Luomua vai ei

[Laventelilammas]

Kyselenpä tässä miten moni lampolan lampureista on luonnonmukaisia viljelijöitä kokonaan tai osittain?

Saa myös perustella jos haluaa.

[makikat]

Meillä ei ole vielä kumpaakaan, mutta mietinnässä on. (Kokonaan, pelkät pellot, ei ollenkaan?) Ne viisi luomupäivää käyn nyt marraskuussa kun saan ne sopivasti ympättyä tilanpidonjatkaja-kurssiin.

[Kats]

Pellot vuodesta 2008 luomutarkkailun piirissä, käytännössä jo 2006 alkaen. Joka vuosi on suunniteltu myös eläinten siirtämistä, todennäköisesti ensi keväänä toteutetaan se.

[Aulimaija]

Meilläkin pellot on, mutta lampaat ei.

[tumpelo]

Meilläkin pellot, ei elikot.
Puolet emoista lähtenee ensi viikolla "vihreimmille niityille"

tumpelo

[HeliL]

Täällä pellot olleet "ikuisuuksia" luomussa, aikanaan oli jo lypsylehmät, sekä lihanaudat luomussa, nyt koko lammaskatras luonnollisesti jatkaa luomulinjalla. Eikä vaihdeta takaisin tavanomaiseen. En keksi yhtään syytä ainakaan näin äkkiseltään miksi vaihtaisin?

[tirlittan]

Täällä on pellot olleet luomussa 10 vuotta, mutta lampaat eivät sitä virallisesti ole, vaikka käytännössä kyllä. Ostan valkuaisrehut jne myös luomuna. Meidän alueen tarkastajat tuumasivat, että kun saman katon alla asuu 1-4 hevosta, lampaita ei hyväksytä luomurekisteriin. Osa hevosenomistajista kun haluaa syöttää eläimilleen teollisia tavanomaisia myslejä ja kun hevosta ei saa luomuvalvotun tuotantoeläimen statukselle.

Oli ihan turha selittää, että lammas luultavasti sairastuisi, jos harhautuisin työntämään hevosten tavanomaista rehua eteen, ja että hevosten murkinat ovat kalliimpia kuin luomueväät...

[katanka]

Meillä ei-luomua, mutta harkinnassa on luomu. Joko pellot tai sekä että. Mikä sai teidät siirtymään luomuun? Rajoittaako luomu lampaiden hoitoa jotenkin? Onko uuhipalkkiot isommat vai vain peltotuet? Kasvaako suomenlampaat hyvin, pääsettekö kasvutavoitteisiinne? Minulla on suomenlampaita ja vaikeaa on päästä hyviin teuraspainoihin mielestäni näinkin, vaikka lammasneuvoja on laskenut rehumäärät. Osa tuntuu jäävän rääpäleiksi vaikka kuinka yrittää. Toki olen laajentanut nopeasti, enkä ole voinut tehdä paljoa lammasvalintaa. Nyt pistelen pikkuhiljaa niitä uuhia pois, joiden karitsat eivät tunnu kasvavan niin hyvin. Miten koette valvonnat, joita on ilmeisesti paljon enemmän kuin tavanomaisessa ? Saako muuten luomupelloille lisäruokkia eläimiä, Lumo-pelloille ei saa ja tähän tökkää meillä kesällä kasvut mielestäni myös. Olen tavallaan katunut näitä Lumo-alueitakin, joten luomu on harkittava tarkkaan minun kohdallani. Kiinostaisi tietää kokemuksianne. Te, jotka eivät siirtäneet eläimiä luomuun vaan ainoastaan pellot, niin haluaisitteko kertoa syyn siihen valintaan.

[orvokki]

Meillä on ollut pellot luomussa varmaan ainakin 15 vuotta, lampaat ei. Aiemmin viljelimme luomumansikkaa, nyt lampaat ovat valloittaneet kaikki pellot.
 
