E-merkki

[riitta]

Meillä kävi myyntimies esittelemässä mikrosirusovellutusta lampaille. https://www.neurocattle.com/

Kiinnostaisi kovasti ottaa käyttöön tuollainen systeemi, siinä jäisi virheet pois eläinten tunnistamisesta ja
se monenkertainen tietojen naputtelu kun kaikki tiedot siirtyisivät suitsait suoraan keskustietokoneelle.

Onko muita asiasta kiinnostuneita ja minkalaisia yrityksiä markkinoilla liikkuu?

Tärkeitä asioita ovat tietenkin laitteiden hinnat ja toimivuus ja sen ohjelman toimivuus.

Elektroninen tunnistaminen tuo hyötyä koko ketjulle, miten kustannukset saadaan jaettua?
Osa teurastamoista on lupautunut maksamaan extraa e-merkityistä karitsoista.

[OttoM]

E-merkkejä tilattu, muuten systeemin rakentaminen vielä mietintä asteella. Vastaava järjestelmä lisäisi varmasti kertoja kun lampaita käsitellään/ryhmitellään. Nyt tulee tehtyä ainoastaan pakollisia ryhmittelyjä kun juurikin tuo merkkien luku/kirjaus on suht työllistävää. Jos katraan koko suurenee nykyisestä niin varmasti tulee e-merkki järjestelmä käyttöön. Parin vuoden odottelu ja käytännön kokemuksien kyselyt varmaan auttavat saamaan kerralla toimivan systeemin.

[orvokki]

Olen haaveillut elektronisesta merkistä, mutta ainakin vielä se on jäänyt haaveeksi.

Merkit eivät ole kalliita, mutta lukulaite on! Minä käyttäisin lukulaitetta lähinnä punnitusten ja muun seurannan apuna, ettei tarvitsisi käännellä niitä karitsoiden korvia ja puhdistaa merkkejä... käytössä ovat olleet micromerkit, eli FI-numerot ovat tosi pienellä!

Stallmästarenin lukulaite on merkittävästi edullisempi kuin tarjolla oleva kotimaisen myyjän malli.
Ilmeisesti merkit ja lukulaitteet eivät toimi "ristiin" vaan lukevat vain omia, saman firman merkkejä. Kotimaista kannattaisin mieluusti, mutta hintaero taitaa olla kaksinkertainen. Kummankaan toimivuudesta ei ole lähipiirillä tietoa, käyttökokemukset siis puuttuvat....

Tänä vuonna siis tyydyin tilamaan tuplat microt ensimmäistä kertaa juoksevalla numeroinnilla ja toivon, että isommat numerot helpottavat vähän työtä. Elektroniikka saa siis vielä odottaa...

[riitta]

Minä näin käytännössä tuon lukulaitteen ja ottaisin sen mieluummin kuin halvemman version, joka näyttää aika heiveröiseltä.
Jos olisin menossa Amerikkaan , niin takuuvarmasti matkatuliaisina olisi tuollainen DTR4-lukulaite, se maksaa siellä jotain 900 dollaria.

Minun laskelmissa nämä laitteiden hankintahinta on ihan hyväksyttävä, mutta ne merkit! Ne ovat niin turkasen kalliita ettei oikein voi mietenkään
perustella niiden tarpeellisuutta ilman, että esim teurastamo tulisi vastaan. Miksi lampurin pitäisi kustantaa tämä systeemi kun koko ketju
siitä hyötyy? Teurastamollakin jäisi hurja määrä kallista palkattua työtä pois kun tiedot siirtyisivät automaattisesti.

Laitanpa tähän pienen laskelman 100 uuhen tilasta, oletetaan että tätä systeemiä käytetään 10 vuotta.

