Rodun valinta

[pontus]

suunnitelmissa aloittaa lampaiden pito mutta isäpässin rotu mietityttää....Suomenlampaisiin keskittymällä saisi maksimoitua tuet mutta
saako liharodun lihantuottokyvyllä "kuitattua" menetetyt tuet?
Entäs millainen tuotantostrategia olisi kannattavin eli milloin olisi taloudellisesti paras karitsointiaika?
Muutenkin etenkin talouspuolen asiat kiinnostaa!

[Petri]

Entäs millainen tuotantostrategia olisi kannattavin eli milloin olisi taloudellisesti paras karitsointiaika?
Muutenkin etenkin talouspuolen asiat kiinnostaa!

Eerittäin tilakohtaisia kysymyksiä. Rakennukset, markkinat, työnkäyttö eri vuodenaikoina?

Esimerkiksi me järkeilimme, että koska syysteurastus tökkii kroonisesti täällä, niin koetetaan keskittyä epätyypillisiin vuodenaikoihin tarjonnassa. Ja kesältä koetamme siirtää työtä talveen. Siksi syyskaritsointi ja aikainen talvikaritsointi. Nykyisellä tukipolitiikalla ja lihan hinnalla ei ehkä varsinaisesti tuottoisin strategia, mutta tukia voi hetken optimoida, muttei mielestäni pidä luottaa niihin ikuisesti kiveenhakattuna todellisuutena. Ja rakensimme lampolastakin eristetyn, jotta talvellakin viitsii värkätä karitsoinnin ym. kanssa. Ja kun aito ympärivuotisuus on tavoitteena, niin suomenlammas. Nyt kyllä tekisi hiljalleen mieli kokeilla Dorset-risteytyksiä (ja siihen sitten se kolmas rotu loppuastutukseen), josko saisi lihakkuutta paremmin mukaan.

Petri

[sailor]

Minulle lammas on kokonaisuus, hyödynnän villan, taljan, lihat ja sarvet.  Rotuja meillä on sekä puhdasta suomenlammasta, oxfordristeytystä, ahvenanmaanlammasta sekä kainuunharmasta. Tuotan aitoja värjäämättömiä villalankoja eri värisistä lampaista, taljoja erilaisia kokoisia näköisiä, huonommat taljat kudon matoiksi mattopuilla, lihat myyn joko raakana tai savustettuna ja ne loppuu aina kesken!!!
Laitumia sinun kannattaa laittaa tukikelpoisille alueille `luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen` esim. tienaat aitarahat. Perinteisesti lammas mielletään edelleen pääsiäisruuaksi silloin kysyntä on suurinta. Voi suunnitella poikimiset niin että karitsat eivät ole täyttäneet 1v. ennen pääsiäistä jolloin ne lahdataan, silloin maximoit lihan painot ja lisätuen 20€ per karitsa ja myyt ne itse suoraan teurastamolta saatuasi. terv. Sailor 

[orvokki]

Meillä on päärotuna Rygja, lisänä suomenlampaita, pässinä kaikille Rygja. Uuhia noin 50 + nuoret + pässipankki.

Tilan talousrakenne on tällainen:
eloon myytävät karitsat + aikuiset uuhet ja pässit muodostavat n 30% tuloista,
liha ja lihajalosteet reilun 30% ja
n. 26 % tulee langasta, taljoista, villoista ja tilaesittelyistä.
Eläintukien osuus on 14 %.  

Lammastila tuotteineen on toisen puolison palkka, ihan ok sellainen menojenkin jälkeen. Toinen palkka muodostuu meillä mökkivuokrauksesta www.lomaleivo.fi
Kaikki tuotteet, mitkä vuoden mittaan tulevat, myös menevät ennen uuden sadon valmistumista. Tuotteiden hinnat näkyvät kotisivuillamme. Tänään hinnoittelin taljoja ja mustalle pitkävillaiselle hienolle isolle (karitsoidenkin taljat ovat tosi suuria) laitoin hinnaksi ennätyksellisen 150 e. Sen osti ensimmäinen avointen ovien päiville sisään tullut asiakas.... Suosittelenkin ottamaan taljat erityishuomioon myyntituotteiden joukossa, myös villanmyynti muodostaa tärkeää osaa, meillä erivärisiksi luonnonsävyisiksi langoiksi jalostettuna.

Rygjia on valkoisia, mustia, aikuisena 2 eri sävyn harmaita. Karitsoiden kasvu teuraspainoon vie n. 4-6 kk.
Norjalainen liha/villarotu Rygja on maahantuotu ja risteytetty ensi kertaa suomenlampaan kanssa yli 50 vuotta sitten...joten kokemusta on ja hyvin sopii  

Lisätietoja kotisivuiltamme ja soittaakin voi!

