Lueskelin ruotsalaista Gård& Torp- lehteä ja ihastelin Ruotsissa toimivia tilamyymälöitä, joista saa ostaa paikallisia herkkuja. Nettilehden jutussa
http://www.gardochtorp.se/mat-till-nytta-och-njutning.aspx?article=8000 Ei ole samaa kuvaa kuin painetussa versiossa. Siinä isäntä leipoi kanelipullia 1800-luvun leivintuvassa. Sisustus oli suoraan 1800-luvulta ja pöytä oli oikea puukantinen leivinpöytä, sellainen pöytä kuului jokaiseen arvonsa tuntevaan maalaistaloon Suomessakin. Tämäkin huvi olisi Suomessa saanut tappotuomion, koska ei takuuvarmasti täytä Eviran hulluimpia säännöksiä: Aidot hirsiseinät ja, puupintaiset kalusteet, liekkö mitään vesijohtoa ja viemäriä. Jutussa painotettiin pienimuotoisen ruuantuotannon tärkeyttä maaseudun elinvoimaisena pysymisessä.
Niin. Evira tulisi todellakin laittaa täyteen vastuuseen aiheuttamastaan pienruokavalmistuksen ahdingosta. Suomessa moni pieni tilapaja on jo lopettanut, eikä paikallisia herkkuja voi kuvitellakaan saavansa. Sen sijaan Suomessa saa surutta syytää e-ainetta e-aineen perään, prosessoida ruokaa teollisesti siihen muotoon, että se ei maistu, tuoksu eikä houkuta muullakaan tavoin nautinnolliseen ruokahetkeen.
Onneksi vastavoimana on virinnyt monia hankkeita, jotka toivottavasti saavat tuulta siipiensä alle. Esim. "Ny Nordisk Mat"
http://nynordiskmad.org/ on hyvä esimerkki tällaisesta. Panostus paikalliseen lähiruokaan ( Suomessa tällä hetkellä lähinnä vitsi, kiitos Eviran) , kauden kasviksiin ja itse tekemiseen.
