Ekaa kertaa sähkölankojen sisään..

[Wilhelmi]

Kiitos ja ihania kuvia!

Meillä tosiaan nää kaks on suomenlampaita ja ikänsä, eli vuoden, jo tottuneet olemaan tavallisen verkkoaidan sisällä ja sitä työntäneet ja hinkanneet..

Toinen lisäksi hyvin tapaturma-altis, eli tunkee päätään joka rakoon ja jää jumiin.. Eli ehkä en kuitenkaan uskalla tuota verkkoa hommata..

Kaiken lisäksi tuo paikka mitä on aidattu, on tuollaista metsikköä ja nythän tietenkin kaikki ympäröivät paikat loistaa vihreyttään..

Voi itku, kova homma tehty turhaan.. Tyhmästä päästä ja hulluista ideoista kärsii kaikki..

[Mara]

Mä liityn kanssa tuon oranssin sähköverkon kehukuoroon. Tosi kätevä, helppo siirrellä ja elukat on pysyneet hyvin sen takana. Lampaat ei ole tainneet kertaakaan karata tuosta. Kuttu nuorena hyppäsi pari kertaa epähuomiossa yli 

[Helvenia]

Wilhelmi: Kuinka tehokas se paimen sitten on? Kun kattoo kun omat sinkoilee säpsyn saatuaan aivan vauhkona eivätkä tasan satavarmasti mene lähellekään sen jälkeen... Laita lammasverkko siihen sähkölankojen taakse, että lankoja 3-4 sisäpuolella aitausta ja niiden takana kulkee verkko, eikait ne nyt siitä enää läpi tule..? Mulla on kyllä hankala mitään sanoa, kun omat ei oo koskaan edes meinanneet karata, ongelma on enemmänkin saada ne avoimesta portista ulos kun lohkoa vaihdetaan, hyvin tarkkaan kattovat että meneekö siinä lankoja ennenku varovasti tulevat mun perässä.

[shavia]

Kannattaa kiinnittää huomiota myös sähkölankojen näkyvyyteen. Itse käytän 20 mm leveää valkoista nauhaa 3 kpl, eikä lampaat karkaile. Alimman nauhan tilalla olen ruvennut käyttämään 1,4 mm paimenpoikalankaa (rautalankaa), koska se johtaa paremmin sähköä ja lisää sähköpaimenen "niittotehoa".

Eli näkyvyys on mielestäni melkeinpä sähköaidan tärkein ominaisuus, varsinkin metsälaitumilla. Jos laittaa vaan rautalangan tai halvimman ohuen narun tai vihreän nauhan, lampaat ei sitä huomaa, ja sätkyn saatuaan painavat läpi.

Ja paimen tosiaan pitää olla tehokkainta myynnissä olevaa mallia, kohtahan niitä tarpeeksi tehokkaita ei enää saa myydäkään. Joulemäärä (iskuun käytettävissä oleva energia) kertoo paimenen kyvystä kuivattaa siihen kasvavaa kasvillisuutta. Joulemäärissä on siis eroja (suurimmissa ennen jopa 26 J, nykyisin suurimmat taitaa olla 10 J) , ja jännite puolestaan on kaikissa suunnilleen sama, 9 kV vaiheilla. Aitatesteri mittaa jännitteen, ja jos se on alentunut johonkin 4-5 kV:iin, lanka maadottaa jostain liikaa tai sen vastus on liian suuri, tai paimen on liian heikkotehoinen aidan pituuteen nähden.

Hyvän maadoituksen saa aikaan, kun kytkee paimenen maadoitusjohdon lammasverkkoon, jos siis verkkoaita on jossain lähellä, ja verkon alareuna maata vasten.

Ja opetus ennen laitumelle laskua on myös tärkeä toimi. Pihatarhaan kun laittaa lyhyen pätkän sähkönauhaa ja tehokkaan paimenen, lampaat tulevat heti sitä nuolemaan ja maistelemaan. Siinä oppivat kyllä kerrasta.

[Kats]

Meillä pysyy affet kahden langan takana. 80cm aitatolpat ja langat joko ylimmässä ja puolessa välissä tai ylempi lanka puolivälissä. Ovatpahan olleet välillä yhdenkin langan takana. Langan/nauhan leveydellä ei ole merkitystä. Vieroitetut pässikaritsat ensin sähköverkon taakse opettelemaan. Pääosin ovat kyllä luonnonlaitumilla metrin lammasverkon takana.

