Emä ei huoli karitsaa

[Vahtimassu]

Paras olis tietenkin ihan karitsoille tarkoitettu oma maitojauhe, josta tehdään juomaa, Sprayfo Lamb. Sitä saa maatalouskaupoista, mutta monillakaan ei sitä välttämättä ole varastossa vaan on tilauskamaa. Toinen käyvä on Suvi Maitojuoma tai Startti Instant, on vasikoille tarkoitettu, mutta soveltuu myös karitsoille. Nämäkin maatalouskaupasta.

[myyrähäinen]

mä alotin tutipullolla ja sit kun alko pärjätä useemman tunnin väleillä, ni laitoin sen saman tutun (pitkä pehmonen Larsmon kumitutti..) tutin tuttiämpäriin vaan ja hapatin vastikkeen piimällä..ni että oli hyvää satsi koko vuorokauden.. Sisu ei oppinu omin päin kuiteskaan ämpärillä käymään.. Se piti 'asetella' siihen eteen seisoon ja 'antaa lupa', ni sit söi masunsa täyteen.. ; )

[Kats]

Se viini tepsii parhaiten ihmiseen.. ei ahista niin pitää uuhista kiinni kun saa itse aina huikan palkaksi 

[Sirppi]

joo kyllä ne viinakset auttaa, kunhan antaa tarpeeksi ja ottaa ittelleenkin vähän että rauhottuu . Ainakin adoptiotilanteessa texeliin auttoi kunnon tujaus, mutta kahjo ahvenanmaanlammas tuli "totista" aina vaan hullummaksi . No mutta kuitenkin, kannattaa katsoa vaikuttaako se karitsa ylipäänsä nälkäiseltä, jos ei niin se voi ihan todellakin saada syödäkseen silloin kun ei sitä ole katsomassa. Helpommalla todennäköisesti varmaan pääset jos viitsit opettaa niitä pari-kolme päivää sietämään toisiaan kuin että alat pullotusrumbaan, molemmat tyylit on tullut joskus kokeiltua

[Tytti]

Meillä uuhi kun teki kolmoispässit vuonna -99 niin alkoi puskea yhtä karitsoista. Kahta muuta se ei puskenut mutta sitä pienintä puski seinää vasten. Ajateltiin, että se uuhi halusi meidät pois katselemasta tai sitten se yksi karitsa ei vain miellyttänyt! Karitsa alkoi heiketä kun ei saanut maitoa ja niimpä pikkupässi kannettiin takkiin käärittynä sisälle ja juotettiin tuttipullosta lehmän ternimaitoa. Sitten vietiin takaisin karsinaan ja emo alkoi hoitaa sitä kuten kahta muutakin karitsaa. Nuo olivat tosiaan uuhen ensimmäiset karitsat ja aika voimakastahtoinen uuhi oli kyseessä. Yhtä komeita ja suuria pässejä kaikista kolmesta kuitenkin kasvoi.

[Petri]

Jos emä on muuten kesyhkö ja karitsa tomera, on väkisin paikallaanpitely tehonnut.

Hyvä on, jos emän saisi päästä kiinni luotettavasti, esim. kerintätelineen päänpidin. Kun eläin ymmärtää, että irti EI pääse, niin rahoittuu yleensä aika lailla. Jos silleen "vähän pitelee" niin usein rimpuilee viimeiseen asti. Ja kun emä on luotettavasti kiinni, niin voi sitten itse keskittyä siihen imemisen auttamiseen.

Tällaisen emän voin myös astuttaa seuraavana vuonna uudestaan ja tod.näk. on silloin ihan ok emä, kun taas täysvauhko ja kesyyntymätön emä joutuu teuraaksi.

Kyllä luonnejalostusta täytyy tehdä, jos aikoo asua muuallakin kuin lampolassa. Meillä jos emä hylkii jotakuta, alla toinen/muita, jotka imevät ja adoptio ei onnistu/ole mahdollinen, niin karitsa lopetetaan. Teurastili menee kaikki siihen juomaan eikä työlle jää mitään. Tietty jos on ainoa, niin sitten taistellaan, kunnes imetys onnistuu, sillä helposti menee se emäkin, jos ei ole maidolle imijää.

Petri

[Nipsu]

Jos kiinnipitäminen auttaa niin hyvä merkki. Monasti se lähtee siitä sujumaan. Ensikolla voi olla vähän ihmettelemistä alkuun, mutta eiköhän se siitä hiljakseen.

[Petri]

Jos kiinnipitäminen auttaa niin hyvä merkki. Monasti se lähtee siitä sujumaan. Ensikolla voi olla vähän ihmettelemistä alkuun, mutta eiköhän se siitä hiljakseen.

Muistan eka talvena, kun päkäpäät olivat vuokranavetassa parin kilometrin päässä ja sunnuntaisen hiihtoretken aikaan päätettiin käydä ohimennen katsomassa, josko jotain tapahtuisi. Ja olihan siellä yksi ensikko pyöräyttänyt pässipojan. Joka kovasti halusi imeä ja emän utareet olivat tosi pinkeällä maidosta, ilmeisesti kivuksi asti. Ja aina kun poika osui nisään, niin emä hyppäsi. Siinä meillä kaksistaan saattoivat vähän hiihto"trikoot" sotkeentua, mutta lopulta sain emän kiinni tukevasti, vaimoni piti huolen, että pässi osui nisälle. Kohta oli poika tyytyväinen, emältä pahin pakotus ohi ja enpä muista enää sen jälkeen ongelmia olleen.

