Siemenseos lampaan kuivaheinälle?

[viivi81]

Ensimmäiset pellon vuokrasopimukset ja tukipaperit on täytelty ,ja nyt pitäisi pikaisesti selvittää lampaalle (sovittava myös hevosille) sopivin siemenseos. Tarkoitus on ainakin tuleva talvi syöttää lampaat kuivaheinällä + viljalla jota karjanpidon lopettavalta naapurilta saadaan puoli-ilmaiseksi. Jatkossa päiden lisääntyessä siirryttänee mahdollisesti säilörehuuun.

Monet suosittelevat yksinkertaisesti timotei-puna-apilaseosta, mutta mielelläni kuulisin mitä muut lampurit kylväisivät.
 Viime talvi syöteltiin ostoheinää, ja panin merkille, että kovin korsinen timotei jäi kyllä päkäteillä syömättä ja heinää meni näin olleen paljon hukkaan. Tuokin ongelma (korret) on ilmeisesti korjattavissa aikaisemmalla sadonkorjuulla, mutta mielelläni kuulisin, kannattaisiko osa timoteistä korvata kuitenkin jollain muulla, että heinä olisi kaikin puolin maittavampaa? Eli mitä siemenseosta sekä kylvömäärä/ha suosittelistte?

Kiitos jo etukäteen jos joku viitsii vastata. 

[marjojk]

Meillä timotei,nurminata,monivuotinen raiheinä ja valkoapila oma sekottama seos.Puna-apilaa hankalampi saada kuivumaan ilman kuivuria.

[riitta]

Meillä kuivaheinässä puhdas timotei, koska apilaa hankala saada kuivaksi (eikä oikein menesty näillä korkeuksilla).
Jos tekee säilistä, niin apilaa kannattaa laitta pieni määrä, antaa paremman rehun.

[Laventelilammas]

Laidun on lampaiden tärkein elatus- ja kasvatusrehu. Monivuotisilla laitumilla suositellaan valkoapilaa sen alhaisemman estrogeenipitoisuuden vuoksi. Monivuotisella keltamaitteella on todettu olevan loislääkkeen kaltaisia ominaisuuksia, minkä vuoksi sitä kannattaa laittaa mukaan siemenseokseen.

Valkoapilalaidun sopii lampaille hyvin. Kasvutulokset ovat hyviä, se on maittavaa ja kestää tallausta. Varsinkin syksyllä rehevillä apilalaitumilla on pakkasyön jälkeen riski eläinten puhaltumisesta. Sitä voidaan välttää antamalla lampaille kuivaa heinää tai säilörehua sekä odottamalla kasvuston sulamista ennen laitumelle laskua.

Laidunseos voi olla esim.
Keltamaite 2  kg/ha
Valkoapila 3 kg/ha
Timotei 10 kg/ha
Nurminata 6 kg/ha
Engl. raiheinä tai niittynurmikka 4 kg/ha
Yhteensä 25 kg/ha

Yksivuotisia seoksia käytetään myös laitumena, esim.
Peltovirna 40 kg/ha
Ruisvirna 20 kg/ha
Ohra 70 kg/ha
Kaura 30 kg/ha
Ital. raiheinä 15 kg/ha
Yhteensä 175 kg/ha

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/kotielaintuotanto/luomulammas

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Nurmitieto/sisallysluettelo/325_nurmipalkokasvilaitumilla.pdf

[Petri]

Meillä kuivaheinässä puhdas timotei, koska apilaa hankala saada kuivaksi (eikä oikein menesty näillä korkeuksilla).
Jos tekee säilistä, niin apilaa kannattaa laitta pieni määrä, antaa paremman rehun.

Kuinka korkealle pitää nousta, ettei apila pärjää?

Petri
ainakin Tornion korkeuksilla apila pelittää vielä ihan hyvin...

[riitta]

Kuinka korkealle pitää nousta, ettei apila pärjää?

Petri
ainakin Tornion korkeuksilla apila pelittää vielä ihan hyvin...

Asumme samalla kasvuvyöhykkeellä kuin Kittilä ja Sodankylä....

[pinniminni]

Hölmö kysymys,mutta mistä noita siemeniä saa hankittua kotitarpeeksi ?

[Wilhelmina]

Maatalouskaupasta tai tilaamalla esim. Naturcomista,jossa on aika kiva valikoima myös luomusiemeniä.

Timotei on satoisa ja kuivaa kuivaheinässä nopeasti, mutta ei oikein maistu korsiintuneena lampaille. Hevosetki saattavat alata sorsimaan pelkkää timoteita. Kuivaheinässä on vaarana korsiintumiinen, kun kelit eivät aina osu kohdillensa ja usein saa kytätä viikko tolkulla sopivaa heinäpoutaa.

Meillä on timotei-nurminata-valkoapila-puna-apila-rairuoho-seoksella kylvetty heinäpellot- Luomussa kun ollaan tulee varsin nopeasti luonnonyrtit mukaan ja saa kivan monipuolisen heinäpellon aikaiseksi.
Puna-apilan kanssa kannattaa olla varovainen.Joinain vuosina se roihahtaa ja pellot on miltei punaisenaan apilaa ja silloin saa kuivattaa kuivaheinää kauan pellolla. Pöyhin pitää olla kelapöyhin.Sellaset vanhemmat rotaatiopöyhimet kiertää puna-apilan paksuiksi köysiksi ja ne saa  käydä heinähangolla rikkomassa, jos meinaa heinät saada kuivatuksi.


Sitten tietysti voi miettiä haluaako vain ison sadon ja nopeasti kuivaksi. Jos myisin hevosheinää, tekisin pelkästään timoteistä. En siksi, että hevoset niin haluavat vaan niiden omistajat. Timotei näyttää kivan vihreältä kuivaheinäpaaleissa ja omistajat silmäämärisellä arvioinnilla ovat ostokseensa kovin tyytyväisiä .

