|
riitta
|
 |
« : 08.02.10, 16:09 » |
|
Mistähän löytyisi tilastoa karitsanlihan hinnasta EU:n alueella?
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 09.02.10, 21:56 kirjoittanut riitta »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
riitta
|
 |
« Vastaus #1 : 13.02.10, 13:18 » |
|
Lauantaipäivän ratoksi etsin tietoa espanjalaisesta karitsanlihan tuotannosta. Kuten arvata saattaa, espanjalaisten saama huima hinta (yli 6€/kg) perustuu erikoistuotteeseen ja vähäiseen volyymiin. Espanjassa , Aragonin alueella tuotetaan "Ternasco de Aragón" tuotenimellä EU:n suojaamana tuotemerkkinä noin 50 päivän ikäistä karitsaa, jonka teuraspaino on 8-12,5kg. Kyse on siis luksustuotteesta ja mekin täällä Suomessa voisimme halutessa kehittää vastaavan tuotteen suomenlampaan karitsoista. Tilastot paranisivat huimasti 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Laventelilammas
|
 |
« Vastaus #2 : 17.02.10, 15:31 » |
|
Hajatelmia  Tästä on käyty kovastikin keskustelua. Miksi lammas on niin halpaa tai kallista? 1 Lampaan liha on vierasta raaka-ainetta perussuomalaiselle perheenäidille. 2 Mielikuvat lampaasta ja lihasta ovat, Lambi wc paperikaritsa tai hikinen villasukka.3 Useimmat ihmiset eivät osaa käyttää lampaan lihaa, muutoin kuin pääsiäisenä, paisti tms. ruokana. Syväjäädytettyä uusiseelantilaista lampaanlihaa. Jotta lampaanlihan hinta saadaan kohdalleen: 1 Kustannukset lampaanlihan tuottamiseen tuotava avoimeksi, asioista mitään tietämättömät huutavat suu vaahdossa kuinka farmarit nostavat tukiaisia. Ja silti liha on kallista. Niin kauppa ja teurastamot vetävät välistä! Jos tuottaja hyvässä lykyssä saa reilun 3 € kilolta on se todella hyvin. Kaupanhyllyssä pätkä karitsan karetta á 300g 28€. 2 ja 3 Lanseerattava kansallinen lammaskampanja. Lammas raaka-aineena tehtävä tutuksi jo koululaisille ja ruokaa valmistavat perheenäidit saadaan mukaan uusilla helppokäyttöisillä lammastuotteilla. VRT .Kariniemen kananpoika tuotteet tai HK:n Grilliseiväs. Nythän näitä pieniä alueellisia Eu tuella tehtyjä kampanjoita on muutaman ravintolan- ja joku maakunta tason juttuja. Lähiruoka-aate on hyvä. Kotimaisuus kunniaan. Nyt jokaisen lampurin omasta kekseliäisyydestä on kiinni, mitä viivan alle jää.  Tulipa taas mäkätettyä  . Voisikohan tästä lähettää Lammasturkki-valtuuston Sirkkaliisa Anttilan puheille. Ja vaikka kouluruoka-asioista päätäjille .
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Puoliksi suunniteltu. Ei ole yhtään vielä tehty.
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #3 : 17.02.10, 16:28 » |
|
Hmm, tota noin.
