Karitsan tuttipullosyöttäminen

[topirinkinen]

Eilen yöllä kainuunharmas emälle syntyi kaksi karitsaa (ekakerta meille). Löysin ne aamulla vaeltelemasta lampolassa.

Toinen, pässi, oli aamulla vähän huterajalkainen, eikä se oikein halunnut hakeutua tissille. Siskonsa oli innokkaana tökkimässä ja imemässä.

Saimme pakkosyötettyä pikkupässin 2 kertaa, mutta sen jälkeen emme ole nähneet sitä imulla kertaakaan (toisen olemme nähneet monta kertaa), joten juotimme sille pullosta ensin lehmän ternimaitoa (+ teelusikallinen hunajaa sormella suuhun vietynä).

Myöhemmin onnistuin lypsämään emää, ja yritin tuttipullottaa sitä pikkupässille. Se ei kuitenkaan ollut halukas lussuttamaan pulloa. Eikä näytä minkään valtakunnan kiinnostusta emän tissiä kohtaan jos sitä yrittää viedä framille. Joten olen juottanut sitä injektioruiskulla 10 ml annoksella.

EL sanoi että maidontarve vuorokaudessa on noin puoli desilitraa karitsan elopainokiloa kohden. Eli jos toi rääpäle painaa 2-3 kiloa (käyn punnitsemassa sen myöhemmin tänään), tarttis vuorokaudessa syödä desi-puolitoista.

1. Tämä määrä ei kuulosta kovin paljolta. Onkohan se oikein ymmärretty?

2. EL suositteli syöttämään 2 tunnin välein kellon ympäri. Tällöin syöttöä kohen olisi vain toi 10-15 millilitraa. Taas kuulostaa vähältä. Onko kellään kokemukseen perustavaa lukua?

3. Vai pitäisikö antaa pojan nälän kehittyä ja jotenkin tarkastaa onko käynyt nisällä? Miten sen saisi selville?

4. Muita ideoita ja ajatuksia?

Iltaa kohden pojan voimat näyttää vähän kasvaneen, mutta yhä kävelee jotenkin huteran oloisesti. Jos vertaa siskoonsa.

PS. Sain eläinlääkäriltä glukoosijauhetta, jolla voi korvata hunajabuustin. Mikä olisi sopiva kerta-annostus? (kuinka paljon glukoosia ja kuinka paljon vettä).

- Topi

[topirinkinen]

Käytin pojan juuri puntarissa näytti 2.9 kg.

Samalla töräytti kakat keittiön lattialle. Ketsupin paksuista tavaraa, väriltään lähinnä voin väristä. Onko tämä normaalia?

- Topi

[orvokki]

Pikkukaritsan kakka voi olla vaalean keltaista, vähän kuin sinappia, väriltään.

Karitsa lienee "hortoillut" jo ehkä useamman tunnin, ennenkuin löysitte sen. Niinpä sen energiat ovat pääseet vähiin ellei ruokinta ole riittävää, eivät ne koskaan tule olemaankaan normaalitasolla, jolloin se ehkä yrittäisi suunnistaa hakemaan ruokaa sieltä, mistä sitä on normaalisti saatavilla. Toisaalta mitä useamman ruoka-annoksen se saa teiltä, sen vähemmän sen omat vaistot ajavat sitä hakeutumaan emän tissille. Hankala kierre siis!

Jos olisin sijassanne, antaisin ruokaa ehdottomasti vähintään tupla-annoksen tavalla tai toisella. Terniä (lampaan tai lehmän) voi antaa turvallisesti vain vuorokauden verran, minkä jälkeen pitäisi saada (lypsettyä) maitoa emältä, lehmältä tai karitsalle sopivaa vastiketta. Jos joudutte ruokkimaan karitsaa itse pidempään eli emä ei huoli sitä ja ruoki sitä riittävästi, suosittelisin vastikkeen hankintaa  (Sprayfo Lamb) - lehmän maidon rasvapitoisuus on vain puolet lampaan maidon rasvapitoisuudesta, eikä karitsa kasva sillä normaaliin tapaan. Alkuun se toki riittää hengenpitimiksi...