Olen kuunnellut juttuja, miten vaikea on saada luomuun sallittuja kivennäisiä, juomarehua yms, joten ei innosta. Meidän tapauksessa ongelma olisi saada vaikkapa talviheinää ja kauroja, kun luomuna rehua tuottavia tiloja ei ole lähistöllä, tämä kun ei ole mitään viljavaa maaseutua ja tiloja on vähemmän. Luomulisä ei korvaa hankaluuksia, mitkä luomun toteuttamisesta aiheutuu. Päälammasrotumme Rygja sinänsä soveltuisi hyvin luomuun, mutta kun on noita suomenlammas-risteytyksiä, niin välillä tulee myös tarvetta karitsoiden juomarehuun. En saisi mistään esim. luomumaitoa...

Sinänsä olen kova luomun kannattaja, mutta kovin vaikeaksi se on eläinpuolella tehty. Jos teillä muilla on positiivisia kokemuksia luomun toiminnasta eläinpuolella, kertokaa ihmeessä! Peltopuolella isäntä meinasi jo hermostua peltojen kasvamattomuuteen, mutta jäätiin sitten kuitenkin vielä luomuun. Sopimuskautta on useampia vuosia jäljellä.

[Aarla]

Meillä ei luomua, mutta emännän haaveissa kaikki olisi luomussa.

katanka tuossa vähän ylempänä teki juuri ne kysymykset, joihin mekin haluaisimme kuulla vastauksia.

[marjojk]

Meillä pellot luomussa,kasvaa hyvin ,ku apila viihtyy mainiosti.Luomutarkastus on neuvonnallinen ja maksullinen.Tarkastus on ihan hyvä,pysyy paperit kuosissa,ku tietää et tarkastus tulee jokatapauksessa.Tänä vuonna myin luomutarkastajalle puolikkaan karitsanruhon,eli hyvässä hengessä meni tarkastus
Eläinten tilat menis Luomuun,mut ollaan paljon ostorehuissa ,ni olis liian vaikeeta/kallista hankkia Luomu-rehuja.Juottorehun hankinnasta varsin sikiäville sl-emoilleni olisin huolissani.Samoin 5 km päässä sijaitsevan lähiteurastamon sais unohtaa.Kasvut meillä kyllä on kunnossa,valkoapila kasvattaa hyvin.
Ehkäpä laiskuus tulee vastaan ja kannattavuus? Sitä että pellot on luomussa en ole kyllä katunut pätkääkään.Kaikki on tosin nurmella,en tiedä miten viljan kanssa onnistuis,ku ei vois aina nittää tai syöttää.

[Petri]

Juottorehun hankinnasta varsin sikiäville sl-emoilleni olisin huolissani.Samoin 5 km päässä sijaitsevan lähiteurastamon sais unohtaa.

Meillä on luomua pellot ja eläimet. Tilaa on pidetty vasta 7 vuotta, muuten luomumaatalouden piirissä on kyllä puuhailtu pidempäänkin. Tavanomaista ei varmaan osattaisikaan tarpeeksi hyvin...

Eläimet meilläkin oli ensimmäiset pari vuotta tavanomaisessa, kun väliaikainen rakennus ennen nykyhallin rakentamista oli mitä oli. Suurin ongelma meillä on peltojen kunnostamisvaiheen aiheuttaman tuotantokuopan paikkaaminen karkearehujen ostolla. Karkearehua ei saa kuin 25 km päästä, tuoresäilistä siilosta. Aika vihoviimeistä noin käytännön kannalta, mutta edes sitä, hyvä niinkin. Muita rehuja saa kyllä helposti. Jatkossa meillä on kyllä peltoa ihan riittävästi, eteenpäin on menty koko ajan.

Tuo juottorehuprobleema ei meillä ole ongelma (suomenlampaita on kyllä täälläkin), sillä pullokaritsoita ei jätetä. Kaupan luomumaidolla autetaan ohimeneviin ongelmiin (ei saisi tätäkään tehdä, tiedän, mutta jossain pitää järkeäkin käyttää), mutta "kroonikoita" emme jätä. Ja me kyllä jarrutamme sitä karitsamäärää, astutusajan ruokinta on niukahkoa. Tarkoituksella.