Lievästi hämmästellen luin paatosta. Entisenä ravintolatyöntekijänä (keittiön vuoropäällikkö) voin sanoa että lampaasta/karitsasta ei KOSKAAN tule, ns. massaruokaa, eikä se varmasti ole tarkoituskaan. Vrt. sianlihan hinta, tuottajille n. 1,3 E/kg, kaupassa keskim. (etuneljännes) n. 3.5 E kg. Ja jos tuon kääntää suhteessa karitsalle niin hinta on kolminkertainen (3,6 E*3=10,8e) kaupassa. Karitsan etuneljännes on lisäksi "hiukan" huonompi luu/liha suhteessa (vrt.porsas). Lampaanliha on sitten erijuttu, se on halpaa. Lihantuottajana puhunkin aina karitsasta, en lampaasta. Lampaanliha on kyllä helpommin jalostettavissa, mutta onko siinä sitten kannatusta. Ehkä tuotteistaminen olisi helpompaa pitkälle käsitellyinä tuotteilla, esim. makkarat, savutuotteet - leikkeleet. Toisaalta ei nuo "vanhan" lampaan paistitkaan niin huonoja ole mitä puhutaan, huomattavasti maukkaampia kuin uuden-Seelannin vastaavat, enkä nyt puhu villasukan mausta. Uuhikiintiön yläraja on muistaakseni n. 55000 elukkaa, joten ei ole paljonkaan kannatusta päälukua kasvattaa kovin paljon yli tuon, silloinhan kärsimme siitä (tukien pienenemine) kaikki. Viivan alle jäämiseen voi itse vaikuttaa tehostamalla tuotantoa, pienentämällä kustannuksia (ostorehujen hankinta rengas, panostamalla hyvälaatuiseen heinään/säilörehuun.(Meillä kasvuaika teuralla pelkällä nurmirehulla nyt n.10-11 kk, ja tehostetulla tuotannolla n.8- 9 kk.)) Katteen parantaminen onnistuisi helpommin suoramyyntinä, joten siihen tarvittaisiin apua helpottamalla pien-/tilateurastamojen perustamista. Käännän siis katseeni ylemmän valtiojohdon ja MTK:n suuntaan. Muistetaan vielä ulkomaalainen terninologia lamp=karitsa, mutton=lammas. Tämmöisen paatoksen sai aikaan Tumpelo.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
|
Laventelilammas
|
 |
« Vastaus #4 : 17.02.10, 18:53 » |
|
Taisitpa tehdä kärpäsestä härkäsen.
Joo täälläpäpä on kanssa ravintolakokki. Eihän monikaan ollut 70-luvulla syönyt Suomessa pizzaakaan, nyt se taitaa olla joka perheessä arkista einestä. Niinpä miksi pertti perussuomalainen ei lammasta oppisi syömään? Miksipä ei lammastuotteista saisi samanlaista. Miksipä itse sitä karitsaa myyt, koska hinta parempi? Puhuinkin nyt lampaan kasvattajien yhteisistä eduista, jota yhden tilan suoramyynti ei edistä mitään.
Tiedät sitten varmaan miten lehmästäkin tulee ravintolassa härkää. # Lampaanlihantuotanto lisääntyi hieman edellisvuodesta. # Lampaanlihantuotanto on keskittynyt Ahvenanmaalle ja Lappiin. # Kärkikunta lampaanlihantuotannossa oli Jomala. Eläinlaji "Ruhoja kpl"Ruhopainot yhteensä kg " +/- edellinen vuosi %"Ruhopaino kg/kpl Tuottajahinta €/100 kg " +/- edellinen vuosi %" Eläinlaji" Ruhoja kpl"Ruhopainot yhteensä kg" +/- edellinen vuosi %Ruhopaino kg/kpl Tuottajahinta €/100 kg " +/- edellinen vuosi %"
Lampaat 385 8622 -0,3 22,4 41,19 8,1 Karitsat 1975 34 230 -2,3 17,3 273,93 8,7 Karitsat ja lampaat yhteensä 2 360 42 852 -1,9 18,2 253,94 17,8 Karitsat ja lampaat yhteensä 1.1.2009 lähtien 36 870 684 157 -3,8
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Puoliksi suunniteltu. Ei ole yhtään vielä tehty.
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #5 : 17.02.10, 19:49 » |
|
Anteeksi yksinkertaisuuteni, mutta mitenkä tuota tilastoa pitäisi tulkita ? Yhden tilan suoramyynti juuri auttaa saamaan ruhosta mahdollisimman korkean hinnan, koska juuri silloin ns. välikädet jäävät pois. Suoramyynin kautta saatu rahavirta jäisi kokonaisuudessaan tilalle. Meiltä ainakin tuoteitta (ruhoja) saisi myytyä enenpi, mikäli teurastamo olisi lähempänä. Ei pientä erää kannata lähteä teurastuttamaan kovin kauas. Juuri lainsäädännöllisin keinon voitaisiin helpottaa pienteurastamoiden perustamista, joilloin suoramyynti olisi useammalle tilalle mahdollista.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
|
Laventelilammas
|
 |
« Vastaus #6 : 18.02.10, 23:48 » |
|
Kattele tuolta. Mitä et osannut lukea http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/30No se on taas sitten näpertelyä. Laskepa rehellisesti mitä maksaa kuljetella lihoja, kylmäketjun katkeamatta mukaan lukien säilytystilat ym., miten markkinoit tuotteitasi.Teillä on varmaan suhteita myydä entiselle ammattiveljille. Mutta niille jotka eivät voi suoramyyntiä tilan syrjäisyyden takia tai ei ole aikaa ajella pitkin pitäjiä lihojen kanssa, ovat isot teurastamot ok juttu. Vielä kun lihatalot saataisiin kehittämään lammastuotteita. Haluaako jokainen lampaankasvattaja myydä omat lihansa, päättäköön kukin tykönänsä. Ja olkoon onnellinen uskossaan  . Nyt saa sitten tästäkin aivan vapaasti vetäistä herneen nenään juurmultineen . 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Puoliksi suunniteltu. Ei ole yhtään vielä tehty.
