|
AaHoo
|
 |
« : 03.05.06, 16:34 » |
|
UskaltaisÃnkohan laittaa jo emot karitsoineen ulos sellaiseen tarhaan missä ei ole katosta, on vaan metsikkö auringonsuojana mutta siis varsinaista sateensuojaa ei ole. Nuorimmat karitsat ovat nyt neliviikkoisia.
Havahduin tuossa lämpimien säiden alkaessa siihen tosiasiaan että se viime syksynä lampolaan tehty ilmanvaihtosysteemi ei olekaan tehty... joten lampolan perimmäisessä nurkassa on KUUMA. Minulla on kaksi erillistä isoa lammaskarsinaa joista toiseen vaihtuu ilma mukavasti hevosten pihaton kautta, mutta toinen puoli on vain yhdeltä reunalta avoin joten ilmanvaihtoaukon nyt puuttuessa ilma ei pääse kiertämään. Ja lampaiden alla oleva paksu kuivikepatja hohkaa lämpöä.
Asun etelä-suomessa, hurjat pakkaset on varmaan mennyttä, ja tulvastakaan ei ole pelkoa. Jos laitan nyt lampaat ulos ja tulee takatalvi, niin voinhan yrittää saada ne takaisin sisään, tuskin kyllä menisivät... Jos tulee kylmiä rankkasateita niin kärsivätkö karitsat? Saisivat tietysti rehut ulos yhtäläillä kun sisällekin.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Aulimaija
|
 |
« Vastaus #1 : 03.05.06, 17:52 » |
|
Saisitko kyhättyä vaikka jonkinlaisen pressukatoksen sinne laitumelle?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
AaHoo
|
 |
« Vastaus #2 : 03.05.06, 21:04 » |
|
Mulla oli yhtenä vuonna sellainen pressuviritelmä, ensin se lähti tuulen mukana koko hökötys, ja sitten kun junttasin rakenteet kunnolla maahan kiinni, niin tuuli otti pressuun sen verran kovin että ei mennyt kauaakaan kun pressu rupesi repeilemään liitoskohdista. Meillä on aika tuulinen paikka, ötököiden kannalta ihan hyvä mutta juuri tällaisissa väliaikaisviritelmissä tuuli tekee huonoa. Ja juuri nyt ei ole tässä ketään katoksen rakentaja-apulaista, yksin on vähän vaikea ruveta mitään hienoa lukaalia lampaille laittamaan. Karitsointikarsinoitakin pystyttäessä ruuvasin aika monta kertaa akkukoneella itseäni... (joo olen melkein puuseppä). Suunnittelin kyllä jos saisin viritettyä kuormalavoja apuna käyttäen tuonne puitten väliin jonkunlaisen katoksen, niihin sitten saisi pressun kiinni... (Lähinnä yritän päästä helpommalla ja saada hyväksyviä mielipiteitä sille että karitsat voivat mennä kuusien alle sateensuojaan ja säästyisin rakentamiselta  )Â
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Riina
|
 |
« Vastaus #3 : 03.05.06, 21:25 » |
|
Mun mielestä helpoin katos on sellainen, että lyöt maahan kuusi tolppaa, yhdistät ne laudalla yläreunasta ja lyöt aaltopellin siihen päälle. Kevyt, kestää tuulet ja tuiskut ja jopa minä osaan nikkaroida sellaisen. ;D
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Katjuska
Oinas
 
Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 465
edesmennyt päähunni, Rohkelikko
|
 |
« Vastaus #4 : 03.05.06, 22:01 » |
|
Mun pressukatoksessa on maassa neljä tolppaa kulmina. Kulmatolppien väleihin viritelty katiskaverkko. Tämän päälle pressu ja kaikkein uloimmaksi metsästä kaadettua hukkapuuriukua. On halpa, näyttää siistiltä ja kestää tuulet, tuiskut ja lampaiden hampaat. ;D
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Aulimaija
