Tiineen uuhen ruokinnasta

[sarale]

Varmaan aiheita on tästäkin miljoona

Astutetaan meidän Justiina, aika iso risteytysuuhi. Nyt on tarjolla kuivaheinä vapaasti, ja kerran päivässä n. 1,2l annos jossa 3 osaa kauraa, 1 osa hernettä. Pari kertaa viikossa laitan lammasherttaa sekaan, sitä yleensä jättää. Suolakivi kokoajan, sekä vettä. Yliruokinko tuota, vai onko määrä sopiva? Mulla ei ole mitään puntareita enkä tajua mitään noista ry srv ym, mitä tuossa mun lammaskirjassa on. Eli ihan tilavuuksina pitää laskea nuo määrät.
Jos tuossa ruokinnassa pitäisi jotain muuttaa niin mitä? Onko herne/kaura suhde oikea? Lammas on terve ja papanat normaaleja. Syö reippaasti kaikki, ja enemmänkin jos antais.
Jos ruokinta on nyt ok, se saa ilmeisesti säilyä tuollaisena ensimmäiset kolme kuukautta. Neljännellä kuukaudella tehdään sitten mitä?? Muutetaan määriä? Pitääkö jotain antaa tuohon lisänä? Jotain lehmänrehua tai porkkanaa?? Voisiko joku vääntää rautalangasta?
Jos astutus onnistuu niin huhtikuun kieppeillä pitäis sitten tulla karitsoita. Mitä synnytyksen jälkeen? Lisätäänkö taas ruokamäärää? Heinää vai väkirehua? Mikä vitamiini olisi tarpeellinen raskausajan? Annetaanko karitsoille E-vitamiinia syntymän jalkeen, minkä verran?

[Nivalan tila]

en antaisi täysikasvuiselle jahyväkuntoiselle uuhelle astutusaikana muuta kuin heinä/säilörehu vapaasti liian tuhti ruokinta astutus aikana lihottaa uuhta turhaan ja karitsoinnista tulee riskialttiimpi. lisäksi  syntyvien karitsojen määrä voi nousta ja karitsat jäädä pieniksi. tunnutusruokinta aloitetaan yleensä 6-8vk ennen karitsointia.

karitsa uuhet on asia erikseen ne kun tarviivat väkirehu lisän koko astutus ajankin koska kasvavat itse viel

[sarale]

Ok, eli tuolta vois väkirehun ottaa kokonaan pois? Tai vähentää ainakin reilusti. Sitten 6-8vk ennen synnytystä vähitellen taas lisää.
Mulla on nyt ollu tuota hernettä, kun mieheltä jäi kyyhkyjen ruokinnasta.. Tämä säkki kestää vielä vähän aikaa, mutta oisko esim rypsirouhe tai joku muu parempi sitten tunnutuskaudella ja imetyksessä?

[SuviA]

No minä en ottas väkirehua pois

pari desiä kauraa per päivä
sitten 2,5dl kauraa kun on neljäs kuukausi menossa
ja pikku hiljaa nostetaan, eli 4kk kohdalla ala kokoajan nostamaan
kunnes viideskuukausi on noin 8dl
ja viimesellä kuukaudella myös esim. rypsi rouhetta sellanen 1,5dl

kivennästä tarjolla, ade+seleeni vitamiinia
ja kalkkia 5 kuulla. (mulla on kyllä tarjolla kokoajan)

Ja kun on synnyttänyt niin litra kauraa per karitsa.

Korjatkoon kokeneemmat jos on ihan pielessä

[sarale]

Meillä nuo on kylmässä, niin varmaan tuo pari desiä päivässä on hyvä, että saa pikkusen lämmittävää rasvakerrosta  Minkälaista kalkkia? Onko lampaille jotain omaa kalkkia, vai käykö kanankalkki? Sellanen isorakeinen?

[Tartsi]

Ruokintakalkkia,sellasta hienoa jauhetta,säkkitavaraa sekin.Kanankalkki on kiveä ja ei sovellu lampaille.

[Petri]

No minä en ottas väkirehua pois

Tästä varmaan pitäisi tehdä äänestys, mutta olen kyllä samaa mieltä kuin Sarale. Aikuisen uuhen joutilasaikaan (tyhjä + 3 ensimmäistä tiineyskuukautta) pitäisi pärjätä pelkällä karkearehulla + nuolukivi + mahdollisesti vähän kivennäistä. 1-2 kuukautta ennen laskettua aikaa hiljalleen väkirehua, suomenlampaalla tai dokumentoiduissa moniraskauksissa (ultraus) jopa litraan päivä per uuhi, liharotuisille ehkä vähemmän.