Teurastus täälläkin tökkii, lampaiden luomustatus häviää meilläkin, kun kävelevät teurasautoon. Tätä koetetaan prässätä eteenpäin, toistaiseksi emme ole saaneet teurastamoamme lämpenemään luomu-tarkkailuun lähtemiseksi.

Kasvuja ja teuraspainoja emme ole kokeneen ongelmaksi. Ehkä laitumilla kasvut ovat selvästi alle tavoitteen, mutta lokakuun ja tammikuun karitsointierät kasvavat aika lailla tavoitteiden mukaisesti, 200-250 g päivässä keskimäärin (tytöt-pojat) ja teurastamon perusluokka on se O2, eli ei nyt mitään herkkua, muttei sakotetakaan. Jokunen rääpäle jää aina, mutta viime talvena lokakuun karitsoinneista ehkä 10% pääsi laitumille, muut menivät teuraaksi sisäruokinnan jälkeen. Kevätkaritsoissa on luonnonlaitumista johtuen enemmän hajontaa ja viiveitä.

Laitumelle saa lisäruokkia, ja myös maisemanhoitosopimusaloille. Ja kun meillä koko kesän lambit ovat 5-6 ryhmässä eri laitumilla, niin niille kasvaville koetetaan valikoida ne parhaat. Perinnebiotooppiluokitelluille aloille viedään vain (joutilas)uuhia enää heinäkuun alun jälkeen.

Petri

[marjukka]

Eläimet ja pellot luomussa, olleet koko ajan mitä maataloutta harjoitettu.  Eli tavanomaisesta ei kokemusta.  Meillä on nyt tuo juottomaito-ongelma ratkaistu lypsykutun avulla.  Toinen vaihtoehtohan olisi siirtää juottokaritsat tavanomaisiksi ja siirtymäajan kautta luomuun.  Kolmas vaihtoehto se, että näitä pullokaritsoita ei jätetä.  Itseasiassa meilläkin tehtiin tällainen päätös, mutta lapset torpedoivat sen.

Ajoittain olemme ostaneet lisärehua, ja sitä on Pirkanmaalta saanut hyvin.

Lisävalvontaa on luomutarkastus vuosittain, toista talvitarkastusta meille ei ole kertaakaan vielä tehty.  Luomutarkastus on ihan asiallinen, ja myös minun kokemukseni mukaan myös neuvonnallisia.

Entä on onko täällä muita, joita on alkanut kiinnostamaan myös tuo biodynaaminen viljely?  Siinä on paljon minua kiinnostavia elementtejä.  Olen kyllä vasta tutustumassa ja oppimassa aiheesta.

[shavia]

Luomukurssi on käytynä jo monta vuotta sitten, mutta jossain syvällä moraali tai etiikka tms. ei ole antanut myöten luomuun siirtymiseksi. Mielestäni luomun pitäisi olla se tavanomainen systeemi, eikä kuten se nyt on, vain varakkaammille kuluttajille suunnattu mahdollisuus ostaa mukamas tavanomaista ympäristöystävällisempää ruokaa. Demokratian keinoin valittujen kansanedustajien tulisi mielestäni päättää, mitä aineita pelloille saa laittaa ja mitä ei. Luomussa sen päättää kai joku luomuliitto, jonka perimmäiset taustat ja tarkoitukset ei ainakaan kurssilla minulle selvinneet. Ihannemaailmassani siis tavanomainen viljely olisi luomua, ja tähän suuntaan ollaan varmasti menossa ainakin lannoitteiden osalta sitä mukaa kun niiden raaka-aineet ehtyy ja kallistuu.

