Keritsemisestä

[Talvikki]

Tänään olisi tarkoitus aloittaa kerinnät, mutta miten lie menee kun "ihana rakas" migreeni taitaa nousta päälle 
Eilen jo yksi kohtaus nujerettu, mutta harvoin se yhteen jää.

[SuviA]

 heitin ihan turhaan suurimman osan villasta eilen pois. Se oli miusta niin likasta että aattelin että ei siitä puhdasta saa... no seuraavien kanssa pitää kokeilla villan pesua.

Täällä on jossain ketju kakkavillojen käytöstä.
Eli ne kaikkein paskasimmatkin voipi käyttää!
Ihmiset on pesukoneessa huovuttaneet istuialustoja! Todella hienoja!
Minä lajittelin kolmeen kasaan.

Hyvät
huonot ja
ihan kakkaset.

Huonot menee pesukonehuovutukseen koiralle makuualustaksi ja jotain muuta kivaa.
Ja ihan kakkaset omenapuunjuurelle katteeksi

[SuviA]

Tämmöistä kyselisin villasta ja eläimen kunnosta.

Olen kerinnyt kaikki lampaat, mutta ruskean uuheni Babeten sain usean tunnin nyrhimisen jälkeen vain joten kuten kerittyä.
Villa oli heti jo nahan pinnasta paksua huopaa.
Ja tosi putuista.
Eli ihan täynnä turvetta ja mitä lie pikku putua.

Sakset tylsyi melkein heti ja niitä menikin useampi  Ja sain vain rakkulat käsiin.

Ostin sitten sähkökerittimet ihan tuota varten ja tänään keritsin sitten Babeten "kaljuksi"

Hän on nyt sitten HARMAA???

Muuttuuko karva ruskeaksi vähän myöhemmin? Nyt täysin lyhyenä karva on harmaata???

Ja toinen kysymys:

Miksi villa oli niin huopunutta?? Onko ruokinnassa jotain vikaa?

Itse mietin syitä,

leikkasin syksyllä aika aikaisin saksilla, joten villa jäi aika pitkäksi?
Raskaus ja riittämätön ruokinta?
Talvivilla?
(mutta muilla ei ollut moista huopumista)



Kone keritsimistä:
Ihanat!!!!! Babette seisoi koko kerinnän ajan rauhallisesti. Totuttelin sivelemällä ja silittämällä kone päällä ja ensin vain kone käynnissä vetelin pitkin kylkiä koneen rungolla.
Ja kun rauhoittui ääneen aloin leikkeleen ja yhtään haavaa ei tullut ja kone vetää melkeen kaljuksi!!!
Ja tosiaan jaksoi leikata tuon huopatakin Babeten päältä  Niinku olis vilttisaappaita leikannu...

[Petri]

Miksi villa oli niin huopunutta?? Onko ruokinnassa jotain vikaa?...
(mutta muilla ei ollut moista huopumista)

Perinnöllistä, useimmiten. Meillä suomenlampaiden villa vaihtelee tosi paljon. Jotkut ovat melkein vuoden kerintävälilläkin helppoja, vähän kun konetta näyttää, niin villat tuntuvat puhtaina tipahtavan lähes itsestään. Ei tosin enää myyntikelpoista. Toiset taas ovat huopaista hilseistä takkua, jos kerintäväli vähänkään lipsahtaa puolesta vuodesta pidemmälle. Meillä joka vuosi muutama emo lähtee poistoon ihan vaan hankalan kerittävyyden vuoksi. Ja useiden karitsoilla on "tilastossa" merkintä, että "ei jatkoon".

Tietty sitten olosuhteetkin, lähinnä kosteus, vaikuttavat huopumiseen.

Petri

[SuviA]

Kiitos Petri.

Ilmeisesti tässä on kerintäväli ja kosteus?
Koska kun sain Babeten ja keritsin ekakerran, niin se ei ollut tuollainen.
Ja minulla ne saa menna kuten tahtoo ja lumisateessa ja vesisateessa ovat siis olleet koko talven.
Pitää olla aika koiranilma, että menevät sisään.

Pitää tarkkailla miten villa nyt lähtee kasvamaan.
No nyt on kone jolla työ on helppoa!

[Kaisa]

Meillä on aika vastaava tapaus pässeissä. Tämänkään villa ei ollut karitsana sellaista huopajunttaa, eikä nykyään kesäisinkään. Talven jäljiltä villasta ei voikaan sitten enää puhua, vaan kasvattaa joka talvi päälleen noin parin sentin plyysimaton joka sitten huopuu laataksi kevääseen mennessä. Keväällä pitää odotella tänne toukokuulle, että kesävilla on työntänyt tarpeeksi tuota laattaa ylös ja sen pystyy leikellä/repiä irti. Ruokinnalla ja lisillä tilanne ei ole viidessä vuodessa muuttunut mihinkään, ja muiden lampaiden villat on mainioita, joten olen päätellyt että on perimässä. Pian sekin selviää, kun tästä pässistä on tarkoitus ensi keväänä jättää pässi kasvamaan isänsä tilalle. 

[SuviA]

Ahaa, mielenkiintoista!
Kiinnostaa nämä kaikki periytyvät jutut ja eri ominaisuudet.
Babeten villa on kyllä huovutus käsitöissä mainiota!! Se todellakin huopuu 

[Aulimaija]

Oletan että Kaisa puhuu P. Olavin villasta. Isällään oli talvivillat samanlaiset. Syksyn kerinnästä tuli aina kunnolliset villat. Itselläni on tästä isäpässistä pari uuhta jätetty kotiin. Toisella näistä on sama ongelma ja toisella ei. Molempien uuhien syysvillat ovat tosi pehmoiset ja hienot.

[NUNNU]

Ihan niinkuin meidän Haikulla, joka taasen on Paulin tytär. Sisarensa sitten antaa mulle myös talven jäljiltä ihanan villan. Haikun keritseminen on haastavuudessaan superluokkaa. Taljaa ei varmaan tarvii siitä mummosta ikinä haaveilla, sen verran siihen on venttejä saatu aikaiseksi.