Korret

[Aulimaija]

Ymmärrän, että jos olet antanut kahdesti (tai kerran) päivässä aina uutta, niin ne tottuvat siihen ettei kaikkia tarvi syödä ja huutavat uutta. Sinut pitäisi varmaan sitoa petäjään kiinni jonakin päivänä ettet mene liian aikaisin antamaan heiniä, vaan lampaat kerkiävät syödä ne korretkin  ;D.

Kas tässä olikin se juju miksi mä kysyin tästä korsiasiasta. Olen nimittäin miettinyt, että syövätkö mun lampaat näkkärin päältä kinkut ja nuolevat voit - mutta jättävät itse leivän koskematta  ;D Mitä ehdottaisitte, jotta korretkin alkaisivat kelvata? Vai mätänkö suosiolla korret tunkiolle niinkuin tähänkin asti....

[Hanna P]

Pari nautaa pistelis ne korret ohimennen kitaan...

[Aulimaija]

Mulle kelpais kyllä pari lapinlehmää  ;D

[riitta]

Riinan kirjoitus pötsinkasvatusteoriasta oli valaiseva, mutta kannattaa muistaa että käytäntö kirkastaa teorian  .
Pelkästään korsirehua (ei laidun, vaan korsirehu) saanut uuhikaritsa saa kyllä suuren mahan, mutta se ei ole yhtä hyvä korsirehun käyttäjä vanhempana kuin väkirehua noin 4-5kk ikään asti saanut siskonsa. Tämä on käytännön tuoma totuus. Hyvä korsirehun käyttäjä-uuhi on kullan arvoinen lampolassa, koska sen ruokinnan voi helposti hoidella edullisilla ja turvallisilla säilörehulla ja heinällä, mahdollisesti pienellä viljalisällä imetysaikana. Kun taas huono korsirehun käyttäjä laihtuu takuuvarmasti ilman väkirehua.
Papillien kehitys on todellakin avainasemassa, jos ne surkastuu, niin se ei tarkoita että ne kuolee. Mutta pelkästään korsirehulla ruokittu karitsa, joka alkaa saamaan väkirehua vasta aikuisena (jollloin papillit kehittyy) ei koskaan saavuta samaa tasoa kuin väkirehua saanut karitsa.

 Alle 6kk ikäinen karitsa, joka on ruokittu pelkästään korsirehulla, kehittyy isomahaiseksi ja lihasköyhäksi koska se ei pysty hyväksikäyttämään vielä täysipainoisesti korsirehua ja siten ruokinta on puutteellista. Laidun onkin sitten aivan eri juttu, sehän on karitsan luonnollista ravintoa! Mutta oletteko nähneet kunnollisella laitumella isomahaista karitsaa ??

Riinan kirjoituksessa oli myös eräs tärkeä asia! Vaikka karitsa saa väkirehua (ehkä 200g/pv) niin sille pitää olla hyvälaatuista korsirehua tarjolla vapaasti, jotta pötsin koko kasvaa ! Siis heinän määrää ei tule vähentää vastaavasti.

Se rotukysymys tuokin sitten erilaisia variaatioita tähän asiaan.

[Riina]

Aivan Riitta - mä aionkin kokeilla näitä kaikkia teoriassa opittuja juttuja omilla karitsoillani, jotta näen miten homma käytännössä menee. Jotan näppituntumaa jo onkin, mutta ei vielä paljoakaan vertailukohtaa.

Alle 6kk ikäinen karitsa, joka on ruokittu pelkästään korsirehulla, kehittyy isomahaiseksi ja lihasköyhäksi koska se ei pysty hyväksikäyttämään vielä täysipainoisesti korsirehua ja siten ruokinta on puutteellista. Laidun onkin sitten aivan eri juttu, sehän on karitsan luonnollista ravintoa! Mutta oletteko nähneet kunnollisella laitumella isomahaista karitsaa ??

Mua askarruttaa sellainen juttu, kuin laitumelle syntyvät karitsat. Mulla syntyi yksi karitsa laitumelle. Mulla ei ole ikinä ollut yhtä hyväkasvuista ja komeaa karitsaa -  ja yhtä taloudellista ruokkia. Karitsa sai aluksi vapaasti väkirehua, mutta jouduin ottamaan ne pian pois, koska karitsasta tuli suorastaan pulska. Se sai siis vain ripsuja äitinsä kupista ja otin väkirehut kokonaan kolmekuisena pois, koska karitsa edelleenkin oli suoraan sanottuna läski. Ja on kaikin puolin iso, komea ja leveä nyt viisikuisenakin, vaikka syö pelkkää säilörehua. Mietin miksi?