[harjoittelija]

Mitä ne luonnonyrtit on jotka tulee peltoa rikastuttamaan? (Kerran puutarhuri, aina puutarhuri...)
Kuulemma juolavehnäkin on mainettaan parempaa ravintoa, kuivumisesta ja muista ominaisuuksista en sitten tiedä...

[Wilhelmina]

Juolavehnä lakoontuu helpolla, muuta haittaa siitä ei mielestäni ole. Pitkällä nurmivaiheella pysyy sopivasti kurissa.

En nyt muista tarkalleen mitä kaikkia lajeja on tullut bogattua kuivaheinäpaaleista. Lajit vaihtelevat lohkoittain mutta muutamia tulee nyt suoralta kädeltä mieleen: nurmipuntarpää, tuoksusimake, niittymaarianheinä, kissankello, hiirenvirna, niittynätkelmä, nurmilauha, pelto-ohdake , punanata, niittyleinikkiä, ahosuolaheinä, varsinkin ojanpenkoilla on mesiangervoa, koiranputkea ja pietaryrttiä, jollain lohkolla on koiranheinää ja rantavehnää.

[harjoittelija]

Teillä on kivan monipuolinen ympäristö luonnonkasveista päätellen  Tuoksusimake tuoksuu tajuttoman hyvältä? Vai oliko se niittymaarianheinä, vai molemmat, huhhuh pitäs opiskella heinät uudestaan... Mitä lampaat tykkää pietaryrtistä? Luulisi että on aika tujua  Onko niillä muuten jotain herkkua noissa luonnonyrteissä?

[Wilhelmina]

Ainakin tuoksusimake tuoksuu ja on nätti hento yrtti. Myös Puna-ailakkia, paimenmataraa, pihasauniota on pelloissa, jokunen voikukka, kultapiisku, peltovalvatti. Jollain märemmällä ojanpenkalla tai pitempään laidunnetulla pellolla kasvaa ojan pientareilla ja märemmillä kohdilla ojakellukkaa, metsäkurjenpolvea.
Pohjakerrokseen jää matalia kasveja,jotka eivät tule välttämättä niitossa mukaan kuten piharatamo, poimulehti, jota on lähinnä pientareilla, ojasta saattaa tulla mukaan järviruokoa.  

Meillä on jotain todella monta vuotta laidunnuksessa olleita pysyviä laitumia ja siellä vasta onkin monimuotoinen kasvilajisto. Pitäisi joskus inventoida. Näin talven jäljiltä ei tule kaikki lajit mieleen, joiden yli on tallonut kesällä Meidän moniljaisuus johtuu varmaan luomuviljelystä, harvekseltaan uudistetaan ja suurin osa pelloista on sellaisia, joita ei oo milloinkaan ruiskutettu.


 Täällä on tehty kasvistoinventointeja ja kylän lajirikkain paikka on  kylän keskellä muinaisen sataman rantakalliot, joita on keskeytyksettä laidunnettu satoja vuosia. Siinä alapuolella kun kyntää peltoa, nousee esiin mitä mielenkiintoisinta esineistöä. Jotain jonka joku vanha merimies tai kalastaja on tiputtanut meren pohjaan.

Lampaat suosii kaikkia hentovartisia kasveja, koiranheinästä,järviruoósta, rantavehnästä eivät erityisesti tykkää, hevosetkin saattavat vain pöllyttää koiranheinät pitkin hakaa, jos parempaa on tarjolla.

[harjoittelija]

Koiranheinällä on sitten kuvaava nimi 

Missäpäin asutkaan, saako kysyä, ainakin meren läheisyydessä?

Paimenmataraa, mahtaisiko löytyä myös keltamataraa? Se on kaikonnut täältäpäin (e-häme) aikalailla, sekoittuu herkästi tohon paimenmataraan... Mutta laita tänne jonnekki infoo jos inventoit joskus tarkemmin, mua kiinnostaa ehkä just noi vanhan laitumen kasvit. (ja kaikki muutkin kyllä  ) Porukoilla on Pohjois-Karjalassa niittylänttejä, esim. ruusuruohoa isot alat, upeita, ja perhoset tykkää.. (Kun siellä olisi asuintilaa koko suvulle lähtisin sinne, ne laitumet on kuin luotuja lampaille&vuohille)

[Wilhelmina]

Järviruoko kelpaa lampaille nuorena ja tuoreena. Meillä on lampaat rannassa laiduntamassa ja siellä syövät järviruokoa ja tekevät arvokasta ympäristön huoltoa

Mä asun Mustasaaren Raippaluodossa. Tämä on geologiansa puolesta ainutlaatuinen alue Suomessa ja kuulumme maailman luonnonperintöalueeseen.

Vink Vink. Meillä on myynnissä  torppa 4200 neliön tontilla. Tälläinen  kunnostettu helmi pari sataa metriä merenrannasta, keväällä aikaisin näkyy tuvan ikkunasta meri, nyt on rantapusikkoa senverta edessä,että enää ei näjy.

[harjoittelija]

Oe voe   Vanhat rakennukset on mun heikkous... (Se porukoiden torppa p-karjalassa on 1800-l, entisöity, ihana mutta liian vähän väliseiniä...)

Nyt oon sidottu tänne hämeeseen vuoden vaihteeseen, syksyllä voisin alkaa kattelemaan tilaa, muutto keväällä, vuokralle aluksi. Tilaa pitäisi löytyä myös eläimille, itse asun vaikka teltassa  

Laitan sulle vielä yksäriä...

muoks. empäs laittanut yksäriä, sun postilaatikko on täynnä  tyhjennäkkö?