Kivennäisasiaa

[Riina]

Voisiko joku ystävällisesti kertoa, onko Lammas Hertta -kivennäisessä riittävästi magnesiumia täyttämään lampaan tarpeet säilörehuruokinnalla vai ei? Siinä on magnesiumia 60 g kilossa kun lehmien laidunkivennäisessä on 80 g kilossa.

Meillä oli yhdellä uuhella magnesiuminpuutokseen viittaavia oireita Lammas-Hertalla ja olenkin nyt antanut uuhille omaa kivennäissekoitusta, jossa on Lammas Herttaa pääosa ja seassa ripaus runsasmagnesiumista lehmien kivennäistä. Näin olen uskaltanut tehdä maatiaislampailleni, joilla tuskin tulee vähäisestä määrästä kuparia ongelmia. Sen sijaan mulla on yksi liharotuinen pässi, jolle en todellakaan uskalla antaa mitään kuparipitoista. Saako pässi riittävästi magnesiumia Lammas Hertasta? Jos ei, niin mitä mä sille annan?

[Katjuska]

Mä en osaa tuohon riittävään magnesiumin määrään sanoa juuta enkä jaata. Sen sijaan tiedän, että halutessasi voisit liharotuiselle sotkea Lammas-Herttaan magnesiumoksidia, jota saa kyllä apteekista tai eläinlääkäriltä. Magnesiumoksidin annostus on 5 - 10 g/pv/bää.

[Riina]

Onko tuo magnesiumoksidi reseptitavaraa vai saako hyllystä?

Mitä kivennäistä te muut säilörehua syöttävät annatte? Onko Lammas-Hertan magnesiumpitoisuus mielestänne riittävä vai ei.

[riitta]

Tarkistin tuon mangesiumin saannin ohjelmalla (huom! vain mangesiumin).
Pelkästään 4 kg tavallista säilörehua antaa reilusti tarpeen.
Lammas-hertta muroa 20g ( syövät keskimäärin sen verran os vapaasti) riittää samaten mangesiumin tarpeeseen vaikkei muuta saisikaan.
Kyseessä oli siis tunnutettava suomenlammas n 70kg.
Kyseessä on säilörehun osalta vain normirehu, laatu vaihtelee ! Mutta on hyvä antaa lammas-herttaa varmuuden vuoksi, siinä on monipuolisesti hivenaineitakin ja vitamiineja.

[Riina]

Kiitos Riitta. Periaatteessa siis Lammas-Hertan pitäisi riittää. Mulla on säilörehun kanssa vain se tilanne, että rehussa on valitettavasti korkea kaliumpitoisuus ja kaliumhan estää elimistössä magnesiumin imeytymistä eli vaikka rehussa ON magnesiumia, niin kaliumin takia eläimet eivät pysty hyödyntämään sitä kunnolla.

[riitta]

Kylläpäs tämä kone taas temppuilee, onkohan taas tykkyä langoilla  >
Riina,
kiinnostaisi kuulla millaisia arvoja sinun heinässä ja säiliksessä on.
Korkeat kaliumarvot viittaavat runsaaseen lannoitukseen (komposti?), mites muut arvot.

[Riina]

Riitta: aivan oikein - mun säilörehu on tehty luomupellosta, jota on ravittu kompostoituneella lannalla aiemmin ja viimeksi lietelannalla. En kauheasti pidä siitä, että kyseiselle nurmelle on levitetty lietelantaa, mutta tajusin tämän vasta kun olin jo kaupat rehusta tehnyt...  >

Tässä rehussa oli muut arvot muistaakseni viitearvojen puitteissa, mutta kaliumia oli melkoisen paljon ja sulavuus taas oli pikkuisen alle suositusten.

Miten muuten tuota huonoa sulavuutta pitäisi kompensoida, tarvitseeko eläimet rehua määrällisesti enemmän, jos sulavuus on normien alapuolella vai pitäisikö niille antaa säilörehun rinnalla jotain paremmin sulavampaa syömistä?  ???