[Wilhelmi]

En muista niitä lukuja siitä tehosta.. Mutta ostin sen käytettynä sellaiselta joka on aiemmin aidannut sonneja siinä..
Ja lampaat kyllä saavat ihan kynnon säpsyjä siitä ja kauhuissaan singauttavatkin sitten itsensä aidasta läpi.
Laitettiin sitä sellaista valkoista nauhaa, näkyy hyvin.

Tänään en viitsinyt jatkaa harjoituksia, toinen lammas meni eilisistä harjoituksista niin villiksi, että ei tullut aamulla luo eikä antanut ottaa kiinni. Päivän mittaan seurustelin ja lepyttelin ja kesyyntyikin jo melkein ennalleen..

[HU]

Teen parille selkeämmälle rantaniitylle 3 tai 4 lankaisen aitauksen viidelle pässille. Muutaman pienemmän alueen voisi niille, tai parille niistä, syöttää siirrettävällä aitauksella, mutta kyseisten länttien välittömässä läheisyydessä ei ole verkkosähköä tarjolla.
Pysyykö lampaat tuon "oranssin verkon" sisällä, jos verkossa ei ole sähköä?

[Mara]

Pysyykö lampaat tuon "oranssin verkon" sisällä, jos verkossa ei ole sähköä?

Meillä aikuiset, jotka ovat oppineet siihen että verkosta tulee tälli, ovat pysyneet. Pienet kokeilevat kai useammin.

[Toivolan väki]

Terve,
meille on nyt parin viikon päästä tulossa ekat lampaat, 2 suomenlammasuuhta, ja arvelin päästää ne samaan tarhaan hevosten kanssa. Hevosilla pihatto jossa tarhoja n. 1 ha. Sähkölanka-aita jossa 40cm 12mm nauha, 70cm 5mm naru ja 120cm 12mm nauha, toivottavasti pysyyvät. Kysymykseni olisikin lähinnä se, että oletteko huomanneet lauman koon vaikuttavan karkailuun? Tai tarhan koon? Tietysti voisi kuvitella että mitä enemmän tarhassa puuhaa ja virikkeitä, pienempi tarve karata, liekö näin?

[Santsi]

Meillä ainakin tuntuu, että karkailevat lähinnä ruuan perässä. Sitä kun on riittävästi tarjolla, niin pysyvät aitauksissaan.

40cm korkeudella oleva alin lanka on kyllä auttamatta liian korkealla lampailla. Painelevat alta kuinka päin vaan ja selän paksu villa eristää kivasti sähköiskut. Ali ainakin meillä tuppaavat menemään mieluiten, ei yli eikä läpi. Laittasin itse ainakin yhden langan vielä siihen alle. Kun oppivat karkailemaan, niin jatkavat sitä helposti, mutta jos eivät pääse kertaakaan karkuun, niin eivät oikein kokeilekkaan.

[Toivolan väki]

Selvä, pitääpä laittaa alemmas lankaa lisää. Arvelin että lampailla voisi päteä sama sääntö kuin hevosilla; alin lanka etupolven korkeudelle, 2. rinnan/ryntäiden, ja 3. hieman säkäkorekutta ylemmäs. Mutta nyt kun ajattelen niin ehkä lampaan polvi on alempana kuin 40cm 

[Santsi]

Sen verran kuitenkin vielä lisään, että lampaiden alin lanka jää herkästi lumen alle talvella, eli kannattaa tehdä siitä "erillinen kierros" jonka saa sitten näppärästi irti muista kierroksista. Tämä siksi, että sähkö kiertäisi kunnolla niissä lumen yläpuolella olevissa. Talvi vähän sotkee näitä juttuja monta kertaa 

[Toivolan väki]

Siihen lumien lapioimiseen lankojen alta on jo kerinnyt tottua, on meillä jokatalvinen riesa. Vaikka aivan aukeella asutaan, silti tuntuu että kinokset tulee just siihen lankojen alle, vaikka minkälaista siksakkia olisit aitauksen vetäny