Karitsa kuoleman kielissä

[pinniminni]

Osaako kukaan auttaa..eläinlääkäri nostanut kätensä pystyyn,koska hänestä tuon karitsan täytyy vain antaa mennä.
Eli tilanne on tämä..karitsa kärsi kovasta ripulista jonkun aikaa.Hoidin ripulia täältä saaduilla neuvoilla.Kuitenkin karitsa on aina aamulla ihan kuoleman kielissä.Eilen aamulla makasi vain kyljellään.Tänä aamuna käpertyneenä pää vartalossa.Sain juotettua sille kannusta ruiskulla vesi-hunaja-sokeri seosta,jotta tulisi voimia.Kuivaa heinää laitan kokoajan ihan sen suun etten,jotta syö edes vähän.Mutta jotain lisää tarvitsee.Ripuli meni jo pois.Auttaisiko nutrisal?Jos tuolle saisi enemmän voimia ja hiukan lihoamaan selviäisi se varmasti.Tai sitten ei.
Räpiköinkö turhaan? Onko edes järkeä yrittää pelastaa tuo vai pistäisikö vain päästää hiipumaan pois??Millä saisi karitsalle voimia?

[Tsinnia]

Jos karitsa on aina aamuisin heikommassa kunnossa, niin tulee mieleen energian puute ja verensokerin laskeminen liian alas yön pitkän "ravinnon puutteen" takia.

Syökö karitsa kuivaheinän lisäksi viljaa tai jotain "naksuja"?

[Kristiina]

Oletko nähnyt, että karitsa syö heinää kun laitat sitä sen eteen?
Tai pääsevätkö muut varastamaan heinät kun et ole paikalla?
Jos karitsa ei ole halukas syömään eteen laitettua heinää, voit pyöräyttää heinästä pienen tukon ja
sujauttaa sen karitsan suupielestä kielen päälle. Pidä hetki leukoja kiinni, ettei pullauta heinää ulos, niin
usein syömisrefleksi siitä herää.

Jos on aamulla aina heikko, niin ilmeisesti tosiaan yön aikana energiat pääsee tippumaan.
Pystyisitkö käymään syöttämässä sitä kädestä piten väh. kerran yön aikana?

Toimiiko pötsi? Meillä kerran ripuli pysäytti karitsan pötsin, ja seurauksena oli CCN (aivokuoren kuolio), joka johtuu siitä ettei pötsin bakteerit enää tuota tiamiinia. Karitsa ei pysynyt jaloillaan eikä jaksanut kannatella päätään. Toipui täysin, kun ell laittoi b-vitamiinia ja magnesiumia suoraan suoneen - muutaman päivän ajan sai suolaliuosta ja veteen liuotettua pötsilääkettä tuttipullosta. CCN on kuitenkin sen verran akuutti ja vakava tila, ettei tuo joka aamuinen voipuneisuus oikein siihen sovi. Mutta kannattaa pitää sekin mielessä.

[Suusanna]

Mä yrittäisin syöttää karitsaa mahdollisimman usein ja kävisin myös yöllä kerran antamassa ruokaa. Vaikka tuttipullolla jos ei muu mene alas. Mä en pystyis antaa karitsan "hiipua pois" vaan tekisin kaiken mitä voi tehdä. Kerran meillä yksi pieni sairastui ja syötin sille vähän kuivaa heinää (lehtevää, pehmeää), pajun lehtiä, horsmaa, tosin horsmat on jo menneet tältä kesältä, ellei sulla satu olemaan kuivattuna. Sit annoin maito-kananmuna-öljy-sokeri-suola -seosta, niin tokeni ja on hyvinkin voimissaan tänä päivänä, vaikka ei meillä enää asustele. Eihän noista aina tiedä onko oikeasti jotain vialla vai vaan ruoan puute miks ovat heikkoja.

[pinniminni]

Kyllä lammas syö aina,kun sen vaan saa virkoamaan.Oleilee kahden muun saman ikäisen karitsan kanssa ja ruokaa laitan todella reilusti ettei kenenkään tartte syödä tuon karitsan ruokia.Eilen se taas jo pysyi pystyssä.Nyt aina aamuisin pelottaa mennä navettaan,kun koskaan ei tiedä odottaako siellä tuo karitsa kuolleena.
Syötän viljaa lisänä heinän lisäksi.Juotan väkisin ruiskulla.
Toivotaan nyt,että tuon saisi pysymään hengissä ja voimistumaan ajan kanssa kokoajan enemmän ja enemmän.

