ensi synnyttäjä

[Reeta]

onko teidän lampaila ollut ensi synnytyksessä vaikeuksia? minun nelli lammas synnytti tiistai iltana, ensimmäinen ei tahtonut tulla. karitsa oli liian kaudan puristuksessa, jalat oli veltot, kun yritin sitä seisomaan se ei ollenkaan varannut painoa jaloileen ja ei oikein alkanut imemään. se kuoli seuraavaana päivänä. toinen karitsa voi hyvin, nousi melkei heti synnyttyään jaloileen. nelli on vähän vaisuna siltä repes vähän häpyhuulta. oli se syönyt rehumäskin yöllä melkein kaikki ja söi se aamulla heinää. mulla on saara lammas joka on kanssa ensi synnyttäjä, vähän pelottaa miten sen kanssa käy, sen äiti on hyvä synnyttäjä. tämä oli ensimmäinen koulut karitsa mulle

[ursula]

meillä on nyt yhdeksästä ensisynnyttäjästä neljä karitsoinut,
ensimmäisellä oli surkea tuuri, ensin tuli iso karitsa, joka aika vastaavasti oli liian kauan tulollaan, kuoli seuraavana päivänä pelastusyrityksistä huolimatta, oli myös semmonen heikohko ja hutera ja imurefleksi oli huono, toinen karitsa tuli kuolleena. emälle oli vaikea synnytys, apua annettiin ja onneksi ei revennyt, nyt toipuilee vaikka menettikin vuonansa ja joutui lypsyyn.
muilla kolmella on karitsat tulleet ns. oikein päin ja aikalailla helposti, viimeisimmällä vaan tuli kaksi suurta joita jouduin autteleen, ja emällä jäi jälkeiset kiinni, joutui lääkekuurille, mutta muuten voivat kaikki nyt hyvin, pikkuiset kasvaa ja äidit hoitelee.
vielä on viisi mitä jännittää.
ensimmäiset omat lampaani nämä, aiemmin oon muiden hoitanut, ikävä kyllä niitä kuolleita tahtoo tulla joka vuosi, aina ei kaikkia saa edes kovasti yrittämällä pelastettua, koville se ottaa mutta tottuapa kai vain täytyy. sentäs eläviä iloksi jää aina enemmistö.
toivotaan hyvää synnytystä saaralle!
toivotaan nyt sinne saaralla parempaa karisointia

[Aulimaija]

Minkä kokoisia nuo isokokoiset oikein ovat olleet  ??? Oletteko punninneet? Meillä on ensikotkin selviytyneet karitsoinneista ihan ilman apua tähän asti.

On aina ikävää kun karitsoita kuolee, mutta siihen ilmeisesti saa joka vuosi kuitenkin henkisesti varautua :-[ Onnea molemmille loppuihin karitsointeihin!

[AaHoo]

Minkä rotuisista lampaista on kyse? Olin ennen texel-tilalla töissä, ja siellä sai lähes tulkoon jokaista ensikkoa olla auttamassa ja karitsaa vetämässä kun emot eivät jaksaneet pungeta isoja lapsiaan itse maailmaan. Vanhemmillakin uuhilla oli melko usein avuntarvetta karitsoinnissa.

Suomenlampaalla on varmasti eri juttu, itsellä on vasta kolmatta vuotta omia lampaita, mutta ainakin tähän asti ovat sl-karitsat pullahtaneet maailmaan kuin plussapallot ilman suurempia ongelmia (koputtaa puuta).

[Aulimaija]

Reetalla ilmeisesti oli ainakin suomenlampaita - siksi ihmettelinkin.

[Riina]

Jännä juttu: nyt kun aloin miettimään omia karitsointejani, niin mulla on kaikki karitsoineet mammat olleet kokeneita jo entuudestaan. Aika outo tilanne sinänsä - mutta olen ostanut katraaseeni aina vanhempia, jo kokeneita emoja. :o Ensimmäiset ensikot karitsoivat tulevana kesänä ja nekin ovat omien emojeni jälkeläisiä, joten pystyn edes hiukan päättelemään minkälaista sakkia ovat.

[ursula]

ihan suomenlammasta meillä on, tämä syntymästä seuraavana päivänä kuollut karitsa oli yli viisikiloinen, eli eipä niin suunnattoman suuri mutta kovasti vastusta tuotti emälle.
itse yritän pienellä kokemuksellani ja saamallani opilla katsoa tilanteen kerrallaan, jos näyttää ylettömän vaivalloiselta uuhelle niin autan.  hienointahan se aina on seurata mamman omia touhuja kun kaikki menee hyvin eikä tarvitse sekaantua!
kuolleenkaan kohdalla en jälleen voinut olla miettimättä jos olisin ollut paikalla sen reilun tunnin minkä olin poissa olisiko apu tullut ajoissa ja karitsa elossa. mutta jossitteluhan ei näissä tilanteissa auta.
tällä uuhella ns. kuopimisvaihe kesti lähes yön yli, onko teillä kokemusta enteileekö tämä vaikeaa synnytystä kuten greta mainitsee?
kaksi muuta suurehkoa olivat karkeasti punniten (koukkuvaaka se puuttuu joten puntarilla arvioidaan...) 4,5 ja 5,5 kilon välillä. en ole kokenut avunannosta olevan haittaakaan kun sen rauhallisesti tekee, meillä on niin pieni katraskin että niitä lemmikkejähän nämä ovat joten niitä sitä sitten "paapoo"!