Jos saatte sitä syötettyä nyt aluksi vaikka ruiskun avulla (ehdottomasti suurempia määriä, aluksi min. 50 ml /3 tunnin välein - ja määrä kasvaa ...!) niin luultavasti pikkuhiljaa tuttimaitokin alkaa maistua ja ruokinta hieman helpottuu. Toisaalta mitä pidempään ruokitte sitä itse, sitä varmemmin joudutte ruokkimaan sitä itse koko karitsa-ajan, 2-2,5 kk. Kannattaisikin samalla karitsan voimien kasvaessa yrittää tyrkyttää sitä takaisin tissille ja emälle ... mutta samalla varmistaa, että kaveri ei hyydy, jos maitoa ei tule riittävästi kahdelle tai kaveri ei osaa tekniikkaa.

Ruokamäärän sopivuuteen on yksi selkeä havainto: Virkeä parin päivän ikäinen karitsa pomppii, hyppii ja juoksentelee - jos sitä ei tapahdu, ruokaa on liian vähän!

[topirinkinen]

Huomenta.

Syötin pari kertaa yöllä, pieniä määriä, ja aamulla kun menin ruisku taskussa ruokkimaan oli toi  "heikko" poika pirteämpi kahdesta (tosin jalat yhä ei kantanut hyvin). Sitten hää meni tökkimään emän tissejä ja alkoi lussuttamaan 

Eipä tartte enää syöttää, mutta tarkkailen tilanteen edistymistä.

Emälle pitää hakea Agrimarketista jotain valkuaistäydennystä kun syö vain kuivaheinää ja kauraa.

- Topi

[orvokki]

Hyvä homma! Mutta mikähän sitä toista vaivaa vai onko veikka mennyt ohi kunnossa 

Laitanpas tähän nyt suosituksia määristä, vaikka ne luultavasti tiedätkin.
Kun emällä on kaksi imetettävää, on suositeltava annos kauraa 1,0-1,2 kg päivässä jaettuna kahteen annokseen. Rypsiä kahden imettäjälle 100-150 g/pvä, samoin kahteen jaettuna.

HUOM!!!! Jos emä ei ole saanut odotteluaikanaan kauraa ja/tai rypsiä, aika varovaisesti aloitellaan varsinkin rypsin kanssa, ihan vain muutama rae ensin, sitten parin viikon päästä vasta päästään koko annokseen.
Kauran kanssa myös aloitus pienemmällä määrällä. Samalla seurataan, ettei emä mene ripulille liian nopean valkuaislisän takia. Lisäksi voisi olla kourallinen leikemelassia, jos maatalouskaupasta löytyy....

Noilla määrillä pitäisi maitoa irrota kahdelle karitsalle ....

[Suusanna]

Emälle kannattaa antaa myös ruokintakalkkia kun imettää, sitä saa myös maatalouskaupoista ja ihan tolla ruokintakalkin nimellä.

[orvokki]

Emälle kannattaa antaa myös ruokintakalkkia kun imettää, sitä saa myös maatalouskaupoista ja ihan tolla ruokintakalkin nimellä.

Hyvä huomio - kivennäistä ja nuolukivi heinän ja veden kera vielä tietysti!

[Petri]

Aihe on vaikea, oikeasti. Varsinkin meillä päätöksenteko on vaikeaa, kun koetamme välttää tuttipulloa viimeiseen asti. Tiukan paikan tullen oikeastaan letkutamme mieluummin, ei opi karitsakaan siihen tuttipulloon.

Pari yötä sitten tuli kolmoset, yksi selvästi muita pienempi. Samaan aikaan vieressä tuli vain yksi karitsa.. Jotenkin näytti ilmiselvältä, että kolmosista se yksi muita selvästi pienempi olisi "luonnollisessa tapauksessa" parin päivän päästä entinen. Päätös siinä yökähmään: adoptio. Eli heitin kolmosista vahvimman sen ykkösen seuraksi, luonnollisesti huolellisen adoptioemän jälkeisillä sotkemisen jälkeen. Onnistui.