[Laventelilammas]

Pohdiskelen itsekin seuraavaa seikkaa ja sitä miten jalostuseläinten saatavuus riittää. Tekuilla tilanne on aika hyvä koska tuottajia on aikas paljon ja  esimerkiksi Leinonen on jalostanut pitkäjänteisesti ja tuonut aina välillä myös tuoretta verta ulkomailta.

Onko Esim oxfordilla js dorseteilla joku kotimaiset pässilinjastot? Mietin tässä että kainuunharmaita on suppeahko määrä ja astutuspässi täytyy valita huolella ja näillä em. tuontiroduilla jalostuseläimiä kun kuitenkin lähtee vain muutamalta tilalta    .

[Aholainen]

En ihan täysin lukenut nuota edellisiä sanasta sanaan. Mutta jos meinaat hakea apr-tukea, pitää astutuspässinä olla saman rotuinen. Tai aikas hyvä selitys ely-lle.  Mutta jos tähtään tuohon vähintään 18kg teuraspainoon, on helpompi päästä siihen liharotusekoituksella. Olikos se teurasraha nyt sen 28e tai jos tulee liian paljon teurasta, niin taidetaan siitä leikata tällöin. 

[tirlittan]

APR-tuet saa vain kotimaisista alkuperäisroduista, ja tosiaan vain puhdasrotujalostuksesta. Itse olen miettinyt tuon niin, että meillä on suomenlampaita ympärivuotisessa karitsoinnissa, ja karitsatuotos per uuhi on kiitettävä verrattuna liharotuisiin. Vaikka se yksittäinen karitsanruho olisikin pienempi, lähtökohtaisesti kuitenkin vähintään tuon 18 kiloa eli huolellista ruokintaa vaatii ja tarkkuutta astutuksissa. Näin lihaa on tarjolla ympäri vuoden.

Sun kannattaa huomioida omat toiveet työhuipuista, teurastamon etäisyys, tilat talvikaritsointiin, hyvän (!) tunnutus-ja karitsakamarirehun saatavuus, markkinat villalle ainakin jos päädyt kotimaisiin rotuihin...

[shavia]

Miten tuon apr-tuen tulkinta nyt tarkalleen menee? Ehdoissahan sanotaan, että eläintä pitää käyttää tukikaudella alkuperäisrodun lisäämiseen. Eli ääritapauksessa riittäisi, jos teettää kerran tuon 5 vuoden aikana puhdasrotuiset karitsat. Toisen äärilaidan tulkinta olisi, että uuhi on koko ikänsä tukikelvoton, jos sen joskus elämänsä aikana muulla rodulla astuttaa.

Minä on funtsinut niin, että voin astuttaa liharodulla sellaisia uuhia, jotka eivät vielä tai enää ole alkuperäistukisopimuksessa mukana. Mutta teoriassa siis pitäisi riittää nuo yhdet puhtaat karitsat tukikaudella. Miten on käytännössä, onko kokemuksia?

[Kristiina]

Lisäkysymys: mitä arp-sopimuskauden (5v) lopussa oikeastaan tarkastetaan?

Kun apr-sopimuksessahan täytyy olla yksilöityinä ne lampaat, jotka sopimukseen on sidottu.
Ja jos joku näistä yksilöistä kuolee, se tulee korvata uudella niin, että sopimukseen sidottujen yksilöiden lukumäärä pysyy samana, kuin mihin on sitoutunut. Eli voi käydä niin, että olet tehnyt apr-sopimuksen esim. 15 lampaasta ja näiden 15 lampaan joukossa on nimettynä koko sopimuskauden aikana vaikka 30 eri yksilöä.
Todistetaanko apr-sopimuskauden lopuksi, että olet käyttänyt vähintään 15 sopimukseen jossain vaiheessa sidottuna ollutta yksilöä jalostukseen, vai miten?

[tirlittan]

Mä olen käsittänyt alkuperäisrotutuen siten, että sen maksatusta haetaan vuosittain, ja samoin tukipäätöksessä mainitut yksilöt on oltava löydettävissä tilalta tilallapitoaikana vuosittain. Ja niitä on käytettävä ko. rodun lisäykseen, vuosittain. Siksi poistettu uuhi on korvattava uudella ja korvauksesta ilmoitettava (eli uuden apr-tukiuuhen korvanumero)kymmenen päivän sisään. Ymmärtäisin myös, että tiukkoja kysymyksiä tarkastajalta on tiedossa, jos jostain syystä tilalla olisi alkuperäisrotuisia uuhia reilusti enemmän kuin sopimukseen on merkitty, tai että jatkuvasti olisi ilmeinen riski risteytyksiä tuottaviin vahinkoastumisiin. Tämä ehkä riippuu maaseutukeskuksesta ja tarkastajasta. Mutta koko systeemi on kuitenkin olemassa tukemaan ja innostamaan alkuperäisten rotujen säilytys- ja lisäystyöhön, ei lisäansiokikkailuun...tämä on toki vain oma mielipiteeni asiasta, ja mä olen tunnetusti idealisti.

