rehuanalyysistä

[Ellis.]

Oletteko analysoittaneet rehujanne? Oletteko kokeneet sen kannattavaksi?
Mie luulin, kun kaikki (monet) ovat sanoneet sen olevan kallista, että se oikeasti maksaa paljon, mut nyt vasta tulin katsoneeksi hinnastoa ja Artturi-rehuanalyysi maksaa parikymppiä veroineen.. Johan tolla nyt ostaa säkin liikaa valkuaista, että ei se kovin kallista musta ole.
Ja näkyvät tekevän meijerillä sen muillekin kuin maidontuottajille.
Plaah, taas yksi otaitseselvää,äläkäuskokaikkiapuheita,joitakuulet-oppi..
(ja näitä on tullut jonkun verran jo);D

[Kats]

Susittelen lämpimästi. Omien rehujen analyysejä tutkiessa ja pohtiessa oppii paljon ruokinnasta.

[Ellis.]

KAts, montako eri näytettä analysoitatte? Tai siis, millä perusteella jaottelette eri näytteet? Korjuu-ajankohta? Erilainen lannoitus? kaikilta lohkoilta? Otatteko myös laitumesta, niittorehusta tms?
Teetättekö myös hivenaine- ja kivennäisanalyysit? Jos, niin samat kysymykset niihin.:-D

[Laventelilammas]

Tää on kyllä mainos, mut tästä saat osviittaa miten paljon näytteitä ja millä lailla otetaan.

http://www.youtube.com/watch?v=dOg4NxQ9gV0

[Kats]

^^ Meillä on niin paljon (pieniä) lohkoja, ettei ihan jokaiselta eri lohkolta oteta omaa näytettä. Samanlaisen historian omaavilta lohkoilta voidaan myös yhdistää näytteitä. Eniten meitä kiinnostaa 1.sato, 2.sadosta joskus analysoidaan vain yksi suurempi= paalimäärältään merkittävin lohko. Suppea kivennäisanalyysi on joskus tehty mielenkiinnosta. Mutta apilapitoisilla nurmilla siinä ei ole tullut yllätyksiä; kalsiumin suhde fosforiin on selkeä Analyysit teetetään syksyllä kun kaikki sato on paketissa. Näytteet kairataan useasta eri pyöröpaalista ja osanäytteet yhdistetään joko lohkokohtaisesti tai yhdistäen muutamia lohkoja.

[siri]

Oon niitä teettänyt ainakin siitä rehusta jota käytetään tunnutus- ja maidontuotantovaiheessa. Teetin juuri koko kivennäisanalyysinkin kun meillä oli kesällä kivennäisongelmiin viittaavia juttuja. Valiolla teetin ja hinta tosiaan mielestäni aika kohtuullinen. Seleenimääritystä sieltä ei tietääkseni tosin saa (ja on muutenkin kai hintavampi analyysi)

Ongelma vaan tänä vuonna oli näytteenotto. Otin näytteen avatusta paalista ja vaikka kuinka kuvittelin ottavani kattavasti osanäytteitä ja muutenkin edustavan näytteen, niin korsia oli sattunut liikaa mukaan. Olen ihan satavarma, että valkoapilalla höystetyn sen korjuuvaiheen nurmen D-arvo on yli 667  Vaan pitääkö sitä kiireessä ruveta näytettä ottamaan puolijäisestä paalista... 

[Kats]

Olen ihan satavarma, että valkoapilalla höystetyn sen korjuuvaiheen nurmen D-arvo on yli 667 

Meillä oli tänä vuonna alhaisemmat D-arvot mitä odotin. Lieneekö erityislaatuisella kesällä niin suuri vaikutus. Meille poikkeavaa oli, että saatiin sadetta alkukesästä ja määrällisesti ykkössatoa tuli tuplasti (!) normivuoteen verrattuna. Jotenkin maalaisjärjellä sadon olisi pitänyt olla "parempi" vedensaannin ansiosta, mutta lieneekö tuo määrän kasvu sitten tehneen hallaa sulavuudelle?

[Nöpönen]

Se paras korjuuajankohta meni päivässä ohi, jonka jälkeen D-arvo alkoi laske rajusti... Että sellanen mahtava kesä... Täälläpäin ovat isännät olleet helisemässä ja moni myöhästyikin tuosta parhaasta ajasta, joten se näkyy heti sulavuudessa... Toisesta sadosta ei voi puhuakkaan, kun täällä se jäi 1/3:n ekasta eikä kolmatta edes tullu. Voisin villisti veikata, että jolla on yli tarpeidensa paaleja saa hyvät lisätulot ennen kesää myydessään niitä "ylijääneitä" paaleja...