|
 |
« Vastaus #5 : 03.05.06, 22:46 » |
|
On halpa, näyttää siistiltä ja kestää tuulet, tuiskut ja lampaiden hampaat. ;D Sattuuko löytymään kuvaa tämmöisestä?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Roki
|
 |
« Vastaus #6 : 04.05.06, 08:37 » |
|
Juu, olis kiva nähdä kuvia katoksista, laittakaa jos löytyy sellaisia.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
AaHoo
|
 |
« Vastaus #7 : 04.05.06, 11:22 » |
|
Eli siis jonkinlainen katos on kyhättävä... Yksi probleema on se, että alue on hyvin kallioista eli maahan laitettavat tolpat on aikalailla mahdottomuus. On siis käytettävä hyödyksi paikalla kasvavia puita ja koska minä en suvaitse sitä että eläviin puihin naulataan nauloja niin pitää vain jotenkin tukea rakenteet niihin puihin. Tämän vuoksi ajattelin kuormalavoja, jos lavoista rakentaisi kaksi seinää jotka olisivat siis 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, saisin siitä katolle kolme nurkkaa ja. Sitten vielä jotenkin se neljäs nurkka ja siihen hökötyksen päälle katto. Eihän sen niin kovin korkea tarvitsisi olla. Tuo Katjuskan katiskaverkkoviritelmä kuulostaa hyvältä, jos saisi siitä jotain sovellettua. Ainakin vanhaa lammasaitaverkkoa löytyy.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Pirre
|
 |
« Vastaus #8 : 04.05.06, 13:22 » |
|
Jos tuosta katoksesta pitäisi tulla pysyvä niin voisit tehdä kolme seinää, eli siis ensin esim. pattinkikehikkoon laudoituksen ja laudat siihen. Sivuseinien mitta puolet takaseinän pituudesta. Sitten otat ne olkapäälle ja raahaat tuskanirvistys naamalla ne laitumelle, jossa kasaat koko systeemin, isoilla kulmaraudoilla taitaa käydä helpoiten. sitten naulaat koko hässäkän päälle muutaman laudan tukevoittamaan ja pohjaksi tulevalle kattomateriaalille. Tässä vaiheessa voit toki heittää pressunkin päälle ja naulata sen kiinni lautojen avulla eli lauta pressun päälle ja nauloja kehiin. Ja tuo siis pysyy pystyssä ilman että täytyy juntata maahan. Jos vaikuttaa huteralta niin voit laittaa yhden pattingin "ovensuuhun" maata vasten tukemaan vielä lisää. Äsh, ei tämä kirjoittamalla selittäminen multa suju, pitäisi saada piirtää samalla edit: tuohon voi hyvin käyttää myös kuormalavoja kunhan repii niistä "jalat" pois ja naulaa raot umpeen. Mä ainakin tykkään että tuulisella paikalla on umpiseinäinen katos että pääsevät pahimpia tuulia karkuun seinän taakse.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 04.05.06, 13:27 kirjoittanut Pirre »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
onlytexel
|
 |
« Vastaus #9 : 05.05.06, 21:23 » |
|
UskaltaisÃnkohan laittaa jo emot karitsoineen ulos sellaiseen tarhaan missä ei ole katosta, on vaan metsikkö auringonsuojana mutta siis varsinaista sateensuojaa ei ole. Nuorimmat karitsat ovat nyt neliviikkoisia.
Asun etelä-suomessa, hurjat pakkaset on varmaan mennyttä, ja tulvastakaan ei ole pelkoa. Jos laitan nyt lampaat ulos ja tulee takatalvi, niin voinhan yrittää saada ne takaisin sisään, tuskin kyllä menisivät... Jos tulee kylmiä rankkasateita niin kärsivätkö karitsat? Saisivat tietysti rehut ulos yhtäläillä kun sisällekin.
