Tsinnia
Oinas
 
Paikalla
Sukupuoli: 
Viestejä: 356
Uuhikaritsa
|
 |
« Vastaus #15 : 21.06.10, 12:02 » |
|
Kesällä sähköverkkoaita on ihan älyttömän kätevä, etenkin jos laidunta vaihdellaan. Tolpat on helppo tökätä uuteen paikaan ja aidata uusi alue. En usko, että soveltuu kuitenkaan talvikäyttöön.
Jos taas joku tietty alue tulee olemaan pysyvästi laitumena, niin siihen suosittelen kiinteää rautaverkkoaitaa. Kun tekee kerralla hyvän ja tukevan aidan ja laittaa siihen kunnon tolppia tarpeeksi lähekkäin, niin se kestää vuosia - vain keväinen tarkistus ja "huolto" riittää.
Kellfrin verkkoaita 90 cm korkea, 100 metriä rullassa, 84 € rulla (ei sis. alv)
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mara Kovanen
|
 |
« Vastaus #16 : 21.06.10, 12:10 » |
|
Meillä on kyllä pitänyt ilman sähköäkin, kunhan ensin ovat tottuneet siihen että siitä saa sätkyn.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Geneettinen diversiteetti on iloinen asia
|
|
|
|
pikkukana
|
 |
« Vastaus #17 : 21.06.10, 16:35 » |
|
Meillä ei ainakaan sähkö kulkenut talvella vaikka lapioinkin lumet pois reitiltä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Petri
|
 |
« Vastaus #18 : 21.06.10, 18:20 » |
|
Vai piteleekö tuollainen aita lampaita jos siinä ei sähköä ole..?
Niin kauan kun lambit (vielä sähköjen poisoton jälkeen) luulevat, että siinä on se sähkö... Voi olla aika pitkäkin aika. Petri
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Kaisa
|
 |
« Vastaus #19 : 22.06.10, 00:18 » |
|
Pistän tähän kun otsikko sopii jo valmiiksi...eli meillä pian aidattavana n. 1ha kesantopeltoa/ojaryteikköä/pihanurmea, mutta en osaa päättää mikä aitaratkaisu olisi toimivin ja kohtuuhintainenkin vielä. Tuo ala jaetaan pässeille ja uuhille, joiden molempien kaistat vielä jaetaan kahtia jotta saadaan laidunkiertoa aikaiseksi. Kaistoilla on lisäksi meidän pukkiveljekset joukonjatkona  . Sähkön kannalle ollaan jo hiukan kallistuttu, siitä syystä, että tulee varmaan taas uudessa paikassa aika nopeasti muutettua aitojen sijaintia..eihän niitä koskaan saa ekana kesänä siihen mihin pitäisi. Sähköverkko tuntuu kalliilta, mutta pysyvätkö lampaat langoissa jos eivät ole aiemmin olleet  ? Pukeista puhumattakaan  ...tosin niillä on ikää jo 5v joten pahin kakaravaihe on ohi  . Entä minkätehoinen paimen olisi oltava kun joukossa on aina kesäisin myös karitsoita ? Jos laittaa langoilla sähkön niin oliko se niin, että lampaille 4 lankaa ? Kärsiikö sähköverkko kuinka nopsaan kun se keritään muutamaan otteeseen kesällä ja sitten vielä syksyllä pois talviteloille ?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vahtimassu
Pässi
 
Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 945
Nöfnöf
|
 |
« Vastaus #20 : 22.06.10, 00:31 » |
|
Jos ovat tottuneet sähköverkkoon niin uskoisin pysyvän langoissakin, ja hyvä totutus aitaus, verkko jonka sisäpuolelle sähkölangat ja siinä antaa kaikkien ottaa iskut ja oppia lanka niin eivät varmasti yritä langoista tulla, ja riittävän tehokas paimen..meillä on varmuudeksi tehokkaimmasta päästä paimenet kun kuitenkin 3-4 lankaa ja usean hehtaarin aitauksia, joissa kyllä eläimet pysyneet hyvin ja tehokas paimen kuivattaa lankoihin pyrkivät kasvillisuudet mutta vähintään kerran kesässä on niitetty lankojen aluset.