[Kristiina]

Kyllä, kaikki tukipäätöksessä mainitut yksilöt on oltava sopimuksen tehneen omistuksessa tai hallinnassa koko sopimuskauden ajan. Jos yksilöissä tulee muutoksia, siitä on ilmoitettava.

En kuitenkaan olisi varma tuosta pakosta käyttää sopimukseen sidottuja eläimiä vuosittain rodun lisäämiseen - jos on näin, niin mitä tapahtuu jos viimeisenä sopimusvuonna yksi viidestäkymmenestä sopimukseen sidotusta yksilöstäsi jääkin tiinehtymättä? Maksatko koko viiden vuoden tukipotin korkoineen takaisin, koska et noudattanut sopimusehtoa jokavuotisesta karitsoittamisesta?

Minun mielestä tarkastajalla ei olisi minkäänlaisia perusteita esittää tiukkoja kysymyksiä, jos omistaisin apr-tukikelpoisia eläimiä enemmän kuin sopimukseen on sidottu. Apr-sopimus on kuitenkin erityistukisopimus ja siten luonteeltaan vähän toisentyyppinen kuin "perinteiset". Se on vähän sama, kuin jos minulla olisi 100 ha erilaisia perinnebiotooppilaikkuja ympäriinsä ja olisin tehnyt erityistukisopimuksen vain 10 ha:lle. Näistä vastaavat viranomaiset olisivat todennäköisesti vain ilossaan, että tein sopimuksen edes niistä 10 hehtaarista ja korkeintaan kyselisivät ihmeissään, että miksi et tee sopimusta lopuille 90 ha:lle.

[harjoittelija]

Ymmärtäisin myös, että tiukkoja kysymyksiä tarkastajalta on tiedossa, jos jostain syystä tilalla olisi alkuperäisrotuisia uuhia reilusti enemmän kuin sopimukseen on merkitty, tai että jatkuvasti olisi ilmeinen riski risteytyksiä tuottaviin vahinkoastumisiin. Tämä ehkä riippuu maaseutukeskuksesta ja tarkastajasta. Mutta koko systeemi on kuitenkin olemassa tukemaan ja innostamaan alkuperäisten rotujen säilytys- ja lisäystyöhön, ei lisäansiokikkailuun...tämä on toki vain oma mielipiteeni asiasta, ja mä olen tunnetusti idealisti.

Ja minä kun haaveilin pitäväni yhtäaikaa kahta kotimaista rotua. Puhtaina molemmat, vaikka tietty vahingot (kai?) aina on mahdollisia. Pitääkö vaihtaa suunnitelmat? 

[Petri]

Ymmärtäisin myös, että tiukkoja kysymyksiä tarkastajalta on tiedossa, jos jostain syystä tilalla olisi alkuperäisrotuisia uuhia reilusti enemmän kuin sopimukseen on merkitty, tai että jatkuvasti olisi ilmeinen riski risteytyksiä tuottaviin vahinkoastumisiin. Tämä ehkä riippuu maaseutukeskuksesta ja tarkastajasta. Mutta koko systeemi on kuitenkin olemassa tukemaan ja innostamaan alkuperäisten rotujen säilytys- ja lisäystyöhön, ei lisäansiokikkailuun...tämä on toki vain oma mielipiteeni asiasta, ja mä olen tunnetusti idealisti.

Ja minä kun haaveilin pitäväni yhtäaikaa kahta kotimaista rotua. Puhtaina molemmat, vaikka tietty vahingot (kai?) aina on mahdollisia. Pitääkö vaihtaa suunnitelmat? 

Kyllä kahta rotua voi hyvin pitää, erilläänkin. Meillä on useita pässejä ja toistaiseksi on astujapässi aina tiedetty. Aidat on keksitty. Älä turhaan vaihda suunnitelmaasi. Myös meillä on reilusti enemmän puhdasrotuisia uuhia kuin sopimuskiintiötä, särkymävaraa pitää olla, ettei tarvii turhaan stressata.

Petri

[Aulimaija]

Meillä on alusta asti kasvatettu useampaa rotua puhtaana   Nytkin on apr sopimukset affeista, harmaksista ja sl:stä. Ei ole minkään sortin ongelma, mutta pässejä tarvii sitten useamman...mutta nehän ovat ihania Ikinä ei ole väärä pässi astunut vääriä uuhia tähän mennessä.

[harjoittelija]

^,^^, kiva 

Jossain ketjussa olikin Aulimaija sun pässisysteemistä, se kuulosti huipulta
Jos asiat menee yhtään niinkuin suunnittelen, mun pitäis siellä Itä-Suomessapäin alkaa vaikuttaa jossain vaiheessa. Pitänee tilata audienssi sun tilalle sitten