No, näin meillä. Ei lihoteta uuhia turhaan, yksinkertaistetaan ruokintaa eikä tuoteta hankalan isoja karitsoita (ulostulovaikeudet). Tietysti tiineystarkastus ja tunnutus sikiöiden määrän mukaan oilisi se intensiivilampurin vaihtoehto.

Ja ensikoille jyvää koko tiineyden ajan, kun kasvavat vielä itsekin.

Petri

[sarale]

Tänään katoin noita lampaita uusin silmin, ja on Justiina paljon pulskemmassa kunnossa kun meille tullessaan.
Noille kasvaville lampaille ja vuohille annan kyllä vähän sitä väkirehua, mutta en niin paljon kuin tähän asti. Ongelma on vaan se, että Justiina pitää saada muualle siksi aikaa kun toiset syövät. Oon tähän asti tehny niin, että kaadan kahteen saaviin ja kaikki syövät niistä samaan aikaan. Kun ovat yhdessä yhtenäisessä tilassa. No, pitää kuitenkin tehdä Justiinalle ja pässille oma väliaikais karsina ettei pässi käy astumassa noita nuorempia. Siellä on sitten helpompi ruokkia, kun ei pässikään ole saanut muuta kuin heinää.
Tuo nuoriso on n 8kk, voishan nekin periaatteessa astuttaa jo, ois reilu vuoden sitten kun synnyttäisivät....

[SuviA]

No minä en ottas väkirehua pois

Tästä varmaan pitäisi tehdä äänestys, mutta olen kyllä samaa mieltä kuin Sarale. Aikuisen uuhen joutilasaikaan (tyhjä + 3 ensimmäistä tiineyskuukautta) pitäisi pärjätä pelkällä karkearehulla + nuolukivi + mahdollisesti vähän kivennäistä. 1-2 kuukautta ennen laskettua aikaa hiljalleen väkirehua, suomenlampaalla tai dokumentoiduissa moniraskauksissa (ultraus) jopa litraan päivä per uuhi, liharotuisille ehkä vähemmän.

No, näin meillä. Ei lihoteta uuhia turhaan, yksinkertaistetaan ruokintaa eikä tuoteta hankalan isoja karitsoita (ulostulovaikeudet). Tietysti tiineystarkastus ja tunnutus sikiöiden määrän mukaan oilisi se intensiivilampurin vaihtoehto.

Ja ensikoille jyvää koko tiineyden ajan, kun kasvavat vielä itsekin.


Petri

Petri, ymmärrän tuon liikalihavan vaikeudet.
Mutta eikö se ole eri asia jos lampaat on kylmässä lampolassa ja ulkoilevat joka päivä omaan tahtiin?
Entä vaikuttaako oikeasti ruokinta niin paljon karitsan kokoon?
Koska eikös yleensä sanota, että imettää luistaan. Tarkoitan siis, että eikös se karitsa ota mitä tarvii sai emo ruokaa taikka ei.
Ja sekin pointti lemmikkilampaasta (käsitin, että saralelelläkin lemmikki), että tehän tutkitte rehunne ja itedätte valkuaiset ja kaikki. Syötätte laadukasta säilistä jne.
Mutta esim. minulla ei hajuakaan heinäni laadusta. Epäilyksiä vain, koska kaikki ei kelpaa.
Niin siksikin ehkä ennemmin väkirehua rinnalla.


Minkälaisia teillä ne lampaat on? Onko se tuo 3,5? ja milloin se sitten on jo liikalihava 4 vaiko enemmän?

[sarale]

Minkälaisia teillä ne lampaat on? Onko se tuo 3,5? ja milloin se sitten on jo liikalihava 4 vaiko enemmän?

Tätä kohtaa en ymmärtänyt, mitä nuo numerot tarkoittaa??

Juu, meillä on ihan lemmikkilampaita, mutta en minä heinien pitoisuuksista tai mistään tiedä mitään, oletan että on laaduksata, kun naapuri lehmilleen sitä syöttää, ja heillä on lehmät hyvässä kunnossa ja muutenkin kaikki tarkkaa.

Oon koittanu tuota Greta Stenbergin (meniköhän oikein) kirjasta koittanu saada selkoa tuosta ruokinnasta mutta ei aukea...