[siri]

Meillä oli tänä vuonna alhaisemmat D-arvot mitä odotin. Lieneekö erityislaatuisella kesällä niin suuri vaikutus. Meille poikkeavaa oli, että saatiin sadetta alkukesästä ja määrällisesti ykkössatoa tuli tuplasti (!) normivuoteen verrattuna. Jotenkin maalaisjärjellä sadon olisi pitänyt olla "parempi" vedensaannin ansiosta, mutta lieneekö tuo määrän kasvu sitten tehneen hallaa sulavuudelle?

Sinänsä sadon määrän kasvun ei pitäisi vaikuttaa sulavuuteen. Mutta olisiko voinut käydä mihin Nöpönen viittasi, eli oikea korjuuajankohta olisi mennyt nopeammin ohi kun olisi aavistanutkaan? Ja silloin tietty sadon määräkin on kasvanut kun nurmi on ehtinyt vanhemmaksi. Saako muuten udella mitä kasvilajeja teillä on nurmissa?

Meillä oon ihan varma että ei myöhästytty korjuussa, oltiin ensimmäisenä rehunkorjuussa täällä päin. Mutta se mikä sitten taas on laskenut sulavuutta on viime vuoden suojaviljan oljenpalat. Eihän niitä paljoa ollut, mutta jos niitä on osunut näytteeseen niin varmasti vaikuttaa.

[Nöpönen]

Seurasin Artturin mukaan noita lukuja ja sitä miten isännät lähti pellolle... Artturikaan ei pysyny laskun mukana.

Itse en siis vielä viljele:)

[Kats]

^^ timotei, puna-apila, ruokonata.

Rehunteko myöhästyi hieman laitevian takia, pellolle päästiin 15.6. Edellisenä vuonna 10.6. Siinä se suurin syy taisi olla.

Mikäkäköhän olikaan korren ja lehden merkitys sulavuudessa, jossain siitä juuri kirjoiteltiin... Puna-apila venähti kyllä varreltaan aikamoisesti sateen ansiosta. Ja onkohan merkitystä "todelliselle" sulavuudelle kun lampaat syövät hennomman osan ja jättävät kortta syömättä. Rehuanalyysi kun tehdään koko rehusta..

[siri]

Juu joku väitöskirja taisi valmistua tässä lähiaikoina missä vertailtiin eri korjuuvaiheiden rehuja lehmien ruokinnassa, olisko lehtijutut olleet siitä.

Mutta perusperiaatteena kun nurmi vanhenee, korren määrä sadosta lisääntyy (kasvit "tähtäävät" kukintaan) ja sulavuus laskee. Vaikka korsi onkin se huonommin hyväksikäytettävä osa, olen kuitenkin ymmärtänyt että huonosti sulavien aineiden osuus lisääntyy myös lehdissä. Joten vanhempana korjattu rehu ei ole nuoren veroista vaikka korsia ei tarvitsikaan syödä.

Olen ollut havaitsevinani tämän ilmiön myös käytännössä. Eli sattuneista syistä meillä rehu on aiemmin ollut vanhempaa kuin tänä vuonna ja vaikka olen kuinka antanut uuhien ronklata parhaat päältä niin mielestäni ne ovat nyt paremmalla rehulla paremmassa kuntoluokassa helpommin vaikka eivät ole saaneet valikoida. Tosin rehu on eri pellosta ja kesän laidunkin oli eri kuin aikaisemmin, että vertailu on vähän hankalaa.

Kats, maistuuko ruokonata (myös toisen sadon) lampaille ihan ongelmitta?

[Kats]

Me saatiin 2009 ensimmäisen kerran tehtyä rehu aikaisin, D arvo oli tällöin 68 ja uuhet olivat tiineyden ja jopa imetyksen aikaan suorastaan paksuja, vaikka olivat kokonaan ilman väkirehuja. (vapaa säilörehu)

Aikaisemmin rehu on tehty juhannuksen jälkeen (D-arvot lähempänä 60 kuin 70).Tällöin ollaan ruokittu Lamrun mukaan tehdyllä suunnitelmalla sekä kauraa että puolitiivistettä. Ja osa uuhista on silti laihtunut imetyskaudella.

Ei siis ihme, että keväällä aina hiukan ahdistun pellolle pääsystä Ei se väkirehun jakaminen, mutta se Huuto! Ihanaa kun lampola on nykyään ihan hiljainen.

Säilörehussa en huomaa, että ruokonataa väheksyttäisiin, timotein korsi on se joka jää. Pässit ovat kerran laiduntaneet loppukesästä pellolla, jossa muistaakseni ensin jättivät hiukan niitä ruokonata"tupsuja", mutta kyllä ne kuitenkin ihan syötiin.