pihaton/vajan sisälämpötila talvella

[HanaDeka]

paljonko teillä on sisälämpötila lammasrakennuksissa, joissa lampaat pääsevät joko aina halutessaan ulos tai ovat lähinnä päivät ulkona?

[mmj]

Pääosin sama kuin pihalla. Jos enemmän kuin -15 astetta pakkasta, laitan lampaiden pienen kulkuoven eteen säkkikankaan.

[lumikello]

Onko tuo säkkikangas muuten parempi oven edessä kuin muovinen pressu? Lähinnä että pitääkö paremmin lämpöä sisällä? Meillä on oven edessä pressu päivisin ja kulkevat siitä. Öisin on sen lisäksi puinen ovi kiinni. Meillä meni mittari rikki niin ei yhtään nyt tiedä paljonko siellä on lämmintä.

[mmj]

Ei se säkki kyllä lämpöä pidä, ainoastaan suurimman vedon. Mun lampola on muutenkin kylmälampola.

[*Shaun*]

Mittari näyttäisi että lampolassa on noin 5 astetta lämpimämpää kuin ulkona.
Ja ilma kiitettävän kuiva kun villat ei mene edes huuruun pakkasellakaan.

[HanaDeka]

Mittari näyttäisi että lampolassa on noin 5 astetta lämpimämpää kuin ulkona.
Ja ilma kiitettävän kuiva kun villat ei mene edes huuruun pakkasellakaan.

täällä lämpötila käyttäytyy samoin. mutta kun
päivän saavat olla pihalla jos haluavat,  siksi ovat päälykosteita ja kuurassa/jäässä lähes kaiken aikaa.

[Mintsu]

Meillä laitettiin kolme viikkoa sitten ulkoiluluukku kiinni, päätin että vapaa ulkoilu loppui nyt siihen saakka kunnes pehku alkaa palamaan. Ulkoilevat nytkin tunnin-pari päivässä niin että päästän ulos ja suljen luukun siksi aikaa. Syy tähän oli kanat jotka muuttivat rakennuksen toiseen päähän kuukausi sitten ja olin toivonut että lampaiden pehku lämmittäisi rakennukseen peruslämmön ja kanoilla sitten lisälämpönä lämpölamput. Noh, kun nuo kovat pakkaset alkoivat jo näin aikaisin niin oli pakko eristää kanojen tila vielä erikseen lampaista styrox-levyillä, nyt niillä pysyy lämpölampuilla hyvin plussalla ja lampaidenkin puolella (ilman pehkun palamista) oli äsken vain -5, vaikka ulkona -21.

Pehku on perustettu jo syyskuussa mutta eihän siellä paljoa tavaraa ollut kun nuo villaiset olivat syksyn ajan vain yöt sinne teljettynä. Nyt tuntuu että lantaa on jo kerääntynyt niin paljon että toivottavasti alkaa kohta palamaan.... Olen vähentänyt kuivitustakin koska alkuun ehkä liikaakin sitä tein, tosin vetävät nuo heinääkin itse koko ajan allensa...

Joko muilla pehkut palaa ? Missä vaiheessa yleensä teillä alkaa palamaan ja kuinka selvästi eron sitten tuntee tai huomaa kun jotain alkaa tapahtumaan ???

terkuin Minna

[Petri]

Joko muilla pehkut palaa ? Missä vaiheessa yleensä teillä alkaa palamaan ja kuinka selvästi eron sitten tuntee tai huomaa kun jotain alkaa tapahtumaan ???

Pari viikkoa sisäänoton jälkeen, meillä ei tosin ulkoillakaan sitten enää. Paras tapa arvioida lämpötilaa on työntää talikko tai hanko pohjaan, antaa olla siinä minuutin-pari ja sitten koettaa kädellä piikin lämpötilaa. Voi tulla yllättäviä tuloksia siitä "palattomasta" pehkusta.

Petri

[myyrähäinen]

meillä däng,däng-jäässä jo toisena talvena.. alusta asti..

[SuviA]

Ei ole jäässä, mutta ei kyllä palakkaan.
Vaan lampaat ei kyllä tuumaa mitään.
20 asteen pakkasissakin makoilevat välillä ulkona??
Menevät kyllä aikasemmin sisälle ku yleensä.
Lampola on jääkylmä, mutta on se ero selkee. Siellä ei pakkanen pure kuin ulkona.

[*Shaun*]

Mittari näyttäisi että lampolassa on noin 5 astetta lämpimämpää kuin ulkona.
Ja ilma kiitettävän kuiva kun villat ei mene edes huuruun pakkasellakaan.

täällä lämpötila käyttäytyy samoin. mutta kun
päivän saavat olla pihalla jos haluavat,  siksi ovat päälykosteita ja kuurassa/jäässä lähes kaiken aikaa.

Sama huuruuntuminen toki tapahtuu meilläkin kun ovat ulkona päivällä.
Ovat vaan jo iäkkäämpiä ja kaksi kroonisesti sairastakin, joten olen nyt rajoittanut ulkoilun vain "hyviin" keleihin, eli eivät pääse kovalla pakkasella, lumisateella tai kovalla tuulella.
Huuruiset harjaan sitten iltasella sisään tullessa, niin etteivät sulata villoihin ja sitä kautta kylmety sitten.
Auton lumiharja ollut paras harja lampaille tähän mennessä

[Petri]

meillä däng,däng-jäässä jo toisena talvena.. alusta asti..

Oma kokemus on, että alussa pehkua pitää laittaa reilusti. Jos on jotain epäkuranttia rehua, homehtunutta heinää ym., niin sellaista on hyvä haudata sinne pohjalle (typpipitoisempana kompostoituu vähän paremmin) kunnollisten olkien alle. Tavoitteena meillä on laittaa kerralla neljännes-kolmannes oljista. Jos ei ole syyskaritsointia, niin paljoa ei ennen joulua tarvitse edes lisätä.

Petri

[myyrähäinen]

 En tiedä, missä vika, mutta ei ainakaan pehkun paksuudessa.. 30cm on ainesta alla ja ihan tönkköjäässä muualta kuin vesiastian ympäriltä. Siitä arvelen, että olis kai pitäny kastella pehku eloon ureavedellä jossain vaiheessa syksyä.. Se on ollu liian kuiva lampaitten huideltua lokakuhun ulkosalla päivät..
Mulla on eläimillä niin väljää, että ei luultavasti pissit riitä kunnon palamiseen.. Kokeilen ens vuonna tota ureakastelua.. tokko enää auttaa.. Jos tulee suojakeliä, niin vois kokeilla kuumalla vedellä, mutta niitäpä ei luvassa..

[*Shaun*]

Meilläkin ovat varsin väljästi eikä varmasti tule pissiä joka kohtaan varmaan koko talvena.
Ikinä ei kuitenkaan ole jäähän vetänyt alusta.
Olisikohan se että kuivitan kokonaan heinällä ja joka päivä nostelen heiniä niin että kaikki papanat ropisee sinne mahdollisimman pohjille ja pinta jää hengittäväksi ja pöyheäksi.

[Laventelilammas]

Kuulin tuosta pehkun perustamisesta aika jännän tavan, joka sopii niille joilla on katto korkeella. Alle haketta tai risuja 10-15 cm ja sitten ladotaan olkipaaleja (pieniä kanttipaaleja) vieri viereen tiiviisti koko karsinan pohjalta. Kuulema hake antaa ilmaa pohjalta ja palaminen lähtee käyntiin. Oljet jaksaa imeä virtsan.  Parasta jos saisi silputtua homeetonta olkea, jolla on imukyky nelinkertainen pitkään olkeen verrattuna.