|
Petri
|
 |
« : 26.10.11, 22:52 » |
|
Tuli konehaveri, jouduin laittamaan 4 ha kauraa puintivalmiina pyöröpaaleihin. Eli oljet + jyvät.
Nyt sitten mietitään, mitä näille tehdään.
Meillä on normaalisti jyvät käsijakeluna, pyöröpaalit jaellaan Varmolift-rehuvaunulla. Siis sellainen, joka ottaa paalin kyytiin ja palastelee sen sitten ruokintapöydälle. Normaalisti aamuin illoin menee pyöröpaali eli pari paalia päivässä. Paalin vaihtaminen ennen sen loppuunsyöttöä on hankalaa.
Kertokaahan, pötsifysiologiaa syvemmin ymmärtävät, kuinka "vakiot" olot sinne pötsiin tarvitsee ruokinnalla luoda?
Meillä olisi nimittäin herne-kaura -rehupaaleja - erittäin hernevoittoisia - suunnilleen sama määrä kuin noita olki-jyvä -paaleja. Voisin kuvitella - alustavasti ja rehuarvoja sen kummemmin laskematta - että 1:1 vilja-olki -paaleja : hernepaaleja syöttämällä oltaisiin aika sopivassa balanssissa ja sopivalla ruokinnalla (joulukuussa lokakuun uuhet imetyksen loppuvaiheessa, tammikuun uuhet tunnutuksella, lisäksi teuraskaritsoja).
Työläs ratkaisu olisi käsipelissä rullailla sitä olki-jyvä -paalia pitkin keskikäytävää ja sitten päälle viherpaalia.
Helppo ratkaisu olisi aamulla jakaa olki-jyvä -paali ja illalla viherpaali. Mutta meneekö pötsi sekaisin, jos aamuin-illoin on eri menyy, tosin toistuvasti päivästä toiseen kuukauden ajan? Mikä on pötsin viipymäaika ja kuinka nopeasti se kauranjyvän energia sieltä lähtee liikenteeseen, vaikkakin tässä oljella (ja juuressa olevalla vihreällä) jarrutettuna?
Ratkaisuehdotuksia?
Petri
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rusina
|
 |
« Vastaus #1 : 27.10.11, 07:48 » |
|
Tämä aihe mietityttää minuakin. Meillä on vastaavia viljapaaleja ja niiden lisäksi puna-apila-timoteipaaleja ja kuivaheinää. + puitu kaura ja härkäpapu vielä erikseen.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Kasvava katras värikkäitä suomenlampaita, muutama affe, pari kuttua ja jokunen siivekäs 
|
|
|
|
SuviA
|
 |
« Vastaus #2 : 27.10.11, 07:51 » |
|
Sori, että sekaannun, kun en ole lampuri, mutta toisaalta, kun nuo mun lampaat on lemmikkejä, niin ne onkin sitten saanut omenoista leikkoruusuihin. Kerron mun kokemuksen yhtäkkisestä omppusyötöstä
Minä uskon, että ei ole mitään ongelmaa, kun totuttaa.
Tänä syksynä mun lampaat saivat yhteensä 10 jätesäkillistä pudokas omenoita. Ja sitä ennen eivät olleet saaneet ikinä omenaa. Aloitin sievästi ja lopuksi kaadoin joka aamu elintarvikelaatikollisen omppuja joka aamu. Ei mitään ongelmaa. Vaikka en edes pikkonut.
Minun mielipide on, että niillä on rautanen maha jos saavat ensin tottua ja on karkeeta korsirehua saatavilla ja siinä olki +jyväthän olis.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
kiika
|
 |
« Vastaus #3 : 31.10.11, 12:06 » |
|
Moi!
Meillä haikkarit saa juuri kuvatunlaista olki-jyvä paalia joka toinen päivä ja joka toinen päivä säilöheinää. Hyvin uppoaa molemmat laadut ja ongelmia ei ole ollut. Tosin naudan pötsi on isompi, eikä tuommonen heikkotuottonen "laatulihan" tuottajanauta muutenkaan ole ruuansulatukseltaan niin herkkä kuin lammas, mutta niille on siis sopinut.
Olisin varmaan ottanut saman systeemin käyttöön lampaillekin, tosin tiheämmällä, eli juuri tuolla Petrin kuvaamalla ruokintavälillä. Ongelmaksi tuli vaan se, että ne paalit pitää hakea melko kaukaa ladosta. Helpompaa, kun ei tarvitse jakaa kuin yhteen paikkaan, kun ne kuitenkin tässä talven mittaan kuluu noilla naudoillakin. Mutta siis ajattelin kyllä ilman muuta lampaan ruuansulatuksen selviävän siitä.