[mmj]

Anteeksi, mutta parempi on kuin lopetat karitsan. Jos se nukkuu pää tiukasti kyljessä, niin se on menoa se. Sellaiset karitsat kuolee yleensä kuitenkin parin viikon kuluessa vaikka kuinka tekohengittää. Olet armollisempi karitsaa kohti, jos lopetat sen heti.

[Suusanna]

Minkä ikäinen tämä karitsa on? En huomannut ainakaan noissa aiemmissa viesteissä mainitun ikää.

[pinniminni]

Anteeksi, mutta parempi on kuin lopetat karitsan. Jos se nukkuu pää tiukasti kyljessä, niin se on menoa se. Sellaiset karitsat kuolee yleensä kuitenkin parin viikon kuluessa vaikka kuinka tekohengittää. Olet armollisempi karitsaa kohti, jos lopetat sen heti.

Ikävä kyllä en omaa kokemusta eläimen lopettamisesta,joten en sitä ala itse tekemään missään olosuhteissa.Mielummin vaikka naapuri saa tulla ampumaan.Millä sen itse lopettaisin? Vien sen eläinlääkäriin nukutettavaksi,jos huonolta näyttää eikä hoito auta.

Eipä maannut enää aamun jälkeen pää tiukasti kyljessä vaan söi seisoskeli,jne.Yritän silti.Ainakin tiedän tehneeni kaikki,jotta se selviäisi.Mutta jos ei niin ei.


Karitsa on nyt lauantaina täyttänyt 3kk,joten ei ihan pienestä karitsasta enää kyse vaan pikkasen vanhemmasta.

[Suusanna]

Ai se on jo niinkin iso! Kuvittelin jotenkin kyseessä olevan ihan pienen. Se ripuli on varmaan vaan sitten vienyt sen heikkoon kuntoon. Mä ehkä "vahvistaisin" sitä antamalla lisäenergiaa tuttipullosta tai antaisin melassia tms. mistä raa enempi energiaa.

Älä välitä pinniminni, ei mustakaan olis lopettamaan karitsaa. Toiset siihen pystyy, mutta mun luonto ei siihen taivu, en pysty tappamaan mitään muutakaan eläintä, no ehkä kärpäsen Hämähäkitkin kiikutan aina pihalle talosta, en henno niitä liiskata kun ei ne oo tehneet mulle mitään pahaa. Kyllä mäkin tekisin kaikkeni, jotta pieni pysyisi hengissä ja vomistuisi. Toisten mielestä se on julmaa, turhaa kärsimyksen pitkittämistä ja jossain tapauksessa varmasti näin onkin, mutta jos toinen kärsii vaan energianpuutteesta toipilaana, niin kyllä mä yrittäisin sitä auttaa muuten kuin tappamalla.

[maunu_muori]

Tosta asennosta tulee mieleen yks vanha maatalousoppikirja, jossa puhutaan karitsa lihasrappeumasta eli karitsahalvauksesta. Onko nyt ripulin jälkeen mahdollista, että kärsis seleenin ja e-vitamiinin puutteesta. Vastapuidussa viljassa ei ole E-vitamiinia ollenkaan. Mie antaisin ainakin E-Seleeni valmistetta .. tujun annoksen, useempana päivänä, jos olis mun elikko, varsinkin jos rehu on luomulannoitettua ja vilja vastapuitua.

Ja pienenä vinkkinä, se polttipyssy kannattaa hommata, jos asuu vähänkään kauempana elikkolääkäristä, tai talossa ei oo asetta. Tulee väistämättä elikoitten kanssa eteen se päivä, että katuu karsaasti, ettei pysty lopettamaan kärsimistä, vaan joutuu odottamaan jotain elikkolääkäriä tuntitolkulla kituvan elikon kanssa.(lammas tulee siellä listan häntäpäässä päivystystapauksia priorisoitaessa) Luulen tietäväni, miltä tuntuu odottelu.