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #7 : 19.02.10, 09:30 » |
|
Noi, hyvä. Nyt ymmärsin, vanhaa tietoa. Olisit edes kirjoittanut em. viitteen, niin olisi tultu ymmärretyksi. Asiaan, tuon laskemis jutun sivuutan, asia on omalta osaltani selvä. Kukin saa myydä minne haluaa, mutta tällöin tulee ottaa huomioon kuka tuotteen myy ja markkinoi kuluttajalle, totta kait jokainen väliporras tekee työnsä ja haluaa siitä palkan, et sinäkään lämmittelisi eineksiä, jos se ilmaatteek joutuisit tekemään. Tämä ns. suoramyynti jota moitit juuri on yksi ammattitaidon merkkejä, asiakkaina muitakin kuin ammattiveljiä, mm. kauppa (ostavat suoraan koska tuote helpommin jäljitettävissä, tuoretta, eräkoko sopiva, saanti tarpen mukaan, lähiruokaa sekä hinta HALVEMPAA.). Koska jos itse myyt/markkinoit tuotteesi saat sille työlle myöskin palkan. Matka on sivuseikka, meiltä lähinpään kyläkauppaan 15 km, ja isompaan asutuskeskukseen (kaupunki n. 9000 asukasta) 35 km. Voihan asiat toki tehdä helpomminkin, myydä suoraan osuuskunnalle (välittäjä), joka hakee, kuljetettaa, myy eteenpäin. Tällöin et tietenkään voi vaatia palkkaa työstä jota et ole tehnyt. Jos tuo katkeruutesi on kovin raskas taakka, niin ole hyvä ja hanki oma lammastila ja rupea kasvattamaan lampaita. Siinä suhteessa kaikki ovat saman arvoisia. En minäkään tätä ilmaatteek ole saanut, vaan ns. vapailta markkinoilta ja pankin rahoilla. Tiloja on kyllä myynnissä ja pankissa on rahaa. Otat alkuun vaikka 300000 E velkaa, aikaa kymmen vuotta kehittää toimintaa, niin kyllä se siitä, ei tarvitse itkeä näillä palstoilla, vaan voit tehdä sitä aivan oikeasti.
Ninimerkillä pankin renki
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
Rosmariinin
Karitsa

Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 31
|
 |
« Vastaus #8 : 19.02.10, 16:50 » |
|
Takaisin aiheeseen.. FAO:n tilastoista löytyy tietoa lampaanlihan tuottajahinnasta eri maissa, myös euroopan ulkopuolella. http://faostat.fao.org/site/570/default.aspxVasemmalta maa (Ctrl-näppäimellä saa valittua useampia), item-valikosta sheep meat ja sitten haluttu yksikkö ja vuosi. Tällaisia tuloksia itse sain kun näpyttelin Euroopan maita, vuosi 2007 ja valitsin hintayksiköksi USA:n dollari/tonni lihaa Jos joitain poimintoja tähän, niin Suomi 2974.28 USD/tonni --> 2191.37 €/tonni Ruotsi 4059.71 USD/tonni Iso-Britannia 3273.35 USD/tonni Islanti 10945.00 USD/tonni Norja 5573.06 USD/tonni Saksa 5021.19 USD/tonni Australia 2074.60 USD/tonni USA 1453.20 USD/tonni Itse yllätyin siitä että Australiassa hinta on noinkin alhainen ja Islannissa noin korkea, tosin nuo pitää suhteuttaa kunkin maan yleiseen hintatasoon. Australian yleisestä hintatasosta en osaa sanoa mitään, mutta Islannissa on käsittääkseni muutenkin kallista kaikki elintarvikkeet..