[riitta]

Jos rehun sulavuus on heikko (D-arvo alle 65) niin se rehu on sopivaa joutilaille eläimille. Sitä voi syöttää vapaasti, yleensä uuhet ei sellaisesta rehusta liho liikaa, eivätkä välttämättä laihdukaan, koska syövät sitä reiluja annoksia. Alhainen sulavuus viittaa kuitenkin muihinkin puutteisiin ( alhaiset kivennäiset, vitamiinit ja valkuainen) koska rehu on todennäköisesti tehty myöhään tai se on lionnut vesisateessa.
Siksi se ei sovellu tuottaville (tiineyden loppu ja imetys) eikä karitsoille tai ensikkouuhille.

Korkeaa kaliumia voisi yrittää tasapainottaa esim kokoviljaohralla tai muilla vähäkalisilla rehuilla.
Minä en uskaltaisi  ominpäin lisätä yksittäisiä kivennäis-tai hivenaineita ilman tarkkoja laskelmia ja taustojen tutkimista, kannattaa aina ottaa vaikka lammasneuvojaan yhteyttä, hänellä saattaa olla jokin yksinkertainen ratkaisu ongelmaan. Ruokintakalkin lisääminen kylläkin onnistuu helposti jos osaa laskea tarpeen, kannattaa vain muistaa että kaikki vaikuttaa kaikkeen  .

Onko muuten kellään uutta tietoa E-vitamiinista säilörehussa ??? Minulle on opetettu ettei säilörehuun kannata laskea ollenkaan E-vitamiinia, tutkimukset olivat vain vielä vähän ristiriitaisia. Heinässä kyllä on E-vitamiinia, mutta säilöön ei sitä kuulemma muodostu. Laidun taas on varsinaista E-vitamiini -lääkettä ! Mihinkä se katoaa säilöttäessä ??? hapotko sen tuhoaa ?
Olenkin sitten hyvällä menestyksellä antanut E-vitamiinia kaikille lampaille talvella.

[Aulimaija]

Mineraalisuolassa on paljon sekä magnesiumia että kaliumia. Mm. soijarouheessa ja perunassa on jonkin verran Kaliumia myös - jos siitä nyt on sulle mitään apua 

[Wilhelmina]

Onko muuten kellään uutta tietoa E-vitamiinista säilörehussa ??? Minulle on opetettu ettei säilörehuun kannata laskea ollenkaan E-vitamiinia, tutkimukset olivat vain vielä vähän ristiriitaisia. Heinässä kyllä on E-vitamiinia, mutta säilöön ei sitä kuulemma muodostu. Laidun taas on varsinaista E-vitamiini -lääkettä ! Mihinkä se katoaa säilöttäessä ??? hapotko sen tuhoaa ?
Olenkin sitten hyvällä menestyksellä antanut E-vitamiinia kaikille lampaille talvella.

Ainakaan rehutaulukon mukaan säilörehussa ei ole E-vitamiinia. Siis tämä on yleistaulukko, joten varmaan voi pitää suuntaa antavana.

Mä olen kuullut, että nuori seipäälle tehty heinä olisi kaikkein ravinteikkainta vitamiinien suhteen. Missään rehutaulukossa ei taida vaan enää olla seipäälle tehtyä heinää, että voisi asian tarkistaa. Tietysti vaikuttaa heinän kasvilajit ja sääolot sekä maaperätekijät rehun sisältämiin vitamiineihin.  Onko jollain tietoa asiasta?

[rekku]

terve,

lehtevämpi heinä on yleisesti ottaen ravinteikkaampaa kuin korsiintuneempi. Tästä syystä siis nuorella kehitysasteella tehty heinä on ravitsemukselliselta arvoltaan parempaa.

Mielestäni ehdottomasti parasta kuivaa heinää on kuivattu, sr-asteella tehty kuivaheinä. Siinä ei lehdet pääse varsimaan niin paljon kuin esim. seivästyksessä yms. siihen liittyvissä käsittelyissä, ja se on varmasti kuivaa. Tämä tuote liikkuu myös nimellä väkiheinä.

tv. rekku, joka haaveilee latokuivurista