heiluvat hampaat

[lempi]

Olen jonkin aikaa seurannut Lempi-uuhen etuhampaita. Niistä molemmin puolin reunimmaiset heiluvat ja toinen niistä on irronnut pois. Lempi on hyvionvoivan oloinen ja syö normaalisti. Tarkkaa ikää en osaa sanoa muttei kuitenkaan ikäloppu vielä. Osaako kukaan viisaampi neuvoa?!

[lempi]

Unohdin laittaa että kivennäisiä saavat jatkuvasti, lähes koko talven syöneet kaalia,porkkanaa ja vähän kauraa n2dl päivä. Ovat siis joutilaita ja heinä on hyvää. Syksyllä söivät pari sataa kiloo omenoita. Pirkka D vitamiinia ja kalkkia olen antanut silloin tällöin mutta kyseinen uuhi ei niistä välitä ,mutta muut ottavat halulla namipaloina.

[Aholainen]

no voisko olla vasta parisen vuotta vanha? Eikös etummaiset vaihdu 1 vuotiaana...vaihtukos ne viereiset site???

[lempi]

Ei ole kyse maitohampaista. Olisikohan 6-7 vuotta vanha uuhi. Sopivassa lihassa ja pirteä rouva. Kovasti ollut puskemis-puuhissa
mutta ei kai ne hampaat sen tähden irtoa?

[Laventelilammas]

no voisko olla vasta parisen vuotta vanha? Eikös etummaiset vaihdu 1 vuotiaana...vaihtukos ne viereiset site???

Täältä näät miten hampaat vaihtuu ja minkä ikäisinä

http://www.smallstock.info/tools/sheep/aging.htm

 

[Aholainen]

No katoh! Tack!  Olin mä vähän niikuin jyvällä.

[lempi]

Kiitos linkistä! En tosin ole kielitaitoinen joten jos joku suomentaisi muutaman oleellisen sanan olisin kiitollinen.
Sen verran pääsin jyvälle että voi tosiaan olla maitohampaita koska irtoavat symmetrisesti ja nätisti. Ajattelin jos jotain puutetta olis niin ei olisi niin hyväkuntoinen uuhi muita hampaita myöten. Mahdollista myös että olen arvioinut iän hieman yläkanttiin.
Kauran määrää olen miettinyt (2-3dl päivässä) onko liian vähän? Selkäranka tuntuu ihan hyvin. Olen ollut varovainen kauran suhteen koska minulla on 2vuotias oinas ja olen ehkä liikaa pelännyt virtsakiviä.

[maunu_muori]

Kaura ei oo virtsakivien kannalta niin hankala kuin ohra, edes oinaalle, mulla on pukit ja RUPUKIT kaikki vapaalla kauralla, ja ei oo virtsakiviä ollut(auts auts, koputtaa puuta.. siis päätä). Niitten pitäis siinä suhteessa olla vielä herkempiä kuin oinaat..mut meillä on muutoinkin aika monipuolinen vapaa ruokinta.

Vaikee arvioija, onko se kuntoluokka mikä, eli saako uuhi tarpeeksi valkuaista. Oon joskus laittanut linkin siitä miten luokitus tehään.. TOi selkäranka tuntuu ihan hyvin, pistää vähän miettimään, olisko kuitenkin syytä kasvattaa kauramäärää..sen selkärangan kun ei ole tarkoitus tuntua hyvin, vaan sillain, että tuntuu just ja just niin ollaan siellä jossain 3,5 .. onks siitä teidän heinästä tehty analyysi, että on valkuaispitoista..vai mitä, tarkotit hyvä heinä( homeeton?) . Silloin, jos heinä on nuorena korjattua ja valkuaisrikasta, ei sitä kauraa tarvii niin paljoo.
 
