piippa
Karitsa

Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 48
pässi
|
 |
« : 06.07.11, 20:10 » |
|
Nyt on aika koittanut viedä pässit kauemmas laiduntamaan. Tarkoituksena on tehdä lampaille aitaus vähän kauemmaksi, kolme lankaa ehkä 4 karjakärry ja asuntovaunu(sitä varten että voin olla paimenpoika). Faktaa on se että alueella susia ja karhuja.
Miten torjuisin mahdolliset hyökkäykset, itse mieti kumiluoteja ja paukkupatruunoita kun kerran noita aseita "hilluu nurkissa".
kiitos vastaaneille!!!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lammas farmari
|
|
|
|
Pauliina
|
 |
« Vastaus #1 : 07.07.11, 00:24 » |
|
Mulla on lampaat meren rannassa laiduntamassa, jossa liikkuu karhuja ja susia. Minkä sille mahtaa. Näin mä olen asian ajatellut. Ne tulee, jos ja kun ovat tullakseen ja niillehän ei mitään mahda. Ja niitähän jo joka paikassa on. Meidän lampaita käydään kerran päivässä (oma väki) tarkistamassa ja tiedän, että muutakin väkeä siellä käy ja ilmoittavat kyllä, jos jotain outoa paikalla on.
Mitä tarkottaa kauemmas? Lähin asutus on siis kuinka kaukana?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
shavia
|
 |
« Vastaus #2 : 07.07.11, 00:53 » |
|
Karhuja ja ilveksiä liikkuu meilläkin ihan talon lähistöllä, ei tartte kauaskaan laitumelle viedä. Mutta ne eivät vielä ole lampaita hätyytelleet, joten olen ollut levollisin mielin, enkä ole varustautunut hyökkäyksiin.
Jos petovahinkokorvaukset todella ovat nyt käypää hintaa vastaavalla tasolla, kuten viime syksynä uutisoitiin, en näkisi taloudellista järkeä ainakaan miesvartioinnin järjestämisessä. Samahan se tavallaan on, tuottaako ruokaa "valtion lemmikkieläimille" vai ihmisille, jos ne kerran maksavat samat hinnan. Taloudellisen riskin muodostavat lähinnä irtokoirat. Ja riski on myös siinä, pystyykö laitumella kuolleena lojuvat lampaat määrittämään jonkun villipedon tappamiksi. Eli joku riistakamera tms. voisi olla järkevää varustautumista tätä ajatellen.
Jos tositilanne tulee, mahdolliset hätyyttelykeinot kannattaa kyllä harkita tarkkaan. Kumiluoti saattaa olla yhtä laiton kuin kovakin luoti. Itsepuolustuksen kannalta voisi olla paras pitää vaan kovat piipussa, jos laki sen muuten sallii (metsästysoikeus jne.) voihan niilläkin ampua ilmaan. Käsittääkseni lampaita raatelevan pedon ampuminen on edelleen laillista, mutta käräjille siitä varmasti joutuu, ja jos todisteet ei riitäkään, saattaa rahallinen rangaistus olla suurempi kuin miehen taposta. En ehkä ottaisi riskiä, vaan katsoisin ainakin eka kerralla, miten petovahinkokorvaukset nykyään pelittää.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
piippa
Karitsa

Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 48
pässi
|
 |
« Vastaus #3 : 07.07.11, 12:10 » |
|
No kauemmaksi meinaa noin 7km meitin talosta. Lähin asutus 3-4 km suunitellusta paikasta. Sillä en niiden vierailusta tykkää ja tuskin kukaan tykkää, mutta meillä kun on vähän näitä lampaita niin ettei mennisi koko lauma kerralla. Samaa mieltä olen irtokoirista ja "irtolapsista". Alue on hirven, peuran ja muide riista eläimien metsästys aluetta. Kerran tulikoira vastaan metsätöissä koira jatkomatkaa vähän ajan kulttua tuli auto jossa oli kiikarit pitkällä, koiraa varmaankin seurasivat.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lammas farmari
|
|
|
|
Metkumutkan
|
 |
« Vastaus #4 : 07.07.11, 15:19 » |
|
Tehokkain ja luontoystävällisin keino olisi tietysti laumanvartijakoirat, tosin mistäs niitä aikuisia siihen yhtäkkiä tekee, eli pennusta pitäisi kasvattaa, ja se taas ei ole konsti eikä mikään.