Pötsifysiologiaa en sen paremmin tunne, mutta jos ajatellaan lampaan pötsin kokoa, niin kyllähän sinne ainakin se 10 kg mahtuu, eli kyllä ne varmaan siellä sekottuu edellisten ruokintakertojen rehun kanssa melko lailla... eihän mikään lammas syö kerralla tuota määrää ja sitten tyhjennä koko pötsiä ennen seuraavaa ruokintaa. Joten toki sen massan koostumus sitten vaihtelisi siellä pötsissä, mutta ei varmaan valtavan paljon. Pötsin liikkeethän kuitenkin sekoittaa sitä massaa koko ajan. Mutta siis tämä oli kyllä ihan mun omasta hatusta vedetty pohdinta. Tuohon vaan päädyin silloin kun pohdin, uskaltaako noita nautoja ruokkia vuoropäivin eri rehulla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Petri
|
 |
« Vastaus #4 : 31.10.11, 17:31 » |
|
No hyvä kuulla kokemuksia. Tuollaista olen itsekin pohtinut, mutta kaikkea ei pidä ladata aloitukseen, ettei tule rajanneeksi keskustelua oman vajavaisen ymmärryksensä pohjalle.
Petri
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
tosiharrastus
Karitsa

Poissa
Viestejä: 55
|
 |
« Vastaus #5 : 31.10.11, 18:52 » |
|
Olen syöttänyt virna/kaura- paalia sellaisenaan. Kun rehun menekki vähäisempää kuin Petrillä, olen antanut pelkästään yhtäsoittoa, ettei paali näin lämpimänä syksynä pilaantuisi. Maitavuus ihan hurja, ja olen luottanut että viljan ja virnan varsissa niin paljon kuitua kumminkin , että pötsissä tavara laimenee. Mitään paremmin tutkittua tietoa ei ole. Paalin loputtua taas vaihtanut toisen sadon säilörehuun, - ei ngelmia.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ellis.
|
 |
« Vastaus #6 : 04.11.11, 13:45 » |
|
Petri, pysykö sulla ne jyvät kyydissä? Meillä näyttää, että on rutkasti karisseet. terv.ellis.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Petri
|
 |
« Vastaus #7 : 05.11.11, 18:15 » |
|
Petri, pysykö sulla ne jyvät kyydissä? Meillä näyttää, että on rutkasti karisseet. terv.ellis.
Paalaus tapahtui aika kosteana (ei uskaltatanuyt enää venyttää myöhempään + pinnallapysymisongelmia) silppuriterät poislaskettuna. Näin perstuntumalta väittäisin, että enemmän meni paaliin kuin karisi peltoon. Petri
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Laventelilammas
|
 |
« Vastaus #8 : 06.11.11, 09:17 » |
|
Tässä tutkimusta aiheesta. http://www.mtt.fi/met/pdf/met40.pdfRuokintaan en puutu koska nää tutkimukset on yleensä tuotettu nautatilojen tarpeeseen.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Puoliksi suunniteltu. Ei ole yhtään vielä tehty.
|
|
|
|
maalainen
|
 |
« Vastaus #9 : 15.11.11, 22:16 » |
|
Paaleja voi syöttää vuorotellen. Pötsissä on aina edellisen ruokintakerran rehua ja näin ollen kullekin rehulle omat mikrobinsa. Osa mikrobeista on varmaan samoja.
Pötsin kannalta ongelmaksi voisi tulla vilja-olkipaalien ruokkinnassa jyvien variseminen. Tulee mieleen, että lampaat söisivät ensimmäisenä varisseet jyvät. Vähemmän maittavana olki voi jäädä syömättä. Tässä voi käydä niin, että viljan syöntiä on liika ja kuitua liian vähän --> josta saadaan aikaiseksi hapanpötsi.
Ihanteellista olisi jos paalit saataisiin appeeksi. Silloin lampaat eivät pääsisi valikoimaan. Aika vaikea mitään sanoa, ennenkuin tietää mitään rehuarvoja.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Petri
|
 |
« Vastaus #10 : 15.11.11, 23:44 » |
|
Pötsin kannalta ongelmaksi voisi tulla vilja-olkipaalien ruokkinnassa jyvien variseminen. Tulee mieleen, että lampaat söisivät ensimmäisenä varisseet jyvät. Vähemmän maittavana olki voi jäädä syömättä. Tässä voi käydä niin, että viljan syöntiä on liika ja kuitua liian vähän --> josta saadaan aikaiseksi hapanpötsi.
No niinhän ne nytkin jyvät annetaan kerralla, sitten vihreät päälle. Uskoisin, että tuossa vuorosyötössä 1 toisaalta annetaan vuorokauden jyväannos kerralla 2 heti sen päälle on puoli vuorokautta pelkkää "jarrua" eli olkea Hommaa kokeillaan. Joulukuussa meillä koko porukalle kuuluu jyvää (joulun jälkeen alkava karitsointi ja lokakuun karitsoinnin vierotusta odotellessa), jolloin ei tarvitse osapaaleja jemmailla nurkissa. Raportoin sitten tapahtuvasta. Petri
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 15.11.11, 23:46 kirjoittanut Petri »
|
tallennettu
|
|
|
|
|