Laajennus ja satapäinen lauma

[nelli]

Heippa pitkästä aikaa kaikille 
Nyt olis hyvät neuvvot ja mietteet tarpeen.
Olen jo kauan haaveillut isosta lammastilasta.
Nyt siihen tarjoutuisi mahdollisuus.
300 m2 navettahan meillä oli jo valmiina mutta peltoa ja laidunmaata ei tahtonut millään löytyä.
Nyt olisi tiedossa n. 7 km päästä 20 ha peltoa jonka keskellä on navetta jonka  voisi muuttaa lampaille suojaksi laidunkaueden ajaksi.
Peltojen ympärillä on asutusta ja emolehmiäkin viereisellä laitumella n.  100 päätä    . Joten sudet ei välttämättä olisi niin iso uhka. Nyt minua kuitenkin mietityttää se matka joka olisi tosiaan se 7 km. Sekä se miten arkoja niistä sitten tulisi. Onko se jo sitten paimenkoirien paikka että saa lampaat syksyllä eroteltua ja kotiin.
Onko tuo jo mahdoton idea vai mitä mieltä olette?

[Talvikki]

Hei Nelli.
Taidamme olla vuodatus-tuttavia  ( Ritvan-blogi)

Mulla oli aikoinaan hiehoja 6 km päässä 2 vuotta ja kaikki meni hyvin.Toki lammas on pienempi eläin ja siten vaaroille altiimpi.
Emolehmät lähellä kyllä pitävät pedot kauempana, luulisin.Miten lienee alueellasi paljon susia?
Jos laitumella käyt päivittäin, en usko että lampaat ovat kovinkaan arkoja syksyllä.
Onnea unelman toteutumiseen, unelmia kannattaa seurailla 

[nelli]

Hei Talvikki
Niinpäs ollaankin.

Tässä meidän talon lähellä on susia mutta juuri siinä missä peltoa olisi on tiheä asutus ja havaintoja ei ole tehty.
Joka päivähän siellä olisi käytävä.
Ajan kanssa sitten etsittäis lisää laidunta lähempää.

Pitää pohtia ja suunnitella.

Muoks.
Kuinka monella muuten on luomulammastila? Ne haaveilemani pellot ois nimittäin luomussa...

Nyt mulla on suomenlampaita ja kaunuunharmasta.
Mutta rygjakin kiinnostaa ja ahvenanmaanlammas.
Onko mulla noista kokemusta tuotantoeläimenä.
(Liha, villa, taljat ja jalostus kysyntä?)

[orvokki]

Moikka!

Meillä oli aiemmin (lievästi risteytettyjä) suomenlampaita ja lampolan teon yhteydessä otimme pääroduksi rygjan, joita meillä on nyt talvisaikaan 60 - 70 kpl uuhet ja pässit mukaan lukien.

Ihastuin rotuun ihan täysin sen ulkonäön - valkoisten ja mustien villapallojen - perusteella, minkä lisäksi kuulin rygjan kasvattajilta paljon hyvää niistä. Kohta tulee 3 vuotta täyteen rygjien kanssa ja olen edelleenkin hyvin tyytyväinen tähän valintaan.

Rygjien kanssa ei tarvitse tutitella, kun emät hoitavat hyvin ja maitoa piisaa. Kasvua voi vauhdittaa halutessaan kevyehköllä viljaruokinnalla ja sitten kasvut ovatkin jo todella hyviä, v. 2009 tarkkailutilojen tilastossa rygja otti kärkipaikan liharotujen päiväkasvuissa! Aitaus onnistuu pelkällä sähköllä ja pässitkin pysyvät sähkön takana nätisti.

Villa on hyvää lankojen raaka-ainetta, viime viikolla viimeksi kehräämön väki kehui tapulia ja kiiltoa. Taljat on otettu kaikki takaisin ja ihan hyvin on niilläkin kauppa käynyt. Englanninkielisillä lammasrotusivuilla http://www.rala.is/beta/20%20Norwegian%20Rygja%20sheep.htm rygja esitellään SEKÄ liha ETTÄ villarotuna, se lienee kai aika harvinaista! Nämä ominaisuudet yhdessä ja samassa lampaassa vain sitten lisäävät monipuolisuutta käytön suhteen, varsinkin jos on suunnitelmia myydä tuotteet suoraan kuluttajille itse. Myös maisemanhoidossa rygja pärjää hienosti, syö tarkkaan ja tekee kaunista jälkeä. Risteytettäväksi suomenlampaan kanssa rygja sopii hyvin, sen vuoksi se alunperin jo yli 50 v sitten tänne valittiinkin.