Ainakin nämä oman rotuiset eli estrelanvuoristokoirat varoittavat kyllä mahdollisia laitumelle eksyviä ihmisiä, mutta eivät käytä fyysisiä voimakeinoja, jos ihmiset ymmärtävät poistua samaa tietä kun tulivatkin, eli eivät ylireagoi, mutta todelliseen uhkaan vastaavat kyllä, oli vastassa sitten karhu, susi, hirvi. Ja nimenomaan toimivat ennaltaehkäisevänä tekijänä ilmoittamalla olemassa olostaan, eli kyseiset pedot ja aitoja rikkovat hirvetkin, irtokoirista puhumattakaan pysyvät kaukana laitumesta.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
marjukka
|
 |
« Vastaus #5 : 07.07.11, 17:03 » |
|
Toimivatko Metkumutkan koirat niin,että ne voi yksin jättää laitumelle, ja siis pysyvät siellä, tavvllisen sähköaidan takana?
Meillä on myös laumanvartijarotuinen, ja kyllä se kotilaitumilla hoitaa työnsä. Tällä hetkellä meillä on kylällä pässilaidun, uuhikaritsalaidun ja aikuiisten uuhien sekä sonnipoiikien laitumet. Kauimmainen on viiden km:n päässä. Jos veisin koiran laiitumelle, niin olisi pian kotona....
Yksi noista laitumista on syrjässö metsön keskellä. Kaiksi entsisten viljelijöiden pihan tuntumassa, ja molemmiissa taloissa myös omia koiria.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lambiino
|
 |
« Vastaus #6 : 07.07.11, 17:38 » |
|
Meillä on laumanvartijana Pyreneittenmastiffi ja toinen kohta puolivuotias harjoittelee vahtihommia. Pitävät meidän peltoaukeasta,(vajaa kilometri joka suuntaan) huolta,mutta eivät varmasti myöskään osaisi jäädä laumansa luo,jos kauemmaksi vietäisiin. Pitäisi kai ihan pennusta pitää vain ja ainoastaan niiden eläinten luona,johon haluaa leimautuvan,mutta luulen että käytännössä aika vaikeaa. Meillä ainakin emolehmiä laiduntaa pitkin peltoaukeaa,yksi lauma siellä ja toinen täällä ja lampaat vielä yhdessa nurkassa eli koirat ovat yleensä pihalla ja vahtivat siinä. Yöllä sitten tehdään ilmeisesti tarkistuskierroksia ympäriinsä rapasista tassuista päätellen.  Kerran ollut isompi suden kanssa vastakkain,mutta postiauto tuli ja säikytti suden,sen jälkeen hankittiinkin toinen koira vielä lisäksi. Yksi koira kun suden kanssa on vähän heikoilla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
orvokki
Pässi
 
Poissa
Viestejä: 591
Rygja uuhi ja karitsat
|
 |
« Vastaus #7 : 07.07.11, 19:05 » |
|
Susien ja karhujen olemassaolo on ainainen huolenhaihe varmaan monille lampureille, myös meille täällä kansallispuiston keskellä!
Olisin laumanvartijan tai pari hommannut jo aikaa sitten, mutta meillä on matkailutoimintaa tässä kotitilalla eli vieraita pyörii pihapiirissä jatkuvasti niin mökillä kuin tuvassakin. Mitä arvelette te, joilla laumanvartijoita on ollut pidempään, onnistuisiko lampaiden vartiointi oikeita "maksavia" asiakkaita vaarantamatta hyvin tällaisissa olosuhteissa, missä talon ympärillä pellolla lampaat laiduntavat (ja koirat vahtivat...) ?
Kiitos tiedoista!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #8 : 07.07.11, 19:55 » |
|
Omat koirat osaavat erottaa vieraat hyviksi ja "pahoiksi". Joku alkukantainen vaisto niillä on, jotta osaavat erotella ihmiset(kin). Koirat ovat pyreneitten mastiffeja, ja ei suotta sanota niitä "lempeiksi jäteiksi". Hoitavat (nuolevat) kissat, karitsat, lampaat ja ihmiset. Varsinkin lapsia kohtaa äärettömän pitkäpinnaisia. -tumpelo-
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #9 : 07.07.11, 19:58 » |
|
Vielä unohtui. Koirat tuleet jo tutuiksi karhuihin. Toinen nartuista lähti jälestämään karhua viime sysynä. Reissun pituus kolmisen tuntia. Samoin nyt keväällä nartut ilmoittivat karhusta joka oli mennyt 100 metrin päästä lampolaa. Metsän elikot eivät vieraile lähistöllä, enään.