Laitteet                                      2.100
ohjelma                                         300
korvamerkit uuhille 100x 2,10             210

merkit karitsoille 10v x 200 x 2,62    5.240
ohjelman kk-maksut 10v                3.190
gprs-maksu  4.95/kk                        594
korvausmerkit 5kpl/vuosi                  350

yhteensä 11.984 €/10v
eli noin 12€/uuhi, josta merkkien osuus olisi 5,60€ uuhta kohden (oletuksena 2karitsaa/uuhi)
ja laitteiden osuus 2.10€/uuhi

Jos ostaisin samaan aikaan micromerkit, niin ne maksaisivat 1262€/10v eli 1,26€/uuhi

Onko tässä laskelmassa jotain, mitä en ole ottanut huomioon?

[OttoM]

tietokone ja pda laitteille ei ainakaan ole laskettu mitään osuutta. Lisäksi toivotaan, ettei 10v tule mitään huolto- ja korjauskustannuksia.

[riitta]

Joo, tuota en ajatellutkaan. Mutta tässähän sitä tietokoneella kirjoitellaan, joten ajattelin kait että se puoli on jo kunnossa.
Ei siis tarvi varsinaisesti hankkia tätä varten. Lisäksi kohtaan "laittett" sisältyy kämmenmikro (BIP-5000 Black)

Tässä muutama kiinnostava linkki http://www.shearwell.co.uk/news/docs/Shearwell%20EID%20brochure.pdf
 http://www.shearwell.co.uk/electronicID/default.aspx

Huomasin, että UK maksaa e-merkki noin 1,20€/kpl ja isot tilaukset saa halvemmalla.

[riitta]

E-merkkejä tilattu, muuten systeemin rakentaminen vielä mietintä asteella. Vastaava järjestelmä lisäisi varmasti kertoja kun lampaita käsitellään/ryhmitellään. Nyt tulee tehtyä ainoastaan pakollisia ryhmittelyjä kun juurikin tuo merkkien luku/kirjaus on suht työllistävää. Jos katraan koko suurenee nykyisestä niin varmasti tulee e-merkki järjestelmä käyttöön. Parin vuoden odottelu ja käytännön kokemuksien kyselyt varmaan auttavat saamaan kerralla toimivan systeemin.

Ymmärsinkö oikein, että sinulla on vain merkit, mutta ei lukijaa eikä ohjelmaa?

[riitta]

Kuukausi sitten julkistettiin alla oleva uutinen.
Tuossa sanotaan että muoviset korvamerkit historiaan, mitähän se tarkoittaa? Tuleeko naudoille sisäinen siru?
Kovasti tuossa kerrotaan, kuinka hallinto säästää kuluja kun maanviljelijä taas maksaa...



Naudat elektroniseen tunnistusjärjestelmään
24.2.2011
EU-komissio valmistelee ehdotusta nautojen elektronisesta tunnistamisjärjestelmästä, joka siirtäisi muoviset korvamerkit historiaan.
.
Karjan jäljitettävyys on pian saavuttamassa digiaikakauden, jolla tehostetaan ruokaturvallisuutta. Euroopan komissio julkisti Pariisin ”Salon de l’Agriculture” –tapahtumassa valmistelevansa ehdotusta nautakarjan elektronisesta tunnistamisjärjestelmästä, joka päivittäisi nykyisen muovimerkkikäytännön.
DG Sanco eli Euroopan komission terveys ja kuluttaja-asioiden osasto kertoo, että kyseinen askel tulee lisäämään ruoan turvallisuutta ja helpottamaan eläintautiepidemioiden hallintaa. Eläinlääkärit ovat prosessissa avainasemassa, mikä osoittaa eläinlääkäreiden vaihtelevia rooleja elämissämme.
Elektronista tunnistusta sovelletaan jo muihin eläimiin EU:n sisällä (lemmikkieläimet, hevoset, lampaat ja vuohet).
Nautakarjan mukaan ottaminen voi aikanaan tuoda jopa noin 90 miljoonaa uutta eläintä digitaalisen hallintajärjestelmän alaisiksi.
Helppo jäljitettävyys on jo todistanut tärkeytensä. Sähköinen seuranta tekee jäljittämisestä tarkempaa ja nopeampaa ja parantaa myös mahdollisuuksia selvittää eläinten ja ruokatuotteiden alkuperä eläinlääketiede- ja turvallisuustarkoituksissa. Tämä on välttämätöntä mahdollisten tautitartuntojen hallitsemiseksi.
Digitaalisuus yksinkertaistaa nykyistä käytäntöä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Järjestelmä tulee myös kasvattamaan sektorin kilpailukykyä toimiessaan maataloushallinnon ja tekniikan kehittämisvälineenä.
Kasvatustehokkuuden kasvu ja väärinkäytösten estäminen ovat lisäksi ylimääräisiä etuja, joita digitaalinen tunnistusjärjestelmä tuo tullessaan.