Karitsan emä on pieni, isä karitsapässi, karitsa itse luultavasti sisäsiittoinen (emä tuli meille tiineenä). Karitsa oli yksönen ja syntyi nelikiloisena hyvälle emolle, joten sillä oli kyllä siltä kannalta hyvät edellytykset elämälle. Mutta mikä vaikutus laitumelle syntymisellä on ollut sen kasvussa? Onko sille laitumella kehittynyt ideaali pötsi vai mikä on sen kasvun ja erinomaisen syömäkyvyn takana? Eli onko käytännössä laitumelle syntyminen etu pötsin kehittymisen kannalta, kuten vaikuttaa - vai onko tämä karitsa muuten vain joku luonnonoikku? Ja olisiko se ehkä kasvanut vielä paremmin jollain toisenlaisella ruokinnalla? Mulla on vertailukohtana kahdet  kolme viikkoa nuoremmat kaksoset, jotka on ruokittu eri tavalla eli vapaa korsirehu - vapaa väkirehu, mutta nämä kaksoset ovat jääneet kasvussa laitumelle syntyneelle selvästi.  Erot olivat parhaan ja huonoimman välillä kuusiviikkoisena 120 gramman luokkaa per päivä ja myöhemmin erot kasvussa ovat vain kasvaneet - laitumelle syntynyt on kaksi kertaa muita isompi. (Kaksosten taustat samat eli sisäsiittoisia, isä karitsapässi...)

Tämä on tietysti siinä mielessä tyhmää spekulaatiota, koska lampaat ovat sisäsiittoisia ja uuhet tulleet mulle tiineenä eikä näiden sukutaustoista ole mitään tietoa, mutta mielenkiintoista kuitenkin. Mulla on hyvin halvalla kasvatettu iso ja upea karitsa ja kalliilla kasvatettuja pieniä karitsoita. On aika selvää, että haluan ensimmäisenlaisia enemmän ja jälkimmäisiä en ollenkaan tulevaisuudessa. Mutta miten paljon mun pitää tuijottaa vertailuja tehdessäni näiden ruokintaa ja miten paljon karitsoiden geneettisiä ominaisuuksia - se olisi mielenkiintoista tietää.

[rekku]

terve,

korsien syömisestä vielä: itse käytän lampailla pelkkää kuivaa heinää, jota vapaasti saatavilla pöydällä (ja näin ennen karitsointia myös parista lisähäkistä, jotka väliaidassa...tämä siitä syystä, etteivät muuten sovi hyvin rinnakkain). Annan aina heinät ensin pikkukaritsoille ja karitsauuhille. Mitä niiltä jää jäljelle annan vanhemmille uuhille + lisään niille vähän muuta. Mitä vanhemmilta uuhilta jää jäljelle, annan pässeille.

Vanhemmat uuhet vetää kyllä niitä korsia allensa, samoin kuin pässit. Tällöin ei tosiaan tarvitse niitä juurikaan kuivittaa.

Vähemmän korrenjättämistä on silloin, kun on menossa noi hienot luonnonheinäpaalit (meillä on yhdessä kohtaan yhtä heinämaata sellaista erityisen maittavaa heinää). Silloin ei jää juuri mitään jäljelle.

Toisaalta vastaavasti alkaen n. 1 1/2 kk ennen karitsointia annan uuhien alkaa valikoimaan enempi (eli sis käytännössä annan hiukan enempi heiniä).

tv. rekku

[HeliP]

Taisin joskus aiemmin jo kirjoittaa että heitän syömättömät korret hevosille,  ;D  mutta en niitä jotka on jo pyörineet pässien jaloissa... Ja aika paljon näyttävät vetävän alleen riipiessään herkullisimipia osia heinistä kitusiinsa. Hienokortista niittyheinää olisi kiva saada, mutta eipä sitä taida olla juurikaan tarjolla. Yhtenä vuonna saatiin korjata puron suoja-alueen kasvusto seipäille ja talteen ja siitä tuli herkkua, ei vain säilynyt kovin hyvin mun ladossa (vaikka seivästetyn heinän pitäisi olla paremmin säilyvää).

Mielenkiinnolla luen teidän pötsi-tietotta!  :

[Aulimaija]

Toisaalta vastaavasti alkaen n. 1 1/2 kk ennen karitsointia annan uuhien alkaa valikoimaan enempi (eli sis käytännössä annan hiukan enempi heiniä).

  Meillä tämä pahin valikointi taitaa olla alkanut juuri noihin aikoihin. Toiset väittävät ettei säilöheinää muka voisi lammas osata puljata - mutta kyllä se meillä ainakin onnistuu aivan yhtä helposti kuin kuivaheinänkin kanssa....