-tumpelo-
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
|
Metkumutkan
|
 |
« Vastaus #10 : 07.07.11, 23:02 » |
|
Toimivatko Metkumutkan koirat niin,että ne voi yksin jättää laitumelle, ja siis pysyvät siellä, tavvllisen sähköaidan takana?Kyllä. Kun koirat on pennusta asti leimaantuneet lampaisiin, niin takuuvarmasti pysyvät siellä missä ne vartioitavatkin, samojen paimenlankojen takana. Eikä väliä kuinka kaukana se laidun on. Ja yleensä syy siihen, ettei koira/koirat (mieluiten koiria, eli vähintään kaksi laumanvartijaa) pysy kauempana laitumella, tai laitumella ollenkaan, on siinä, ettei niitä ole pennusta asti leimautettu vartioitaviin, vaan ovat olleet tupakoirina ja ihmisten jaloissa pyörimässä/rotu on valittu väärin (on laumanvartijarotuja jotka on jalostuksella pilattu niin, että todennäköisyys saada itsenäisesti työskentelevä laumanvartija on hyvin pieni)/koira yksinään ei tunne oloaan varmaksi tms. Matkailutoiminta tai muu aktiviteetti tontilla ei välttämättä ole este laumanvartijakoirien ottamiselle. Työtä tekevät koirathan ovat laitumella eläinten kanssa, eivät pihapiirissä pyörimässä. Pitäisi kai ihan pennusta pitää vain ja ainoastaan niiden eläinten luona,johon haluaa leimautuvan,mutta luulen että käytännössä aika vaikeaa. Vaikeaa? Valitettavan useasti ihmisillä on näitä käsityksiä ja ennakkoluuloja, samaan kastiin voidaan lukea se, että laumanvartija syö tai vähintään tappaa kaikki ohikulkijat, naapurit ja oman perheen lapsetkin...  Juu, eivät tee niin, eikä se vartioitaviin leimauttaminenkaan iso homma ole, sen kun ruokkii koirat sinne missä asuvat niiden muiden eläinten kanssa, näin yksinkertaisesti sanottuna. Jos oikeasti laumanvartijoiden käyttö erilaisia tuotantoeläimiä suojelemassa, erilaisissa olosuhteissa kiinnostaa, niin voi ottaa yhteyttä, mieluusti kerron siitä miten homma oikeasti toimii, annan yhteystietoja tilallisille joilla on esim. omaa rotua työkäytössä, ja myös hälvennän niitä suunnattomia ennakkoluuloja mitä yleensä laumanvartijoihin liittyy...
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 07.07.11, 23:30 kirjoittanut Metkumutkan »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
marjukka
|
 |
« Vastaus #11 : 08.07.11, 10:00 » |
|
Meidän koiraa ei ole oikeaoppisesti sosiaalistettu lampaisiin. Silloin kun hankin, niin päällimmäisenä ajatuksena oli ,että pitäisi pienpedot pois pihalla kulkevien kanojen kimpusta.
Meidän koira on rodultaan kaukasianpaimenkoira, eikä se ole ikinä missään tilanteessa kokenut ihmisiä uhaksi, tai vartioinut tonttia ihmisiltä. Uutta samanrotuista en ehkä silti uskaltaisi ostaa, niin paljon kuulee juttua äärimmäisen vartioivista.
Ja Metkumutka: siis jätetäänkö parikuinen pentu sinne eläinten sekaan ympärivuororokautisesti? Vai kuinka sitä oikein toimitaan ? Miten koira toimii, jos kotipelloilla on useita eri laidunryhmiä, siis meneekö se silloin yli aidoista ja kiertää aluetta, vai onko tarkoitus yirttää opettaa se siihen,että lankojen sisällä on pysyttävä?