[riitta]

Mielenkiintoinen video aiheesta http://www.allflex.com.au/video.htm

[rekku]

Näissä nyt puheena ja esillä olevissa e-merkeissä on mielestäni se ongelma, että kyseessä on -loppuviimein - KORVAmerkki.

Monessa eteläisemmässä EU:n jäsenmaassa on hyväksyttyinä pötsiin syötettäviä "mikrosiruja" (ovat siis käytännössä n. sormipariston kokoisia). Tämä, jos mikä on pysyvä tapa merkitä eläin (= saa pois ainoastaan teurastuksen yhteydessä, minkä jälkeen sirun voi uudelleen ohjelmoida). Käytännössä merkitsemisjärjestelmä on siellä seuraava: kaikille karitsoille laitetaan syntyessä yksi korvamerkki (näitä samoja merkkityyppejä, mitä Suomessa käytössä). Pitoon jätettäville karitsoille laitetaan sitten vielä pötsiin merkki, kun ne valitaan. Nämä pötsiiin laitettvaat merkit ovat yhtä lailla etäluettavia kuin nuo korviin laitettavat merkit. Etuna on se, etteivät ole korvamerkkejä (jotka kuitenkin jossain vaiheessa alkavat tippua tai sitten on valmistusvikoja, joita kukaan ei tunnusta tms...)

[OttoM]

E-merkkejä tilattu, muuten systeemin rakentaminen vielä mietintä asteella. Vastaava järjestelmä lisäisi varmasti kertoja kun lampaita käsitellään/ryhmitellään. Nyt tulee tehtyä ainoastaan pakollisia ryhmittelyjä kun juurikin tuo merkkien luku/kirjaus on suht työllistävää. Jos katraan koko suurenee nykyisestä niin varmasti tulee e-merkki järjestelmä käyttöön. Parin vuoden odottelu ja käytännön kokemuksien kyselyt varmaan auttavat saamaan kerralla toimivan systeemin.

Ymmärsinkö oikein, että sinulla on vain merkit, mutta ei lukijaa eikä ohjelmaa?

Oikein ymmärsit. Johtuu ihan siitä, että karitsoiden loppusijoituspaikka maksaa e-merkki kustannuksen. Eli tässä vaan odotellaan/etsitään sopivaa ratkaisua niin sitten hommataan ohjelmat ja laitteet.

[riitta]

Näissä nyt puheena ja esillä olevissa e-merkeissä on mielestäni se ongelma, että kyseessä on -loppuviimein - KORVAmerkki.

Monessa eteläisemmässä EU:n jäsenmaassa on hyväksyttyinä pötsiin syötettäviä "mikrosiruja" (ovat siis käytännössä n. sormipariston kokoisia). Tämä, jos mikä on pysyvä tapa merkitä eläin (= saa pois ainoastaan teurastuksen yhteydessä, minkä jälkeen sirun voi uudelleen ohjelmoida). Käytännössä merkitsemisjärjestelmä on siellä seuraava: kaikille karitsoille laitetaan syntyessä yksi korvamerkki (näitä samoja merkkityyppejä, mitä Suomessa käytössä). Pitoon jätettäville karitsoille laitetaan sitten vielä pötsiin merkki, kun ne valitaan. Nämä pötsiiin laitettvaat merkit ovat yhtä lailla etäluettavia kuin nuo korviin laitettavat merkit. Etuna on se, etteivät ole korvamerkkejä (jotka kuitenkin jossain vaiheessa alkavat tippua tai sitten on valmistusvikoja, joita kukaan ei tunnusta tms...)