[Petri]

Ja pienenä vinkkinä, se polttipyssy kannattaa hommata

Komppaan muoria täysillä, vaikka asuisi lähempänäkin eläinlääkäriä. Jonkun lain mukaan nämä tapahtuu aina la-iltana.

kolmikuisen pitäisi pystyä jo itse syömään/juomaan. Aivan pienille karitsoille pullottaminen on useimmiten aika tehotonta (+ oppivat väärille tavoille eli tuttipullolle), mutta glukoosi-suola -liuoksen (10% ja 0.9%) letkuttaminen suoraan vatsaan tehoaa usein hämmästyttävän hyvin. Meillä on aina lampolassa parissa lasipurkissa kuiva-aineet valmiina "lisää vain vesi" ja 50 ml injektioruisku sopivalla letkulla varustettuna.

Petri

[siimis]

Letkutatko Petri itse, suoraan mahaan asti letkulla? Mitä kautta ja miten viet letkun ja millainen letku sulla on?

[Talvikki]

En oo Petri, mutta meillä näin 
Letkutetaan suun kautta ja pötsiin tai mikä maha siellä sitten lieneekin ekana pienellä.
Varmistetaan pienellä määrällä vettä ettei ole keuhkoissa. Alkaa kyllä yskimaan jos on tai yskii jo kun letkua laittaa.
Olen letkuttanut useita lampaita ja nautoja. Hyvin letku menee masuun ja ollut usein pelastava apu niin ruokinassa kuin puhaltumisen hoidossakin.
On helpottavaa kun tämän osaa. Vasikoilla joilla ei ole imuja heti synnyttyä, mahaletkulla pari litraa emän ternimaitoa tai pakkasesta, niin vasikka saa voimaa toipua ja jo muutaman tunnin päästä tormaa itse tisulle.Jos ei mitään antaisi voisi uupua ja menehtyä.
Karitsat on vielä tähän mennessä imeneet tutista eli letkutusta ei ole tarvinnut kuin yhdelle jatkuvasti puhaltuvalle uuhelle joka nyt jo lihoina.

[Kristiina]

Miten letku toimii puhaltumisessa?
Letkutetaanko sillä öljyä mahaan?

[Petri]

En oo Petri, mutta meillä näin 
Letkutetaan suun kautta ja pötsiin tai mikä maha siellä sitten lieneekin ekana pienellä.
Varmistetaan pienellä määrällä vettä ettei ole keuhkoissa. Alkaa kyllä yskimaan jos on tai yskii jo kun letkua laittaa.
Olen letkuttanut useita lampaita ja nautoja. Hyvin letku menee masuun ja ollut usein pelastava apu niin ruokinassa kuin puhaltumisen hoidossakin.
On helpottavaa kun tämän osaa. Vasikoilla joilla ei ole imuja heti synnyttyä, mahaletkulla pari litraa emän ternimaitoa tai pakkasesta, niin vasikka saa voimaa toipua ja jo muutaman tunnin päästä tormaa itse tisulle.Jos ei mitään antaisi voisi uupua ja menehtyä.
Karitsat on vielä tähän mennessä imeneet tutista eli letkutusta ei ole tarvinnut kuin yhdelle jatkuvasti puhaltuvalle uuhelle joka nyt jo lihoina.

No tämä stuntti vastasi kyllä oikein hyvin. Letku on ehkä 6 mm sellaista "sameankirkasta" muoviletkua, josta se sisäänmenevä pää on liekillä pyöristetty. Tuollainen letku istuu hyvin 50 ml injektioruiskuun, jossa tavallista rokotusruiskua paksumpi lähtö (apteekista saattaa löytää). Ja työnnetään noin 20 cm sisään eli menee kyllä vatsaan asti. Sormella tuntee aika hyvin kaulalla, miten on menossa. Ja tosissaan kannattaa varmistaa alussa pienellä määrällä, ettei mene keuhkoihin. Vaimoni on kerran onnistunut tukehduttamaan uhden karitsan tällä ja aristelee sen vuoksi letkusta, jota taas itse käytän aika herkästi, jos karitsalla on heikkoutta. Ja akuuttitapauksissa sitä glukoosi(rypälesokeri, druvsocker på svenska)lientä alussa.


Petri