Mutta ne kaksi, pienempi ja isompi. Pieni oli täysin toistaitoinen, ei ymmärrä nisästä mitään, ennuste näytti huonolta. Kerran letkutettiin glukoosia, sitten kärsivällisesti koetettiin ohjata nisälle. Aina päiväseltään lampolassa liikkuessa (karitsointiaikaan tulee liikuttua). Toisena päivänä näytti yhä huonolta. Kolmantena jotain kehitystä. Nyt neljäntenä päivänä uskalsimme laskea jo laumaan ja edelleen näyttää hyvältä. Tässä kannatti pitää hermostuksensa kurissa ja kärsivällisesti opettaa ja opettaa. Sitä kuudetta aistia tarvitaan varmaan siihen, että osaisi tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä tällaisilla hetkillä. En tiedä, paljonko olemme oppineet, kun tuntuu että tällaisissa tapauksissa onnistumisprosentti on jotain 50 luokkaa - onko kaikki siis tasapelisattumaa vai olisiko omalla silmällä ja intuitiolla jotain tekemistä asian kanssa.

Petri

[topirinkinen]

Tosiaan, aamulla pässipoika oli virkeässä kunnossa ja nisän kimpussa.

Päivän aikana vaimo oli yhyttänyt sen pari kertaa tissiltä 

Nyt iltatarkistuksen aikaa se oli taas selkeästi heikompi. Lisättyäni vettä juoma-automaattiin huomasin pässin yrittävän nousta jaloilleen siinä onnistumatta. Ihan kuin takajalat olisi olleet halvaantuneet. Ensin iski ajatus että emä oli vahingossa tallonut sen päälle, mutta en ollut kuullut kuitenkaan mitään vinkaisua.

Tein glukoosista vesisekoitteen, pari teelusikallista puoleen desiin vettä ja juotin ruiskulla tätä 20 ml.
Ruiskujuottaminen onnistuu tosi helposti kun törkkäsee etusormen karitsan suuhun ja sivusta ruiskulla täyttää suuta. Imurefleksi oli voimakas.
Tämän jälkeen sidoin emän kiinni (en ole tehnyt sitä sitten kuuman kesän, ei tykännyt yhtään), ja sain lypsettyä 30 ml, jonka ruiskujuotin karitsalle.
Lypsäminen oli hankalan olosta, tavaraa ei tullut kovinkaan paljoa ja siinä oli usein sellaisia rasvaisia klimppejä mitkä piti vetää lujemmalla otteella ulos.

Emän ollessa sidottuna, yritin tarjota tissiherkkua pojalle, mutta hän ei osoittanut mitään kiinnostusta aiheeseen. Siskonsa oli kyllä tulossa hyödyntämään tilaisuuden vähän tästä.

Juoton (20 ml vesiglukoosia ja 30 ml maitoa) jälkeen poika oli selkeästi virkeämpi ja lähti vaeltelemaan ympäri karsinaa. Päälleastumisteoriani ei tunnu uskottavalta...

Täytynee taas yön aikana herätä pariin otteeseen ruiskujuottamaan. Taidan käyttää lehmän terniä kun toi lypsäminen on niin vaikeaa. Aamulla pitää katsoa josko joku maatalouskauppa olisi auki josta saisi sen korvikesäkin, varoiksi ainakin.
Aamulla saan tarvittaessa naapurista tinkimaitoa, milloinkohan se on parempaa kuin terni?
Vai pitäisikö sotkea terniä ja tinkiä jotta rasvaprosentti olisi parempi.

- Topi

[SuviA]

Kiinnitin huomiota nuihin klimppeihin??
Onko se normaalia?
Vai kokkareista tulehdusmaitoa??

[Nipsu]

Samaa mietin itsekin, että yleensä maitoa pitäisi tulla tuossa alkuvaiheessa kuitenkin kohtuullisen helposti lypsämälläkin ellei juuri heti sen jälkeen mene tissille kun karitsat ovat siellä käyneet. Jos maidon laatu on huonoa niin sekin selittäisi jonkin verran karitsan heikkoutta, ja miksi virkistyy saatuaan muuta maitoa. Tämä sillä oletuksella että vain toinen utarepuolisko on tulehtunut ja että heikko karitsa käy vain sillä tissillä.

Terniä vuorokauden verran ja sitten vaikka tinkimaitoa jos korviketta ei tähän hätään saa.