Tuo bolus-merkki on todellakin todellisuutta isoissa lammasmaissa. MUTTA se maksaa enemmän kuin korvamerkki ja jo korvamerkkikin on Suomen oloissa kohtuuttoman kallis.
Lisäksi boluksen lukeminen vaatii järeämmät laitteet. Joissakin olosuhteissa on kuitenkin parempi kuin korvamerkki ( bolus on pysyvä ja korvamerkki saattaa irrota tietyntyyppisissä rakenteissa)
E-merkki on pakollinen isoissa lammasmaissa (mahtaa virkaveljet olla innoissaan?!) Suomi on saanut poikkeuksen olla noudattamatta pakollisuutta.
Merkki on siis pakollinen, mutta lukijalaitetta tai ohjelmaa ei tilalle tarvi pakolla ostaa.

[rekku]

MUTTA se maksaa enemmän kuin korvamerkki ja jo korvamerkkikin on Suomen oloissa kohtuuttoman kallis.
Lisäksi boluksen lukeminen vaatii järeämmät laitteet. Joissakin olosuhteissa on kuitenkin parempi kuin korvamerkki ( bolus on pysyvä ja korvamerkki saattaa irrota tietyntyyppisissä rakenteissa)

en oikein yhdy tuohon hinta-asiaan. Muutama vuosi sitten lampaille soveltuva. pötsiin sijoitettva merkki maksoi 3 - 4 e / kpl, ja oli siis uudelleen käytettävä. Steriloidussa ruiskuissa olevat, injektoivat mikrosirut ovat kalliimpia, joskus hintahaarukkana niille on esitetty 8 - 15 e / kpl.

Lukulaitteet ohjelmineen molemmille tyypeille 500 - 1000 e.

[riitta]

Minulla ei ole parempaa tietoa, varmaan Rekku on asiaan perehtynyt paremmin. Olisikin parempi jos
bolus olisi se "halvempi".

Itse olen tutkinut asiaa vain netin kautta ja esim täällä sanotaan että bolus on kalliimpi http://www.sheepeid.info/Identifiers.html

KAhden vuoden takaiset hintatiedot ovat pahasti vanhentuneet, onko tämänpäivän tietoja saatavana (Suomessa)?

[rekku]

joo, toki pari vuotta vanhat tiedot voivat olla vanhoja - toisaalta yleensä maailmalla lama laskee hintatasoa (=> kun ei maajussillakaan siellä ole varaa maksaa). Hinta tietoni perustuvat parille Etelä-Euroopan toimijan hintatietoihin, jotka on siis kysytty suoraan toimijalta. En usko, että kovasti kehatavat naamatusten valehdella.

Koko tämä korvamerkkiasia on muutenkin (ei siis vain tuo e-merkki) hölmöläisten hommia: onhan se nyt tavan typerää, että lampaan molemissa korvissa on merkki, joissa on sama numero. Kaiken lisäksi toimivimpien merkkien (=pienimpien) numeroita on vaikea lukea.

Joskus olen myös kuullut korvamerkkien käytön perusteluna sen, että kun jos loveaa, niin lampaan korvaan tulee enemmän reikiä -> enemmän kipua. entä jos merkit repeävät? Tähän asiaan ei myöskään tuo e-merkki tuo helpotusta. Pötsiin sijoitettava siru olisi kivuton (=lampaseen ei tehdä reikiä). No, ehkä mun täytyy siirtyä pensas/puustolaitumilta pois, jos kyllästyn vallan tuohon merkkisouviin (ts. oma vika, mitäs pidät elukoitasi maisemaa hoitamassa).

Lihanaudoille tuo voisi olla myös hyödyllinen, koska lukumatka on enimmillään jopa 30 m (tuottajan terveyttä ajattelen sisi).

Teurastamojen kanta toki varmaan pötsiin sijoitettavaan on, että ei ikinä: varsinkin kun sellaisen joutuisi palauttamaan / korvaamaan tuottajalle. Kuten Riitta totesikin, ostajan pitäisi älytä järjestelmän myös hyödyttävän heitä.