Metkmutkalla on varmasti hienoja koiria, enkä osaa oikein edes kysyä niiden elämästä, mutta olisi kiinnostavaa kuulla, millaista arkea ne teillä elävät,
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lambiino
|
 |
« Vastaus #12 : 08.07.11, 10:24 » |
|
Meillä ainakin on juuri ongelmana se että eläimiä on useilla eri laitumilla ja sekä nautoja että lampaita. Laumanvartijakoira ei voi siis olla laumansa kanssa aitojen sisällä tai muuten pitäisi olla vähintään viisi koiraa yksi joka laitumelle. Muutaman kerran sähköaidasta tällin saaneena pysyvät suosiolla aitojen ulkopuolella,josta kyllä vahtivat hyvinkin tarkkaan. Mua kiinnostaa myös miten ihan pienen pennun kanssa Metkumutkassa leimautuminen tehdään. Meille kun tuo pentu tuli oli lehmien navetassa omassa karsinassaan. Lehmien joukkoon ei voinut päästää,lehmät olisivat puskeneet ja sotkuneet jalkoihinsa. Nyt on tietysti jo kohta puolivuotiaana ulkona päivisin vapaana,pääosin pihalla,käy välillä katsomassa eläimiä laitumella. Miten koiralle opetetaan hihnassa kulkemiset sun muut,jos aina pellolla:S Hihnassakin pitää osata kulkea ja käskyjäkin totella,kun esim eläinlääkäriin lähtee 60 kiloisen jötikän kanssa.  Pyreneittenmastiffit ovat ystävällisiä kaikille vieraille,päivisin pitävät selkeästi vapaata vartioinnista,jos talonväki kotona. Ihmisiä saa mennä ja tulla, korkeintaan löntystellään haistelemaan. Mutta kun tulee ilta,niin vartiointivietit herää,iltahämärissä haukutaan alueelle eksyneitä metsäneläimiä ja pihaan tulevat ihmisetkin ilmoitetaan haukkumalla. Hyökkääviä eivät koskaan ihmisiä kohtaan ole,mutta iso koko ja melko mahtipontinen haukku murahtelujen kera pitää varmasti yölliset varkaat ja muut hiipparitkin loitolla 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Metkumutkan
|
 |
« Vastaus #13 : 08.07.11, 13:56 » |
|
Ja Metkumutka: siis jätetäänkö parikuinen pentu sinne eläinten sekaan ympärivuororokautisesti? Vai kuinka sitä oikein toimitaan ? Miten koira toimii, jos kotipelloilla on useita eri laidunryhmiä, siis meneekö se silloin yli aidoista ja kiertää aluetta, vai onko tarkoitus yirttää opettaa se siihen,että lankojen sisällä on pysyttävä? Jos tarkoitus on, että koirat todella työskentelevät itsenäisinä laumanvartijoina, pentuja otetaan kaksi samalla kertaa (yleensä uros ja narttu), tai jos tilalla on jo yksi syystä tai toisesta yksinään työskentelevä aikuinen, niin yksi pentu riittää siihen opettelemaan isomman esimerkillä. Kaksi koiraa työskentelee paremmin ja varmemmin kuin yksi, periaate on koira per 100 eläintä. Toisekseen pennuista on paitsi seuraa toisilleen, ne myös purkavat aktiivisuuttaan leikkimällä toistensa kanssa, eikä vartioitavien eläinten. Elikoiden sekaan niitä ei suinkaan laiteta, vaan kuten Lambiinokin oli toiminut oman koiransa kanssa; pennuille joko rajataan oma tilansa, tai sitten ovat vapaana, mutta lampaat pysyvät ketoissaan. Periaatteessa pitäisi laitumet yrittää järjestää niin, että koira pystyy kiertämään kaikkien laitumien ympäri, joko ulkopuolelta tai sitten sisäpuolelta. Tämä voi tietysti olla hankala järjestää jos laitumet eivät ole lähekkäin. Koirat saattavat turhautua jos osa laitumista jää vartioimatta. Ja tarkoitus on tosiaan että pysyvät lankojen sisällä. Miten koiralle opetetaan hihnassa kulkemiset sun muut,jos aina pellolla:S Vaikka se pääasiallinen tarkoitus onkin laumaa vartioida, koirat kyllä opetetaan perustavoille, eli hihnassa kulkemiset sun muut.  Niiden kanssa voi käydä jopa näyttelyissä jos kiinnostaa, ei se koiraa pilaa.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
harjoittelija
|
 |
« Vastaus #14 : 08.07.11, 20:20 » |
|
Best Practice Manual for the use of Livestock Guardian Dogshttp://www.feral.org.au/wp-content/uploads/2010/09/Guardian-Dogs-web.pdfTuolla oli aika hauska "puppy bonding pen", jossa pennu(i)lla on seurana muutamia tulevan laumansa jäseniä (eri ikäisiä, eri sukupuolia jos mahdollista). Eikö olisi hyvä että saavat ihan oikeaa kontaktia vartioitaviin, mikäli se vain turvallista?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|