[Aulimaija]

ihan suomenlammasta meillä on, tämä syntymästä seuraavana päivänä kuollut karitsa oli yli viisikiloinen, eli eipä niin suunnattoman suuri mutta kovasti vastusta tuotti emälle.

Jos on syntyessään yli viisikiloinen, niin kolmen päivän vanhana jo kuuden paikkeilla (?). Aika reilun kokoinen siis joka tapauksessa.  Meillä on suurimmat puhtaat suomenlampaan karitsat olleet 5,5 kiloisia  (3 pv paino)ensikoilla ja ne ovat vielä tähän asti tulleet mukisematta ulos. Itse olen ajatellut, että jossain näillä paikkeilla varmasti meneekin se painoraja, jonka jälkeen suomenlampailla saattaa joillakin alkaa tulla synnytysvaikeuksia....

en ole kokenut avunannosta olevan haittaakaan kun sen rauhallisesti tekee, meillä on niin pieni katraskin että niitä lemmikkejähän nämä ovat joten niitä sitä sitten "paapoo"!

Itse autan kyllä myös mielelläni synnyttävää mammaa, jos vieressä satun olemaan  Onhan se mukavampaa kun karitsa tulee joutuisasti maailmaan.

[Nipsu]

Karitsointiavun antamisesta, kahden tunnin sisällä vesien menosta pitäis tarkistaa tilanne ja aikaisemminkin jos on ensikertalainen tai kovat poltot. Eli ei siinä ihan kamalan kauaa kyl kannata katsella toisen punnerrusta, jos ei siitä mitään tulosta ala syntyä. Monasti on kuitenkin kyse vain virheellisestä asennosta, jonka takia on turha menettää karitsoja jos vaan voi auttaa. Ja jos on annettu apua ekasta karitsasta niin pitää tarkistaa jäikö sisään muita ja auttaa nekin pois jos tarvii. No, tuttuahan tämä on tietysti monille mutta aina jollekin uutta. Muistan kyllä kun itse ekan kerran päätti työntää kätensä itse asiaan niin vähän se karmaisi mut kerran se vain kirpaisee. Parempi tarkistaa kuin arvuutella ja antaa uuhen pinnistellä pitkään tuloksetta. Ja jos ei lääkekaappiin ole tullut vielä liukastetta hankittua niin suosittelen lämpimästi, sen avulla saa ne isommatkin karitsat ulos paljon luistavammin. Puhumattakaan siitä sisätutkimuksen tekemisestä.

Toivottavasti tämä nyt ei tule montaa kertaa, vähän vaikeuksia viestin lähettämisessä...

[Reeta]

suomenlammas nelli ompi, ainakin miltä ostin vakuutti että on. mutta en voi mennä sata prosin takuseen, kun sillä ei ole papereita. nellillä on mustat jalat ja pää, roppa valkoinen. sen äiti oli saman näköinen. isä pässin  olivat jo hävittäneet, se oli valkoinen suomenlammas.  en punninnut karitsaa, mutta sillä oli paljon isompi pää kuin toisella karitsalla.

[Reeta]

saara synnytti yöllä kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, toinen pojista kuoli,se tuli peräpää eelä ja tuli toinenkin karitsa kanssa peräpää eelä, se selves. nämä oli paljon pienempiä kuin nellillä.

[Hanna P]

Huh. Olipas siinä Saaralla ensikoksi runsaasti lapsosia :

[Maija H]

saara synnytti yöllä kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, toinen pojista kuoli,se tuli peräpää eelä ja tuli toinenkin karitsa kanssa peräpää eelä, se selves. nämä oli paljon pienempiä kuin nellillä.

Oli tosiaan monta ensikertalaiselle - minkä ikäinen se on?

[Reeta]

saara on 2v. saaran toinen tyttö karitsa kuoli. päkä oli jo aamulla synnyttänyt kaksi tyttö karitsaa, ne olivat jo ylhäällä ja kovasti tissille menossa.

[Maija H]

saara on 2v. saaran toinen tyttö karitsa kuoli. päkä oli jo aamulla synnyttänyt kaksi tyttö karitsaa, ne olivat jo ylhäällä ja kovasti tissille menossa.

Ahaa, sellaista tosiaan sattuu suht usein (oman kokemuksen perusteella), että ainakin suomenlammas, joka poikii ensimmäisen kerran vasta kaksivuotiaana, saa nelosia. Miksikähän se toinen tyttökaritsa mahtoi kuolla?