toisilla enemmän, ei ole liittynyt meillä väiveisiin. Väiveitä on ollut vaan sen kerran ja ne pienet mannaryynin näköiset on kyllä liikkuneet iholla, mitään rupia ei tosin ollut.

[Jemppu]

Meillä on lampailla joka vuosi keltaista karstantapaista, mutta se on kyllä ihan rasvaa. Talven aikana varsinkin sitä muodostuu. Toisilla on vähemmän ja toisilla enemmän, ei ole liittynyt meillä väiveisiin. Väiveitä on ollut vaan sen kerran ja ne pienet mannaryynin näköiset on kyllä liikkuneet iholla, mitään rupia ei tosin ollut.

näin minustakin. Kyllä noi kellertävät liikkuvat mannaryynit näkyy, jos niitä kunnon valossa kattelee. Pelkkä (rasva)töhnä ei ole merkki väiveistä, olen tällasia tapauksia katellut itsekin tavallista tarkemmin, eikä elämää villoissa ole kuitenkaan ollut.

Eihän se vara venettä kaada, tässäkin tosin turhat lääkitykset ovat minusta tarpeettomia.

[kiika]

Moi!

Ei ne väiveet "asu" niissä ruvissa, mutta usein aikaansaa niitä rupia, kun lammasta kutittaa ja se hinkkaa itseään, jolloin iho menee rikki. Sitten kun niitä rupia rapsuttaa, tulee asujaimistoon liikettä. Saman tuloksen saisit, jos tällaiseltä väiveiden vaivaamalta lampaalta rapsutat ihoa mistä kohdasta tahansa.

Usein niitä on turha hoitaa rutiinisti, jos ei lampaat itseään hankaa mihinkään. Kyllä kutina näkyy lampaalla heti hankaamisena. Väiveet tavallaan kuuluu lampaan normaaliin oloon, vaan jos tulee joku stressi (vaikka pitkä märkä kausi, muutto, tms. muutos normaaliin) niin pääsevät holtitta lisääntymään, kun lampaan immuunipuolustuksen "teho" menee johonkin muuhun. Tai sitten, jos on lammas, joka ei ole väiveitä koskaan kohdannut.

Rapsuttelu ja hankaaminen näkyy kyllä sitten villlassa ja taljassa heti virheinä, eli kannattaa ne hoitaa heti Coopersectilla, jos lampaat rapsuttelee, mutta muuten se on kyllä melko turhaa. Se lääkekään ei ole ihan halpaa, joten varmuuden vuoksi ei ainakaan isommassa katraassa kannata hoitaa. Muuta haittaa noista nimenomaisista vieraista ei lampaalle ole, kuin se kutina (ja kenties omistajan ahdistus )

Se kellertävä rasvainen juttu lampaan iholla kerinnän yhteydessä ei ole väiveiden aikaansaamaa, vaan ihan sitä villarasvaa. Kerääntyy vaan iholle. Joillain yksilöillä sitä erittyy enemmän ja joillain vähemmän, siksi sitä ei ole kaikilla.