[topirinkinen]

Moi,

Paino on noussut, mutta ilmeisesti hitaanpuoleisesti:

0. päivä (syntyi aamuyöllä tai jotain) 2,9 kg
1. päivä 3,3 kg
2. päivä 3,6 kg
3. päivä (tänään) 3,7 kg

Molemmat käy nisällä, täytyy tarkkailla kummalla vai kummallakin. Pääsääntöisesti heikko pässipoika on ihan virkeä, ei eroa siskostaan sen suhteen. Voimat näyttävät olevan vain heikommat.
Näyttää että sillä ei ole voimaa seisoa kolmen jalan varassa kovin tukevasti/pitkään (josta johtuen kävely ei ole helppoa), ja välillä hän etenee neliraajapompuilla.

Hän on pari kertaa ollut velttona maassa, ikäänkuin ei olisi voimia nousta ylös. Olen näinä kertoina syöttänyt 20 ml nutrisal (glukoosi+suola) liuosta. On piristynyt siitä lähes välittömästi.

Kakka vaihtelee väriltään lähes valkoisen ja sinapin väliltä. Mutta jatkuvasti se on ollut sellaista pyllyn pahasti sotkevaa tarttuvaa tahnaa ;(

Kuis paljon ton painon pitäisi nousta päivässä?

Missä vaiheessa painonnousun hitauteen pitäisi reagoida ja lisäruokkia?

- Topi

[tumpelo]

Miksi karitsoja täytyy hätyytellä ounnituksen vuoksi noin tiheästi ?
Normmali punnitus alkaa 3 vrk:n ikäisenä. Antaa mielummin emälle aikaa hoitaa pienokaisia. Turhan avuliaana olo häiritsee.
Lisäruuan antamisen näkee karitsasta, jos ei pääse tissille, autetaan, jos tissillä, niin seurataan kehitystä. Jos rupeaa selvästi olemaan nälkäinen, alikehittynyt niin silloin voi puuttua antamalla lisäravintoa. Toisaalta pullokaritsoista lisää työtä, vastusta.

Pohtii

-tumpelo-

ps. meillä vähimmäis päiväkasvu n. 220 g. Punnitus 3 vrk, ja 35-42 vrk.

[orvokki]

Jos karitsa selvästi virkistyy glukoosin tai ruuan antamisesta, silloin on iso osa karitsan nuutuneisuudesta johtuu ruuan vähyydestä.
Eli lisää maitoa, tavalla tai toisella. Kokkainen maito voisi olla utaretulehduksen merkki ja jos sitä tulee vain vähän yhdellä vedolla, olisikohan vähän niukasti emällä muutenkin? Tulehdukseen tarvitaan lääkettä, jos uuhi on kuumeinen ja kivulloinen eikä ruoka maita. Maidon määrä lisääntynee vähitellen, jos uuhen ruokinta on sopivan valkuaispitoista ja utareet muuten kunnossa.
 
Punnitseminen on hyvä konsti seurata, että karitsa saa riittävästi ruokaa. "Aineenvaihdunnasta" riippuen ihan orjallisesti ei päivälukuja kannata tuijottaa, kunhan käyrä on nouseva pitkällä aikavälillä. Meilläkin punnitaan 3 pv, 6 vk ja 4 kk iässä, ellei ihmeempiä. Osittaisella tuttiruokinnalla olevaa punnitsen pari kertaa viikossa, jotta tiedän, saako tarpeeksi ruokaa kasvaakseen. 

[maunu_muori]

Nyt löyty AIKA HYVÄ LINKKI:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=356 ja ihan pärjää kotimaan kielellä, jos toi ulkomaanelävien mongerrus ei oo hanskassa.
tuolta kannattaa katella asioita.. noin niinkus harrastajatuottajan
 , joiksi meitit muutaman elikon pitäjiä mmm täti mainihti ..kerran yhtä juttua kysellessäni

EIKS OO HIEANO NIMITYS

vielä senverta, että toi eka sarake on käsittääkseni ikä päivinä ja toisessa sarakkeessa on sen ikäisen(vuorokausina) kerta-annoksen suuruus ja kolmannessa, montako kertaa pitää juottaa vuorokauessa..jos oikein tulkkasin.. ite olisin ehkä laittanut vähän selkeemmät otsakkeet sarakkeille...

tietty toi on normaalin karittan tarve.. rääpäleet on sitten ihan eri juttu..niille pätee se että pikkaisen udeemmin , mutta ei niin paljoa kerralla