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 19.02.10, 17:00 kirjoittanut Rosmariinin »
|
tallennettu
|
"Hyvästi, kettu sanoi. Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillään."
|
|
|
Rosmariinin
Karitsa

Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 31
|
 |
« Vastaus #9 : 19.02.10, 16:57 » |
|
OFFTOPIC! PS. samantien kun innostuttiin vertailemaan hintoja, niin vertailimpa millaisia (raaka) villan tuottajahintoja maailmalla liikkuu. Vertailuna 1997 ja 2007 (tässä järjestyksessä) Suomi 1174.43 USD/tonni vs. 3194.27 USD/tonni --> 865.65 €/tonni vs. 2354.4 €/tonni Australia 2659.98 USD/tonni vs. 3808.74 USD/tonni Saksa 1165.99 USD/tonni vs. 784.96 USD/tonni USA 1852.00 USD/tonni vs. 1940.00 USD/tonni Mielenkiintoista  Olis kiva kuulla kommentteja siitä, kuinka nuo FAO:n tilastot pitävät sitten paikkaansa, ovatko Suomen hinnat oikeasti tälläsiä niin villan kuin lihan osalta?
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 19.02.10, 17:10 kirjoittanut Rosmariinin »
|
tallennettu
|
"Hyvästi, kettu sanoi. Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillään."
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #10 : 19.02.10, 18:20 » |
|
Lihanhinta nyt tänä vuonna, karitsa 3,8 E/ ruhokilo, lammas 1,2 E/ ruhokilo. Lampaan huonosta hinnasta johtuen paistit/fileet syödään itse, loppu raakkiliha koirille. Hinnat välityshintoja, suoramyyntinä karitsa 8-10 E/ ruhokilo. Kerintä nyt viime aikoina 1 krt./vuosi, johtuen villan huonosta ostohinnasta - käytämme villan kuivikkeena.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
orvokki
Pässi
 
Poissa
Viestejä: 530
Rygja uuhi ja karitsat
|
 |
« Vastaus #11 : 19.02.10, 20:38 » |
|
Olen itse miettinyt myös hukkavillan käyttämistä kuivikkeena, mistä meillä on puutetta. Villa imisi hyvin kosteutta ja olisi kaikin puolin luonnontuote...
Onko ollut ongelmia, kun tyhjennätte lampolaa ja viette lantaa pellolle - eihän villakerroksesta ole huovuttunut "vilttiä"...?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Wilhelmina
|
 |
« Vastaus #12 : 20.02.10, 12:33 » |
|
Suoramyynistä ja sen kannattavuudesta. Jokainen voi laskea itse kannattaako jättää lihat teurastamolle vai yrittää itse myydä ne eteenpäin.
Omien laskelmien mukaan minun ei kannata jättää lihoja teurastamoon hinnalla, jonka nyt tarjoavat. Ihan pienenä laskelmana vois laskea, että teurastamo maksaa esim 3,5/ kg rahtiteurastuksena teurastus ja paloittelu 1,9€/kg tai erikoispaloittelulla sama 2,7€ Kuljetuskustannukset teurastamolle+ lihojen nouto max 0,13€/kg ( riippuu montako saan kyytiin) hevoskoppi pitäis kuitenkin olla, koska vaikka en ottais rahtina, joutuisin viemään itse lähiteurastamolle, joten sen kustannuksia en laske suoramyynnin kuluiksi. Teurastamo kuljettaa lihat sovittuun paikkaan kylmäkuljetuksena tai noudan itse. Kylmiötä, jossa säilytän lihat max 2h ennen noutoa, saan lainata ilmaiseksi.
Eli kaiken mitä saan yli 5,5-6,5€/kg voin laske omaksi palkaksi työstä, jonka teen suoramyynnin eteen. Meidän tapauksessa katetta vähintään kaksinkertaisesti siihen mitä saisin, jos myisin teurastamolle. Kukin voi laskea kannattaako vai ei.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
tumpelo
|
 |
« Vastaus #13 : 20.02.10, 14:11 » |
|
Orvokki, meillä ei ongelmia villan suhteen, "patja" kompostoidaan - läjitetään min. 3 kk ennen pellolle levittämistä, jatkossa kun katettu lantala valmistuu, kompostointi kesästä- kevääseen. Wilhelmiina, puhuin - kirjoitin verottomista hinnoista, kuten sinäkin, vai kuinka ? Että totuus ei vääristyisi.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
lauma koiria, kissoja, lampaita, mukuloita yms.
|
|
|
|
Wilhelmina
|
 |
« Vastaus #14 : 20.02.10, 14:53 » |
|
Mä laskin verollisena.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|