Voisin kirjoittaa aiheesta vaikka romaanin  
Mutta soittele tai lue lisää kotisivuiltamme www.lammastila.com Tervetuloa myös katsomaan rygjia paikan päälle!  
Tietoa, kuvia yms myös os www.rygja.fi

Vielä tänä syksynä on saatavana uuhikaritsoita ja pässejä meiltä ja jalostuslampolasta, kysykääpä rohkeasti minulta tai Kovalan Urpolta lisää!  

[nelli]

Juuri nuo asiat rygjissä vaikuttaa niin hyvältä. Teuraskypsiksi tulevat kuulemma aikaisemmin verrattuna suomenlampaisiin.
Pitääpäs käydä sivuila tutustumassa ja miettiä oikein kunnolla.

[Petri]

Jos vain omatunto ei kärsi tuosta autoilusta (ja kun osalta tehdään kuitenkin heinää ym., niin traktoriralliakin tulee), niin oikeastaan autoon istumisen jälkeen on aika sama, onko matkaa 2 vai 7 km. Eikä niistä arkoja tule, jos siellä näyttäytyy riittävän usein. Ja kun tuollaisessa tapauksessa tiukka lohkosyöttö on se paras vaihtoehto, niin kyllä ne Sinuun leimautuvat ihan myönteisesti kesän aikana (tuolta tulee SE tyyppi, joka päästää aina paremmille ruokamaille...).

Itsellämme on pieniä laiduntilkkuja 5 km säteellä useita, niissä tällä hetkellä noin 350 elukkaa kuudessa ryhmässä. Kaikkien luona pyritään käymään päivittäin, jonkin verran rantaan ulottuvien laidunten osalta (siellä, mistä pääsevät joesta juomaan) luistetaan kiireaikoina. Eli kesäaikana vain näyttäydytään lyhyesti päivittäin, ehkä innokkaimpia syliintunkeutujia vähän rapsutetaan, ei muuta. Ja varsinkin loppukesällä, kun traktorin+peräkärryn kanssa esiintyminen tarkoittaa parempia laitumia, ovat parijonossa portin takana odottamassa kyytiin pääsyä.

Älä turhaan sitä luomua pelkää, mutta apilanviljelyn (myös valkoapila!) saloihin kannattaa alkaa perehtyä.

Petri

[nelli]

Mitä aitatyyppiä olette käyttäneet kun laidun on kaukana?
Sähkö ,verkko vai molempia.

Muoks. Niin ja se on tuossa mun tilanteessa olis plussaa, että traktorin vois pitää lähellä peltoja, vanhan talousrakennuksen pihalla 
Mutta joo ajelua tulee paljon kesäisin. Toisaalta jos sijoittas kauppareissut samaan aikaan ei niin harmittas ovat samalla suunnalla .

[Petri]

Mitä aitatyyppiä olette käyttäneet kun laidun on kaukana?
Sähkö ,verkko vai molempia.

Meillä on pelkkää sähköaitaa, halvinta lankaa kolme kappaletta, ne vinolovella olevat muovitolpat  ja akkupaimenet. Ei olla vaihtamassa systeemiä.

Petri

[orvokki]

Meillä myös lampaat laiduntavat useimmilla lähistön pelloilla ja heinäkärryillä niitä sinne siirrämme ees taas.

Kerran kyydissä oltuaan lampaat heti hoksaavat, mistä on kyse ja tosiaan suorastaan jonottavat kyytiin 
Apuna voi käyttää siirrettäviä aitoja, joihin koko väki ensin kootaan ja sitten lastataan, jos joukossa on arempia.

Viime vuonna muutamaa arempaa ei heti saatu kyytiin, mutta olivat sitten "kypsyneet" parin päivän päästä. Kaurasanko on meillä houkuttelun paras väline, sillä kun saa aitauksen sisälle, niin kyllä saa kärryynkin!