[Nina]

Meillä ollaan myös tosi nirsoja heinän suhteen. Ollaan ostettu halpaa ja kallista. Eri tuoksuista ja melkein jo voisin vertailla itse makujakin kun olen sopivaa etsinyt >

Sitten meillä on jonkin verran itse peltoteiden varsilta niitettyä ja seipäillä kuivattua. Se maistuu lampaille niin hyvin, että ollaan jouduttu rajoittamaan sen antoa, että riittäisi kevääksi asti. Tästä itse tehdystä luomusta ei mene yhtäkään hukkaa. Lampaat melkein nuolee heinähäkit ja karsinankin sen jälkeen.

[Wilhelmina]

Olen ostanut heinän samasta paikasta, mutta siinä selvästi suuria eroja. Välillä on isossa pyöröpaalissa oikein lehtevää, monilajista heinää, joka käy menee kuin kuumille kiville. Nyt on menossa kortisempi paali, josta valkataan tehokkaasti ja tuhlaavasti > Heinähäkin edusta on kohonnut melkein puolella paalilla > Tosin toinen lammasporukka toisessa karsinassa ei ole vetänyt sitä samalla tapaa maahan.

Luonnonheinä näyttää meilläkin olevan suurta herkkua, vaikka se on jo vuosikertaheinää eli reilusti ylivuotista. Olen käyttänyt sitä kuivitukseen, kun aikaisemmista paaleista ei lampaat ole vetäneet juuri yhtään maahan. Kun nakkaan tuota luonnonniittyheinää karsinaan, niin lampaat hyökkäävät kuin sika limppuun. Paitsi yksi nirsnenä, joka pysyy tiivisti heinähäkillä. Samainen ronkelirouva syö kauraakin nihkeästi. En tiedä pitäisikö huolestua vai olla iloinen ???

[Nina]

Mikähän elukka voisi syödä nuo jäljelle jäävät korret Jos joku keksii sopivan, niin ostan sellaisia heti muutaman. Mua nimittäin inhottaa haaskata rehua >

Aulimaija, tuu hakemaan multa pari kania ;D just toin lampolasta syömättömiä korsia kanin häkkiin kuivikkeeksi, hävisivät samantien parempiin suihin.

[Aulimaija]

Aulimaija, tuu hakemaan multa pari kania ;D just toin lampolasta syömättömiä korsia kanin häkkiin kuivikkeeksi, hävisivät samantien parempiin suihin.

Kiitos tarjouksesta, mutta mulla on seitsemän kania ja neljä marsua. Anopilla on iso läjä jättikaneja vielä lisäksi.

[suviande]

Meillä kyllä kans valkataan aika tarkkaan nuo korret eroon rehun seasta. Eli melkein kaikki käy (pienemmät korretkin), mutta isot korret jätetään sitten sinne heinähäkin pohjalle. Meillä nyt ei onneksi kauheasti mene hukkaan, olisiko n. 4 kunnon kourallista/kädellistä tms. sitä kortisinta  Mutta kyllä se heinähäkin alus on aika hyvin nyt talven aikana kasvanut, kun anoppikin on lellinyt noita mun ollessa muualla. Se kun heittää rehut siihen heinähäkin alle, niin kyllähän ne siitä valkkaa vielä reilummin  > Tämä kuulemma sen takia, kun "eivät saa syötyä häkistä"..tämäkin siis vain mielipide siitä, kun sitä kortta jää sinne pohjalle ja nirsoilevat sitten sen kanssa. Vähän aikaa sitten oli niin, etteivät nokkaansa laittanut heinähäkkiin, jos siinä oli "liikaa" kortta edessä. Annoin sitten olla niin kauan täyttämättä, että söivät ne muutkin "hyvät" rehut sieltä. Tämän tein pari kertaa, niin nyt osaavat jo kaivella sieltä seasta  : En halua opettaa niitä kovin hyvälle.. ;D Kyllä ne melkein sen suuren heinähäkillisen syövät rehua päivässä, eivätkä ole lihavia. Täytän sen siis vain iltaisin, jos silloinkaan, riippuen menekistä. Lisänä kaura-annos.
Vuohille muistaakseni maistui kyllä rehu kuin rehu..

[Maija H]

Vuohille muistaakseni maistui kyllä rehu kuin rehu..

Ja meillä oli kutut ne pahimmat nirsoilijat... vaikka lampaatkin osaa 

[suviande]

Ja kun mun mielestä lampaat ne vasta nirsoja onkin  ;D
Meillä on vuohille aina kelvannut kaikki, mitä ovat eteensä saaneet   : Rehuakin on ollut vuosien varrella jos jonkinmoista ja aina on kelvannut. Meidän lampaille ei esim. kelpaa säilörehu ollenkaan, mikä lie siinäkin ??? No, olen sitten onneksi saanut noita paaleja niille (toinen tosin vasta menossa ), mutta se nyt jotenkin kelpaa, paremmin varmaan kelpaisi ilman tuota kortta..