[Petri]

Petri, ymmärrän tuon liikalihavan vaikeudet.
Mutta eikö se ole eri asia jos lampaat on kylmässä lampolassa ja ulkoilevat joka päivä omaan tahtiin?
Entä vaikuttaako oikeasti ruokinta niin paljon karitsan kokoon?
Koska eikös yleensä sanota, että imettää luistaan. Tarkoitan siis, että eikös se karitsa ota mitä tarvii sai emo ruokaa taikka ei.
Ja sekin pointti lemmikkilampaasta (käsitin, että saralelelläkin lemmikki), että tehän tutkitte rehunne ja itedätte valkuaiset ja kaikki. Syötätte laadukasta säilistä jne.
Mutta esim. minulla ei hajuakaan heinäni laadusta. Epäilyksiä vain, koska kaikki ei kelpaa.
Niin siksikin ehkä ennemmin väkirehua rinnalla.
Minkälaisia teillä ne lampaat on? Onko se tuo 3,5? ja milloin se sitten on jo liikalihava 4 vaiko enemmän?

No, kuntoluokistahan tässä on puhe. Meillä on harvoin yli 3, korkeintaan uuhet, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet tyhjiksi, ei ultrattu ja sitten tunnutettu - ilman karitsointia. Muuten 2-3, noin normaalitapauksissa.

Kylmälampolassa syövät enemmän sitä heinää. Meillä ei tosin kylmälampolasta ole kokemusta kuin yhden talven, joten en siitä kovin paljoa voi omakohtaista kirjoittaa.

Heinän kelpaavuus tai kelpaamattomuus riippuu myös syöttömäärästä. Tarjoa vähemmän heinää (eikä sitä väkirehua), niin ei tarvitse paljoa ruokintapöytää harjailla. Esmes nyt meillä kun sekä juuri karitsoineita (2,5 viikkoa on nyt heräiltyö myös öisin) että elo-syyskuussa astutettuja, niin tavoitteena onkin, että viimeisillään odottavilla ja imettävillä joku 5-10 % jää siihen ruokintapöydälle, valikoivat (väkirehun lisäksi) sen verran sitä heinäpuolta. Sen sijaan tuo joutilasporukka ruokitaan niin, että ruokintapöytää ei harjata puhtaaksi kuin pari kertaa viikossa, ei ole tarvetta. Sama heinä.

Lammas imettää myös ja aina myös lihoistaan ja luistaan. Vaan jos ei silloin tarpeeksi ruoki, niin saattaa ottaa turhan
koville sillä emolla, näin uskoisin. Saattaa altistaa kaikenlaiselle, mikä lyhentää elinikää. Mitä emme toivo, koetamme saada valikoidut emot tuottamaan pitkään. Siksi imettävät saavat kaura-papu -seosta sen, mitä luomu-ruokintasäädökset vain antavat myöten.

Tämmöisä aatoksia suht. aloittelevalta (5 vuotta lampaita) luomu-suomenlampaita ympärivuotisesti karitsoittavalta lampurilta.

Petri

[sarale]

Kiitos vastauksista, eiköhän näillä eväillä sekä maalaisjärjellä pärjätä jo aika pitkälle!!

[SuviA]

Petri, kiitoksia kun jaksat vastailla.
Nämä asiat kovasti kiinnostaa vaikka koskaan ei olis ammattilaiseksi rahkeita ryhtyä.

Kokeilen vähän säädellä tuota heinä hommaakin, jopsa niitä sais enemmän syömään eikä hylkimään 

Kun tässä nyt sitten raataillaan, niin miksi papu?
Miksi ei joku muu?

Rypsi
herne
papu

Mikäs nuista on paras?

[makikat]

^^ Petrin tilannetta en osaa tietysti sanoa, mutta minun veikkaus on tämä:

rypsi, herne ja papu ovat kaikki hyviä valkuaislähteitä, mutta luomu-valkuaislisää on todella vaikea löytää kohtuulliseen hintaan. Eli luomuihmiset viljelevät usein itse luomuhärkäpapua, jolloin saavat valkuaislisän, joka on myös luomua. (Toki hernettäkin voi viljellä luomuna, mutta ilmeisesti härkäpapu on satoisampi? Rypsiä en tunne niinkään, mutta ilmeisesti nämä kaikki pitäisi jotenkin hienontaa tai rouhia? Rypsin rouhiminen kotioloissa voi olla hankalaa?)

[sarale]

Hernettä voi ainakin antaa ihan sellaisenaan, toisesta topikista luin... Mä oon antanu kokonaisena, eikä oo mitään ongelmia ollut.
Härkäpavusta:
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Kasvuohjelmat/Viljat/Harkapapu_-_uusi_valkuaisrehukasvi/