2 m koivu

[maunu_muori]

Meillä on tänään syöty.. yhtä tyrniä , yhtä omppupuuta..aika rankasti .. männyn kaarnaa ja sitten ihan luvalla kuusia, joita tuotiiin kaluttavaksi.. pitää varmaan rajottaa vapaana juoksenttelua ennenkuin kaikki omppupuut on kaluttu...mennee muutoin mamilta toi eläkejopi kiville...

[Kats]

Meillä on tänään syöty.. yhtä tyrniä

Mun tekis mieli laittaa tyrniä ihan lampaita varten johonkin. Tyrnin lehdet saavat hevosen karvan kiiltämään (nimikin jo viittaa siihen Hippophaë rhamnoides  ) - miksei se siis vaikuttaisi lampaaseenkin? Sitäpaitsi tyrnihän on affenanmaalasten perinneruokaa  ;D

Mitään kokemusta vaan ei tästä kasvista ole ja jostain kumman syystä sitä ei kasva meillä luonnonvarasena, vaikka ihan ahvenanmaan kupeessa ollaankin.

[Mara]

Mä muistan ikuisesti, kun mun kutut repi irti naapurin tien viereen istuttaman vuorenkilven juurineen päivineen ja mä aloin paniikissa kaivaa paljain käsin sitä takaisin maahan, vaikka lehdet oli täynnä vuohien hampaanjälkiä eikä se muutenkaan näyttänyt enää ihan... hm... freesiltä.  ;D ;D ;D

Meillä tai siis mökkisaaressa kasvaa yhden ison kiven päällä vuorenkilpeä. Silloin kun siellä oli enemmän lampaita, ne aina joka vuosi kalusi sen totaalisesti pois, mutta nykyään se reuhottaa taas niin kuin ei mitään. On muuten sitkeä kasvi, tavallaan harmi ettei sitä arvosteta.

[Riina]

Ai sitkeä vai. Kuulostaa ihan mun kasvilta, vaikka en sen ulkonäöstä pidäkään. Mutta on sen esteettisempi arvo aina juolavehnää suurempi.  ;D

[maunu_muori]

Tyrni on sillain vaativa kasvi, ettei se siedä varjoa..ja maankin ph pitää olla mieluummin yli 7 kuin alle..Sitten kun sen saa kotiutumaan jonnekin niin johan pukkaa juuriversoo.( mökillä ei kohta nurmikolla muuta kasvakkaan ) Tai sii kyllä se varjossakin kasvaa, muttei marjo, ja sitten se on kaksikotinen.. eli pitää olla sekä hede että emikasveja. Ja on vielä tuulipölytteinen joten se pusikko sais olla sekasin tyttöjä ja poikia. Suositus on että neljä tyttöö ja keskelle yks poika.

[ulpukka]

Tyrni ei oo kovin lampaankestävä ,ainakaan ennen juurtumista.nimim. erinäisiä taimia hankkinut...

[Kats]

Tyrni ei oo kovin lampaankestävä ,ainakaan ennen juurtumista.nimim. erinäisiä taimia hankkinut...

  Tarttee varmaan sitten poimia yksitellen ne lehdet lampaille samalla kun marjat ihmisille 

[Wilhelmina]

Syökö lampaat ne piikkiset oksatkin? Mua aivan pistelee ajatuskin tyrnipuskan lävitte kävelemisestä. Noissa puutarhaversioissa ei kai ole niin paljon okia vai ovatko kokonaan okaattomia?

Pitäiskö kokeilla tehdä muutama tyrnikerppu lampaille? Omia tyrnejä en omista joten täytyy iskeä anopin rannassa kasvavaan tyrnipuskaan ;D

[Mara]

