Lampolan ja laitumen vähimmäis koko yms. vaatimukset

[Tupsu (Tepsis)]

Ehkä (siis ehkä) oltaisiin lampaita hankkimassa joskus tulevaisuudessa. Meillä on pihassa sellainen vanha aitta, jonka alakerrassa voisi ajatella pitävänsä lampaille suojaa kesällä. Aitta on kuitenkin aika pieni, niin kysyisin että mikä on vähimmäis koko kesällä lampaiden suojalle vai tarvitsevatko lampaat suojaa ollenkaan kesällä, entä sitten talvella lampolan vähimmäis koko jos lampaita olisi 5 tai 6? Toinen asia talvea ajatellen on, että täytyykö lampailla olla lämmitys lampolassa? Niinkuin tarvitaanko joku patteri, eristeet ulkoilmalta jne. vai pärjäävätkö esim. suomenlampaat tai texelit ilman lämmitystä  talvella jos niillä kuitenkin on eristys lumelta ja tuulelta siellä aitassa? Riippuu varmaan myös pakkasista?
 Ja toinen on sitten laidunta koskeva. Onko lampaiden talvella pakko päästä lampolasta jatkuvasti ulos? Entä kesällä vähimmäis koko kuudelle lampaalle laitumeksi? Voiko kesällä lampaita pitää vähän huonommallakin kasvumaalla, jossa ei kasva kovinkaan ravintorikasta heinää/ruohoa, jos lampaita ruokitaan muilla keinoin? Ja viimeinen kysymys: onko puista ja pensaista muuta vaaraa kuin mahdollinen myrkyllisyys lampaille? 

[Anouk]

Rautiaisen Johannan (ell) luentoa viime perjantaina kuunnelleena, vastaan tohon tarkenemiseen. Suomenlampaat kestävät villa päällä -40 KUNHAN on kuiva alusta JA vedoton tila. Eli jos aittasi on sellainen, mistä aurinko paistaa läpi, laita vaneria tms. seinään 1,2-1,5m maasta, jolloin veto lampaiden liikkumiskorkeudella posituu. Keritty suomenlammas tarkenee n. -5 ja jo parin viikon päästä on eläin soputunut uuteen olomuotoon ja kestää jo tuon kylmemmänkin. samoin vastasyntyneet tarkenevat tuon -5 (- -10), kunhan kuivitus on kunnossa ja veto poissa. Eli kuivaa ja vedotonta, siitä lammas tykkää 

[Aulimaija]

^Oliko tuolla koulutuksessa sattumoisin puhetta siitä, että millaisen kylmyyden vastasyntynyt/pieni karitsa kestää vastaavissa oloissa (vedoton, mutta siis kylmä) 

[Anouk]

^ joo, eli se on toi -5 - -10, kunhan se veto on eliminoitu. Tärkeää oli myös katsoa että karitsa saa ne ekat ternit ja käy muutenkin ahkeraan tissillä (jonka varmaankin jo tiedät, olenhan sulta sen itsekin oppinut  ). Lämpölamppua voi harkita, jos on epäilevä sen vedon suhteen. Ja parhaat oljet kannatti vielä varata karitsointiaikaan ja kuivittaa kunnolla.

Ja joo, vastasyntyneen -viikon ikäisen karitsan pullokaritsan juottomäärät: ternimaitoa pitäsi saada sille vastasyntyneelle alle 5h:n ikäiselle 50-100 ml, jonka jälkeen annostelu on 180-210 ml/elopainokilo/vrk. Ja tällä kaavalla voi siis laskea sen ekan viikon juottotarpeen. Ja nämä tiedot taasen sieltä luennolta a la Johanna Rautiainen  .

[Aulimaija]

^^ varsinainen pahvisilmä mä olen kun en huomannut sun kirjoittaneen jo asiasta 

[Kaisa]

Tuossa kylmänkestossa aikuisten lampaiden suhteen kannattaa mun mielestä vielä huomioida se, että tuo -40 on siis raja jonka lammas pitkässä villassa KESTÄÄ. Tänä talvena on tullut huomattua, että tahtoo ainakin meidän pässeillä jotka eivät kunnon talvivillaa suostu kasvattamaan, olla MUKAVUUS raja -25...sen jälkeen alkaa tärinä syötit kuinka paljon vaan.  Ja pässien kanssa tämä pitkäjaksoisten kovien pakkasten talvi on opettanut myös sen kuinka tärkeää on suojata ne killuttimet jalkojen välissä !

Viime keväänä, maaliskuun 1., meidän Taimi poiki kun oli n.13-15 pakkasta. Suoja oli turhan vetoisa (ilma laski ilkeästi liian isoista tuuletusraoista karitsoiden päälle ja ovesta veti) eikä eristetty tms. Ekana päivänä näkyi värinää, mutta kun pääsivät syönnin vauhtiin ja emä piti hyvän huolen niin selvisivät kaikki. Varmaan paljon auttoi se, että kaikki neljä syntyivät uskomattoman pitkävillaisina...ainakin 3cm villaa !

Tässä näitä pipertäjän huomioita