Tosta virtsakivistä vielä sen verran, että se on sellainen taipumus, joka periytyy(tai näin väittää ne mun vanhat opukset).. toinen on hyvinkin herkkä saamaan kiviä ja toinen ei saa, vaikka vetäis pelkää ohraa. Siinä kirjassa, jossa tosta oli puhetta, neuvottiin, ettei tälläisiä kivitaipumuksen omaavia otuksia sais käyttää siitokseen... luulen, että lampailla on siitoksesta karsittu paremmin niitä taipumuksen omaavia, kuin vuohista, joiden kanta kävi aika alhaalla ja kääppäreillä on tilanne melkein toivoton ton valinnan kanssa, kun eri sukuja on tosi niukasti..

Löysin myös tutkimuksen, jossa oli vertailtu( olikohan se tehty Jokioisissa, löyty englanninkielinen julkaisu, googgeloimalla) pukin ja pässin kasvattamista lihaksi, ja siellä mainittiin ton voimaperäisen(niillä oli ruokinnassa muistaakseni myös ohraa)  ruokinnan aiheuttavan pukeilla enemmän mm. virtsakiviongelmaa..

eli tää meidän laboratorio on nyt testannut aika monella pukilla ja rupukilla useemman vuoden ajan vapaata kauraa,oinaista meillä ei oo, mut aikuisia pässejä kylläkin ja samalla tavalla vapaasti syövät, eikä ole siitä niitä pelättyjjä kiviä tullut, mut voihan olla, että mulla on vaan sattunut tosi hyvä tuuri, eläinaineksen kanssa.

[Laventelilammas]

Tämä  aihe lipsahti sinne toiseen päähän.

Pässien virtsakivet ovat yleisempiä, koska virtsaputki on kapeampi.
Virtsakivet voi johtua myös ravinnon fosfori ja kalkin epäsuhdasta. Fosforia liikaa ja kalkkia liian vähän. Veden puute ja A-vitamiinen vähyys altistaa myös pässien virtsakiville. Pikkukaritsoilla jotka eivät vielä märehdi voi myös liika magneesium laukaista kylmän ilman kanssa virtsakivi kohtauksen.

Kivennäisen laadun kalsium -fosforisuhteen on oltava 2,5:1 jos voimakas väkirehu niin suhde jopa 3:1.  Käytännössä ruokintakalkkia 10-15 g/eläin tasapainottaa suhdetta.
Lisäksi suolaa on oltava 1-4% kuiva-aineesta, (lisää virtsan eritystä) Karkea merisuola parempi kuin nuolukivi, sillä lammas osaa itse säädellä mitä tarvii. Myös vettä ja A-vitamiinia 1100 KY/pv. Tosin nuolukivessä ompi myös muita mineraaleja.

Ohralla kasvavat kyllä nopeammin, mutta heinää menee enemmän, eli ideaalil lisävalkuaisena on laidunkasvatuksessa, mikäli  Maatalouden tutkimuskeskuksen tiedotetta 12/92, jossa Suvela, Sormunen-Cristian tutkivat ympärivuotisen karitsoinnin merkitystä lihantuotantoon ja kannattavuuteen, on uskominen. Ohralla ruokittu sai kasvatus ajan jäämään 162 päivään. ruhon lämmin painokin oli 18 kg. Tosin siitä rasvaluokituksesta ei ollut mainintaa.

[lempi]

Ei ole meidän heiniä analysoitu mutta nuorena tehtyä vihreää tuoksuvaa on. Osa on tosi pientä pupunheinää (jota syövät MIELELLÄÄN) ja toinen karkeampaa jota helpommin sotkevat jalkoihinsa. APUA onko mulla lampaat liian laihoja !? Täytyykin lisätä kaura-annoksia. Kiitos viisaammille ja taisin viisastua pikkusen itsekin.

[Zoizil]

Ihanaa, että on lampola. Ihmettelin kauhuissani, miksi meidän Einolta puuttuu hampaita. Ja tuo linkki selitti kaiken. Meidän Eino täytti viime kuussa vuoden.