Pellot on meillä maalajiltaan karkeita, eli ravinteiden pidätyskyky huono. Niinpä ne ei suurta satoa tuota apulannallakaan, lannoittamatta ei tuottaisi kai mitään. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi syy, miksi olen alkanut pitää enemmälti lampaita, ja sen myötä viljellä apilanurmea. Jospa sillä saisi vuosikymmenten kuluessa kerrytettyä multavuutta ja parannettua maan ravinteidenpidätyskykyä. Apulannan voimin tuotetun viljan myynti sitä ei ainakaan tee, kun lantaa ei saa mistään tilalle. Nyt kun lannoitteiden hinnat vielä rajusti nousevat, taidan jättää ne ensi vuodelle ostamatta. Pitää koittaa laittaa lisää apilanurmea ja jotain härkäpapua, joka pärjää vähemmällä typellä.

Luomuun en kuitenkaan vieläkään halua siirtyä, sillä käytän rikkaruohojen torjunta-aineita. Ne on mielestäni ympäristölle parempi vaihtoehto kuin esim. avokesanto. Jos olisi pelkkää apilanurmea ja ruista (niinkuin joskus tulevaisuudessa saattaa olla), voisi niidenkin käytön lopettaa, mutta luomuun siirtymistä haittaisi vielä sen kuluttajan kusetukselta haiskahtava maine. Ehkä siitä voisi joskus päästä, jos perehtyisi asiaan paremmin, ja pääsisi "luomupiireihin" yms. Mutta ei vielä.

[Petri]

Luomukurssi on käytynä jo monta vuotta sitten, mutta jossain syvällä moraali tai etiikka tms. ei ole antanut myöten luomuun siirtymiseksi. Mielestäni luomun pitäisi olla se tavanomainen systeemi, eikä kuten se nyt on, vain varakkaammille kuluttajille suunnattu mahdollisuus ostaa mukamas tavanomaista ympäristöystävällisempää ruokaa. Demokratian keinoin valittujen kansanedustajien tulisi mielestäni päättää, mitä aineita pelloille saa laittaa ja mitä ei. Luomussa sen päättää kai joku luomuliitto, jonka perimmäiset taustat ja tarkoitukset ei ainakaan kurssilla minulle selvinneet. Ihannemaailmassani siis tavanomainen viljely olisi luomua, ja tähän suuntaan ollaan varmasti menossa ainakin lannoitteiden osalta sitä mukaa kun niiden raaka-aineet ehtyy ja kallistuu.

Luomuun en kuitenkaan vieläkään halua siirtyä, sillä käytän rikkaruohojen torjunta-aineita. Ne on mielestäni ympäristölle parempi vaihtoehto kuin esim. avokesanto. Jos olisi pelkkää apilanurmea ja ruista (niinkuin joskus tulevaisuudessa saattaa olla), voisi niidenkin käytön lopettaa, mutta luomuun siirtymistä haittaisi vielä sen kuluttajan kusetukselta haiskahtava maine. Ehkä siitä voisi joskus päästä, jos perehtyisi asiaan paremmin, ja pääsisi "luomupiireihin" yms. Mutta ei vielä.

No, minun maailmassani luomu on ruokaa kansalle eikä herkkuja herroille. Se, mitä tuo markkinointikoneisto sitten tekee, onkin ihan oma tarinansa. Oma eettinen valintani taas on, että jätän ylimääräiset fosforit ja rippusen fossiilienergiaakin (typensidonta) tulevien sukupolvien päätösten mukaan käytettäväksi.

Ei sen puoleen, että tuo eettinen pohdinta kovin yksiselkeistä asiassa olisi.

Luomun perussäännöt ovat eurooppalaisen konsensuksen tuote; EU-jäsenyyden myötä kansalliset, Luomuliiton ylläpitämät säännöt korvattiin noista direktiiveistä johdetuilla. Eli periaatteessa kansanedustajat (tai europarlamentaarikot) ovat nytkin kaiken tämän takana.

Ja kun saat kunnon apilanurmikierron pelloillesi - vaikkapa 40% nurmelle ja loput viljoille - niin väittäisin, että tuo kasvukunto- ja rikkakasviongelmakin alkaa hellittää ihan luonnollista tietä. Vaan tämä vaatii omakohtaista työtä, kehitystä ja havainnointia.

Petri