*Tuo elukoitten suojien tekeminen laitumelle kannattaisi miettiä ihan järjen kanssa. Ei ihmisen oman nahan tunteen kautta. Eläimillä kun tuntuu ihan toisella lailla. Lampaita pidetään niin monenlaisissa olosuhteissa pohjoisen pakkasista Egyptin kuivaan kuumuuteen, Skotlannin vaakatasossa satavaan räntään, että ne ovat hyvin sopeutuvaisia. Suomen olosuhteet huhtikuun alusta jouluun ovat pääosin sellaiset, että lammas ei juuri suojia kaipaa. Ihmiset niitä kyhäävät, mutta usein turhaan. Suomen kesät ovat kuitenkin melko viileitä ja avoimella pellolla melkein aina hiukan tuulee. Tietenkin joku laihanluikku suomenlammas saattaa näyttää kärsivän säästä, mutta se vain johtuu muusta syystä. Sehän valittaa kaikesta. annetaan kaikkien tuulien puhaltaa t:Han
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
AaHoo
|
 |
« Vastaus #10 : 05.05.06, 22:11 » |
|
Päädyin nyt siihen tulokseen että saavat semmoisen väliaikaisen sadekatoksen, kuormalavoja kolmeksi seinäksi ja pressuviritys päälle. Lähinnä siis tuota suojaa meinasin karitsoitten takia rakentaa, kun pienimmät ovat vielä niin pieniä. Kesäkuun alusta sitten kuitenkin joutuvat kaikki laitumelle ilman kattoa, metsikköön vaan.
Niin juu, niitä laihoja luikkuja valittavia suomenlampaita ne meilläkin ovat, yksikin pieni rääpäle tuttilapsi huutaa ämmää aina minut nähdessään, kehtaakin... ;D
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Maija H
|
 |
« Vastaus #11 : 07.05.06, 14:23 » |
|
         *Tuo elukoitten suojien tekeminen laitumelle kannattaisi miettiä ihan järjen kanssa. Ei ihmisen oman nahan tunteen kautta. Eläimillä kun tuntuu ihan toisella lailla.  Lampaita pidetään niin monenlaisissa olosuhteissa pohjoisen pakkasista Egyptin kuivaan kuumuuteen, Skotlannin vaakatasossa satavaan räntään, että ne ovat hyvin sopeutuvaisia. Suomen olosuhteet huhtikuun alusta jouluun ovat pääosin sellaiset, että lammas ei juuri suojia kaipaa. Ihmiset niitä kyhäävät, mutta usein turhaan. Suomen kesät ovat kuitenkin melko viileitä ja avoimella pellolla melkein aina hiukan tuulee. Tietenkin joku laihanluikku suomenlammas saattaa näyttää kärsivän säästä, mutta se vain johtuu muusta syystä. Sehän valittaa kaikesta.
        annetaan kaikkien tuulien puhaltaa  t:Han
Meillä on koko joukko ulkona yötä päivää myös, valitsevat itse jos haluavat katokseen mennä. Nuorimmat karitsat ovat kaksi viikkoa nyt ja ovat saaneet olla pienemmässä ulkoaitauksessa ensimmäisen viikon, vain pari päivää alussa omassa karsinassa emon kanssa. Rotu ahvenanmaanlammas noilla nuorimmilla. Suomenlampaamme, siis myös karitsat, ovat olleet ulkona aika kauan - laihanluikuista kun ei meillä ole tietoakaan.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.05.06, 09:06 kirjoittanut Maija H »
|
tallennettu
|
"Du missar 100% av alla de skott du inte skjuter" (Wayne Cretzky) www.maijas.ax
|
|
|
Tonja
Karitsa

Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 87
|
 |
« Vastaus #12 : 15.05.06, 21:02 » |
|
Meillä on tarha- ja laidunkatoksena tälläinen viiskytluvun autotalli...Todella harvoin lampaat sitä käyttävät (yksi ei juuri koskaan), mutta onpahan tarjolla...ja vaikkeivät sisälle menisikään, niin onhan siitä varjoksi ja tuulensuojaksi  [ylläpito on poistanut liitteen]
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|