Lampaiden kesäduunit

[saga]

Osaisko joku valaista seuraavanlaisessa asiassa; meiltä haluttaisiin muutama lammas kesälaitumelle erään talon pihapiiriä hoitamaan. Kyseinen perhe ei harjoita maataloutta. Heillä on siis mummola, jonka pihalle nämä tulisivat. Lampaat tulisivat sitten syksyllä takaisin meille. Miten siis toimitaan; onko vielä mahdollista rekisteröidä tällainen paikka meidän pitopaikaksi vai onko TÄHÄNKIN tullut muutoksia? Miten olette muut toimineet; onko täysi vastuu eläinten hoidosta, aitauksista ym. ottajilla?

Kiitos etukäteen informoinnista

[kuutamofoxi]

Pitopaikkajutuista en sano mitään varmaa, mutta jos sä "vuokraat" sen paikan, niin etköhän sä saa siihen pitopaikkatunnuksen? Tämäkin varmaan kiinni kunnasta lopunperin. Mä kyselin naapurin maille pitopaikkatunnusta (maat siis kiinni meidän rajalla), niin sanoi ettei ala tekee uutta tunnusta pidä sillä samalla tunnuksella...

[Xaus]

Mulla on naapurin maille pitopaikkatunnus ja toisella naapurilla on oma tunnus (oli jo valmiina vanha tunnus), jonka alle olen lampaat siirtänyt, kun ovat siellä kesätöissä. Pässit lähtee nyt kesällä muualle töihin ja he ovat siellä hankkineet pitopaikkatunnuksen.

[vaahtera]

Meiltä on ollut parina kesänä muutama lammas tuttujen kesämökillä lainassa. Mökin omistaja haki kunnan maaseutusihteeriltä pitopaikkatunnuksen ja itse hoidin siirtoilmoituksen Eviraan mennen tullen. Hoidosta kannattaa sopia, miten kätevimmin hoituu. Meillä siirtomatka oli noin  30 km ja mökkiläiset hoitivat lampaat.

[Petri]

Viimeisen päälle oikeasti se menee, kun teet siitä naapurin tontista tukihaussa oman peruslohkon (suullinen vuokrasopimus kasvulohkolomakkeelle) ja sitten ilmoitat sen uudeksi pitopaikaksi.

Meillä on oma kylä (2 km säteellä) samaa pitopaikkaa, laidunlohkoja on toistakymmentä, peruslohkoja ehkä noin 40 kpl. Vasta naapurikylään lähtiessä (6 km) tulee uusi pitopaikka, sielläkin on 8 peruslohkoa (vierekkäiset palstat täällä jokivarren nauha-asutuksessa), vaikka faktisesti siinä on vain kaksi noin kolmen hehtaarin laidunkappaletta yksityistien erottamina.

Petri

[Nipsu]

Suosittelen kirjallista sopimusta, jossa yksilöidään miten vastuut jakautuu. Kuka vastaa, jos eläin loukkaantuu laitumella? Jos se karkaa aidasta? Jos se karkaa ja joku väistää sitä autollaan ojaan? Jos joku päättää tehdä siitä rosvopaistin? jne jne eli yleensä parasta olisi laittaa kaikki paperille ENNEN kuin mitään on sattunut.

Kirjaa myös, kuka kuljettaa eläimet ja miten se korvataan, entä kivennäiset ja suolakivi, valvonta, vesihuolto, vakuutukset, aidan pystytys ja valvonta/korjaukset, kenelle soitetaan hätätapauksessa ja kauanko eläimet ovat töissä (tässä kannattaa siis kirjata se, että voit hakea eläimet pois jos laidun loppuu ennemmin kuin on arvioitu) ja tietysti hinta, onko per eläin vai per alue vai vaihtaako raha ollenkaan omistajaa.

Laidunpankki.fi:stä löytyy lisätietoa.

[Petri]

Suosittelen kirjallista sopimusta, jossa yksilöidään miten vastuut jakautuu. Kuka vastaa, jos eläin loukkaantuu laitumella? Jos se karkaa aidasta? Jos se karkaa ja joku väistää sitä autollaan ojaan? Jos joku päättää tehdä siitä rosvopaistin? jne jne eli yleensä parasta olisi laittaa kaikki paperille ENNEN kuin mitään on sattunut.

Kirjaa myös, kuka kuljettaa eläimet ja miten se korvataan, entä kivennäiset ja suolakivi, valvonta, vesihuolto, vakuutukset, aidan pystytys ja valvonta/korjaukset, kenelle soitetaan hätätapauksessa ja kauanko eläimet ovat töissä (tässä kannattaa siis kirjata se, että voit hakea eläimet pois jos laidun loppuu ennemmin kuin on arvioitu) ja tietysti hinta, onko per eläin vai per alue vai vaihtaako raha ollenkaan omistajaa.

Laidunpankki.fi:stä löytyy lisätietoa.

Voihan asiasta kirjoittaa paljonkin. Mutta jos teet tavallisen maanvuokrasopimuksen, niin kaikki tuo on yksiselitteisesti Sinun vastuullasi, vuokramiehenä (tai -naisena). Itse en viitsisi ketään vastuuttaa lampaideni hoidosta, ja jos niin teen, niin se on kyllä ihan irrallaan sen maakappaleen vuokraamisesta.

Petri