Joissain puutarhalajikkeissa on vähemmän piikkejä kuin villeissä, mutta vissiin ne piikkiset on muuten niin varmoja ja kestäviä, että ainakin meillä myydään lähinnä niitä. Joskus muistaakseni kokeiltiin joitain venäläisiä, joilla oli vaikeat nimet ja vähemmän piikkejä, mutta ne eivät taimisto-oloissa talvehtineet tai sitten versotauti niitti ne jo ensimmäisen talven jälkeen.
Tietysti se että ei taimistolla talvehdi, ei välttämättä tarkoita ettei kotipihalla hellässä hoidossa talvehtisi 
Kyllä ne Raisa ja Rudolf vaan ovat edelleen kuvioissa mukana, ovat osoittautuneet niin varmoiksi tapauksiksi, ja näistähän Raisa ainakaan ei kuulemma olekaan lajike, vaan luonnonkanta, joka on vain nimetty. Ettei olisi samoin Rudolfinkin kanssa 

[Wilhelmina]

Mara, Onko Rudolf ja Raisa suomalaista tyrnikantaa? Eli jos nyppäsen merenrannasta alut niin ne on periaatteessa Raisaa ja Rudolfia?

[maunu_muori]

Miten mulla on sellainen tutina että Raisa ja Rudolf olisivat venäläisen kannan ja suomalaisen kanna risteytys.. mullakin on niitä. Siis ostettu taimistolta. Ovat ihan eri oloisia kuin mökin jokin jalostamaton, tuttavalta saatu tyrni. Vähemmän piikkejä ja korkeenpia

[Mara]

Voi olla ihan hyvin että ne on risteytyksiäkin, mulla ei ole mitään paavillista tietoa tästä(kään). Itse kuulin tämän luonnonkantahistorian pomoltani, siis Anssi Krannilalta, eikä hänkään ole paavillinen tietäjä vaikka aika läheltä liippaa näissä taimistohommissa  ;D Joka tapauksessa hän kertoi, että joku taimisto alkoi lisätä luonnonkantaa ja nimesi sen Raisaksi. Veikkaisin että Rudolfilla olisi samantapainen historia, kun se aina Raisan parina esiintyy, mutta en ole varma.
Tämä ei tarkoita että jos joku kerää lisäysaineistoa rannalta niin se olisi sitten kaikki Raisaa. Raisa on (siis Anssin kertomuksen mukaan) se kanta jonka ne keräsivät. Luonnonkannat ymmärtääkseni vaihtelevat kasvutavoiltaan, piikkisyydeltään jne. paljonkin.

[maunu_muori]

Uskon Anssia.. ainenkin omppuasioissa . Meillä on töissä puutarhakerho. Kävivät viime keväänä retkellä Anssin tarhalla.. mulla vaan oli silloin niin himpskatin kiire, kun piti valmistella ukon synttäreitä etten joutanut mukaan..HARMI..Toi puutarhakerho on ihan kannatettava ajatus muillekin työpaikolle. Me ollaan tehty retkiä(puutarhakohteisiin ja taimisstoihin) ja kimppatilauksia.. niin taimille kuin siemenillekin. Tukkuostoksista kun saa aina vähän alennusta. On tilattu niitä tyrnejä ja viinirypäleitä ja siemeniä.. En oo vielä saanut porukkaa innostuun jalonnukseen.. ite on parina keväänä kokeillut.. rusakko vaan pääs tärvään osan mun tekeleistä..

[Mara]

Muistankin viime keväänä, kun se teidän firman puutarhakerho kävi.

[mmj]

Palaan vielä tähän koivuaiheeseen, sillä olen ajatellut ottaa "pienen" maisemanhoito- kautta muokkausprojektin...

Olen uudistanut omaa peltoa antamalla lampaiden syödä pajukon ja sitten itse katkoin jälkelle jääneet. Kun pelto sitten käännettiin, urakoitsija kertoi, että pellolla oli ollut ainoastaan yksi juurakko. Niin hyvin oli pajun juurakot lahonneet.

Nyt kysymys: tapahtuuko samoin koivun juurakolle? Eli katkomisen jälkeen parin vuoden sisään hajoaa juurakko, vai pitääkö se kaivaa ylös? Projektissa on suht nuorta koivikkoa, josta haaveilen peltoa. Eli just tämä sama 2 m korkea koivikko, josta topiikki sai alkunsa. Mikä olisi paras tai nopein keino tehdä koivikosta pelto - käyttäen lammasta apurina tietty.

Niin ja lammasaitaverkon ajattelin brutaalisti sitoa koivuihin kiinni.

t mj