Nyt meillä synnytti viimeinen tälle vuodelle ja juuri kun sanoin, etten tarkista varmuuden vuoksi, niin nyt olisi pitänyt.
Uuhi karitsoi ekan pienen perätilakaritsan itse, rauhoittui ja nuoli. Tunnin verran seurasin niitä ja menin nukkumaan. Parin tunnin päästä oljilla oli kuollut pilkullinen karitsa vielä kalvoissa. Huoh.
Joo, juuri luin teurastamolta tulleen palautteen poistouuhista ja niin meni yksi ruho hylkyyn. Oli kuollut, mätänemistilassa oleva karitsa sisällä. Tämä ongelmikko, joka otti utaretulehduksen jo ennen karitsointia. Mutta oli kantanut tätä ongelmaansa nyt jo viisi kuukautta ilman päällepäin näkyvää oireilua.
Aina voisi varmistaa vaikka mitä, mutta kaikki ei näköjään vaan ole mahdollista. Xaus: älä ota huonoa omaatuntoa tuosta, se on saattanut myös syntyä jo kuolleena. Tai sitten ei. Aika harvoin tässä elämässä pystyy täydelliseen suoritukseen.
Petri
Eipä todellakaan aina tiedä milloin kaikki karitsat ovat syntyneet. Meillä neljävuotias sl-uuhi synnytti kolme karitsaa maaliskuun puolivälissä, jälkeiset jäivät kiinni ja sai tietenkin kohtutulehduksen. Selvisi siitä hyvin antibiooteilla, silloin eläinlääkäri tutki eläimen ja sanoi että ei sisällä ole enää mitään ja ettei synnytys yleensä jää kesken.
Nyt sitten viime viikolla huomattiin että ko. uuhi ei saa virstaa tulemaan kunnolla, tuli vain sellainen pieni liru ja virtsaaminen vei paljon aikaa. Muuten uuhi oli suht normaalin oloinen söi, joi ja teki papanoita eikä sillä ollut kuumetta. Epäiltiin virtsakiviä (vaikka ovat kovin epätodennäköisiä; suomenlammas ja vielä aikuinen uuhi), mutta hoidettiin särkylääkkeillä ja c-vitamiinilla.
Alkuun hoito tuntui tehoavan, mutta kun kuuri oli ohi, niin uuhen vointi alkoi huonontua; söi ja joi jotenkin, mutta muuten enimmäkseen makasi. Maatessaan alkoi ponnistelemaan niinkuin olisi yrittänyt synnyttää, peräpää oli aivan kuin "imaistu" sisäänpäin ja sieltä tuli tippoina rusehtavaa nestettä.
Tässä vaiheessa päätettiin, ettei uuhen kärsimystä kannata pitkittää joten se lopetettiin. Tietysti meitä kiinnosti mikä uuhta vaivasi, siispä avattiin se ja tutkittiin. Sisältä löytyi osittain mädäntynyt möykky jonka tunnisti vielä karitsaksi.
Tämäkin uuhi oli kantanut kuollutta karitsaa neljä ja puoli kuukautta sisällään ilman mitään oireita. Eipä tullut kyllä mieleen,että synnytys olisi jäänyt kesken, kun eläinlääkärikin oli tutkinut sen heti synnytyksen jälkeen.