Sähkölanka aitaukset on suhteellisen nopeita purkaa ja siirtää, jos vielä on muovitolpat. Lankoja suosittelen sen 3-4, 20-50-70-90cm, meillä aikuset pysyneet kyllä kolmellakin langalla, 25-50-90.
Mut sit taas jos kauheaan ryteikköön pitää aita tehä niin sähköaitaa varten pitäisi aitalinjat raivata ensin. Jos pysyvää aitausta tekee niin sit suosittelisin heti verkolla aitausta, mutta jos tuntuu että pitää aitoja olla vaihtelemassa niin sit varmasti helpompia sähköaidat. Sähköverkosta ei ole kokemusta meillä ollenkaan!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Petri
|
 |
« Vastaus #21 : 22.06.10, 23:05 » |
|
Opetus turvallisessa ympäristössä (eivät pääse säntäämään läpi eli puuaitauksen sisäpuoli tai kuten meillä, keväällä lampolan karsinan nurkassa) on välttämätöntä, jos meinaa langoissa saada pysymään. Sen jälkeen ei ongelmia, jos alin lanka on riittävän alhaalla (noin 20 cm) ja ruohot trimmeröidään aina pois alta, kun alkaa kontaktia lankaan tulla. Meillä yleensä 3, joskus vain 2 lankaa.
Aitalinjan ensiraivaus on työläämpi juttu, mutta myöhempinä vuosina menee alkukesästä ihan siimaleikkurillakin. Enimmäkseen tosin käytämme metallista ruohoterää.
Petri
noin 400 päätä sähkölankojen sisällä keskellä kylää
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
lumikello
|
 |
« Vastaus #22 : 23.06.10, 11:46 » |
|
Saako tuohon lammasverkkoon jossa sähkö, tehtyä mitenkään minkaanlaista porttia???
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Perhe keski-suomesta. Kolme lammasta, kaksi ankkaa, koira, kissa ja gerbiili.
|
|
|
|
Kaisa
|
 |
« Vastaus #23 : 23.06.10, 19:53 » |
|
Alkaa sähkö kuulostaa hyvältä...kiitos vinkistä tehdä totutus karsinaoloissa. Turvallisempaa niin, kun ollaan kuitenkin muuttamassa eläimillekin uuteen paikkaan....eivät juoksentele sitten hädissään pitkin kylää.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
SuviA
|
 |
« Vastaus #24 : 23.06.10, 22:44 » |
|
Lampaista ei kokemusta, mutta pukista on. Pysyi kesän, mutta kun tuli syksy ja tiesi omenapuut ja muut vielä vihreät pensaat, niin mikään ei pidätellyt. Sarvilla repi raivolla langat. Vaikka sähkö oli niin kova, että selkään osuessa saattoi jalat lasahtaa alta... Silti repi yhä uudelleen. Mutta ehkä kaikki pukit ei ole niin rajuja. Meillä saattoi vaikuttaa se, että olivat täysin irti monta vuotta. Eli aidattuna oleminen oli uutta ja inhottavaa.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tartsi
|
 |
« Vastaus #25 : 26.06.10, 13:19 » |
|
Mä kyllä laittaisin pässeille verkon,ainakin sellasen tarhan,mihin ne voi tarpeen mukaan siirtää.En luota paimeneen,jos on kiimanen uuhi huutamassa...eikä sitte kyllä viereisiin aitauksiin pässejä ja uuhia,hajurako pitää olla.Viimesyksynä pässi hoiti hommansa verkon läpi 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Pässi Luna,uuhet Savu(uuhi Tyyne), Soma( pässi Timppa ) ,Sanni( pässi Tuure) ,Sokeri(uuhi ja pässi) , Salme( uuhi ja pässi), Sorja(uuhi ja pässi) , Sima, Sintti ( 2 uuhta ja pässi ) ,Säihke(2 uuhta ja pässi) ja Riina( uuhi ja pässi) ,Alhon kanoja,viiriäinen,skånenhanhia ja kissat Kolli ja Viiru
|
|
|
|