Mutta on oikeasti näitä ongelmaemiä, jotka vain paiskovat ainakin jotakuta jälkeläistä pitkin karsinan seiniä. Jos ei kohtuutappelulla ole saatu kuntoon, niin karitsa on lopetettu - ja emä sitten vierotuksen jälkeen.

Petri

[Tartsi]

Mä olin todella yllättynyt siitä nopeudesta,jolla karitsat imasee sen maidon.Yks hätänen uuhi viitsi juuri ja juuri vähän koipia nostella karitsoille ja jatkoi sitten heti matkaansa.On kyllä kahdet pulskat karitsat jo hoitanut.
Viime keväänä,kun mulla oli todella koko päivä aikaa istua lampaitten kanssa,tuli tätäkin touhua seurattua.Montaa oli tyyliä,mutta kun oli tilaa,emä kutsui karitsansa tietyllä äänellä vähän syrjemmälle muista,antoi imeä sen hetken ja jatkoi sitten muita hommia.Emät tarkasti moneen kertaan pyllystä haistamalla,että alla oli omat ja vieraat potkittiin pois.Ne kyllä mieluummin hoitaa imetyksen vähän salaa,mutta kun mä olin aina paikalla,emät kyllä tottuivat läsnäoloon.

[Äet]

Meillä on tehty näin: uuhi kiinni ettei pysty puskemaan. Karitsa oppii imemään tavallaan salaa takaa päin. Parin päivän päästä voi ottaa uuhen irti ja kokeilla vieläkö puskee, jollei niin ok muuten kiinni uudestaan. Ensikko yleensä ottaa karitsansa omakseen mutta on niitä kovapäisiäkin, jotka eivät huoli karitsaa millään. Sitten vaan pitelet emää niin, että karitsa saa imeä. Työlästä mutta emän maidolla kasvaa paremmin kuin millään muulla. Maitoa on kuitenkin aina tissessä, kun ei ole muita imijöitä. Tsemppiä.

[Äet]

Kuinkas kävi? Huoliko karitsan vai siirryitkö tuttipulloon? Itse olen käynnyt pitelemässä ykkösen imettäjää ja näin yks nelonen on saanut lisämaitoa siltä. Oma ei ime kuin toista nisää, kun sen sisar kuoli, joka imi sitä toista. 

[Lempilammas]

Meillä on tehty näin: uuhi kiinni ettei pysty puskemaan. Karitsa oppii imemään tavallaan salaa takaa päin. Parin päivän päästä voi ottaa uuhen irti ja kokeilla vieläkö puskee, jollei niin ok muuten kiinni uudestaan. Ensikko yleensä ottaa karitsansa omakseen mutta on niitä kovapäisiäkin, jotka eivät huoli karitsaa millään. Sitten vaan pitelet emää niin, että karitsa saa imeä. Työlästä mutta emän maidolla kasvaa paremmin kuin millään muulla. Maitoa on kuitenkin aina tissessä, kun ei ole muita imijöitä. Tsemppiä.

Mikä mahtaa olla ennuste tässä tapauksessa: ensikko uuhi karitsoi keskiviikko-iltana. Oli aika hermona. Vahdin ja vähän jouduin emoa pitelemään kuitenkin että molemmat saivat maitoa. Emo ei tuntunut hyväksyvän toista karitsaansa. Poistuin kuitenkin paikalta ja ajattelin että jospa se yön aikana rauhoittuu... Aamulla tilanne kuitenkin sama, toinen ei ole "hyvä" ja sitä oli piesty niin rajusti että oli haava kankussa. Siispä laitoin uuhen kiinni siten, että yltää syödä heiniä ja juoda vettä (eväät nenän edessä) ja pääsee makuulle, muttei yllä kokonaan kääntyä ympäri eikä pääse puskemaan. Ollut nyt reilusti yli vuorokauden kiinni ja kokeilin päästää irti; karitsa saa imeä silloin kun toinenkin imee ja emo huomaa vain sen paremman, mutta heti kun se tahuaa että "tuo huonokin on hanalla" niin karitsa lentää... Joten uuhi on taas kahleissa.
Kuinka kauan tuota voi ja kannattaa pitää kiinni? Milloin pitää ymmärtää antaa periksi?

[pikkukana]

^mä pidin meidän samanlaista tapausta reilun viikon kiinni.
Itseasiassa päästin eilen irti kun suurensin karsinaa ja otin toisen emän ja karitsan samaan. Siitä lähtien kun muut muuttivat samaan karsinaan on tämä emä ruvennutkin suojelemaan kumpaakin vaavia eikä vaan sitä toista.

[Äet]

Joku hyväksyi karitsan kun oli kiinni 3 pv. ja joku ei koskaan. Eli ei auta kuin kokeilla ja luovuttaa varmaankin viikon kieppeillä, jos se ei siinä huoli niin ei se huoli ollenkaan.