Korret

[Aulimaija]

Oletteko te muut onnistuneet joko tekemään tai ostamaan sellaista korsirehua, että lampaat suostuvat syömään kaiken? Mua oikein inhottaa kerätä aina ennen ruokintaa kaikki ne syömättömät korret ja viskata ne pehkuiksi  > Olen ostanut rehuja usealta eri toimittajalta, mutta aina tuntuisi olevan liikaa paksuja korsia lampaille. Tämän hetkinen rehu on maittavaa ja aika vähäkortista- mutta kuitenkin.....

Onko teillä kokeneilla jotain hyviä "kikkakolmosia" tähän asiaan liittyen  ;D

[HeliP]

Sama ongelma täällä - vaikka olisi kuinka lehtevää heinää tahansa, niin korret jää. Pitääkö heinäannosta vain pienentää niin että korretkin tulee syötyä...?! No ei, nälkää varmaan näkisivät.  ;D Hukkaan menevä määrä kahdella pässillä ei nyt ole hirmuinen, mutta harmittaa silti. :

[Katjuska]

Mulla oli - aikana, kun katraani oli "hieman" pienempi- pelkkiä suursyömärilampaita. Ne eivät juurikaan talloneet heinää turhaan alleen, joten nakkasin kuivaheinät suoraan karsinaan ruokintapöydän sijaan. Söivät minkä söivät ja loput jäivät suoraan pehkuiksi. Jäi laiskalta lampurilta yksi työvaihe -ruokintapöydän jokapäiväinen putsaus korsista- vähemmäksi.  ;D

[Aulimaija]

Mulla oli - aikana, kun katraani oli "hieman" pienempi- pelkkiä suursyömärilampaita. Ne eivät juurikaan talloneet heinää turhaan alleen, joten nakkasin kuivaheinät suoraan karsinaan ruokintapöydän sijaan.

Mullakaan ei ollut tätä ongelmaa silloin kun eläinmäärä oli huomattavasti pienempi. Kaikki mitä laitoin heinähäkkiin tuli lähes syödyksi, joten mun tehtävänä oli vaan täyttää sitä heinähäkkiä. Tuo HeliP:n ajatus määrän vähentämisestäkin on käynyt mielessä, mutta sekään ei taida olla oikea ratkaisu näiden tiineiden mammojen kanssa  ???

[Riina]

Mulla ei ole korsiongelmaa, säilörehu on niin lehtevää, että eläimet tuntuvat tykkäävän mitä kortisempaa karkearehua saavat. Osa valitsee mielummin jopa oljen kuin heinän säilörehun rinnalle. (Mulla on käytännössä molempia vapaasti tarjolla).

[Aulimaija]

Miten sä riina hoidat tuon vapaan tarjoilun teillä?

[Riina]

Nykyään siten, että mulla on ruokintapöydällä kuivaheinä + olki ja jaan säilörehun karsinoihin isoissa saaveissa. Tämä siksi, että saavit on paljon helpompi puhdistaa säilörehun jäljiltä kuin ruokintapöytä ja toisaalta, mulla on niin isot karsinat, että sinne todellakin mahtuu joka nurkkaan rehusaavi. Aikaisemmin mulla oli kuivaheinä + olki ruokintapöydän päässä niin, että siihen mahtui max. 4 uuhta syömään yhtä aikaa ja loput paikat täytin säilörehulla.

[Katjuska]

Se piti vielä sanomani, että olen huomannut säilörehun uppoavan suoraan paalista tarkemmin kuin ruokintapöydälle jaettuna.

Mulla on lammakset edelleen tosi paljon ulkona ja tarhassa niillä on paali. Se tulee syötyä aika tarkkaan. Sisällä ruokintapöydältä valikoivat ja puljaavat paljon enemmän ja kortta jää haaskuun. Säilörehun jätteitä ei voi edes kuivikkeeksi laittaa 

[Aulimaija]

Eikö sulla Riina mukamas jää siihen ruokintapöydälle kortta  ??? Mulla on ulkona muun ruuan lisäksi vapaasti syötävä paali, mutta kyllä siitäkin osataan valikoida parhaat palat riippumatta siitä tarjotaanko kuivaa vai säilöttyä

Katjuska: onko sulla säilön lisäksi myös väkirehua? Jos on niin mitä?

[Riina]

^Jäähän siihen jotain, mutta ei todellakaan ongelmaksi asti. Enemmän pöydälle jää sellaista pientä silppua kuin kortta.

[Aulimaija]

^Jäähän siihen jotain, mutta ei todellakaan ongelmaksi asti. Enemmän pöydälle jää sellaista pientä silppua kuin kortta.

Meillä jää myös jotain kökköä niiden korsien lisäksi. Voihan se kai myöskin olla että minkä yksi kokee ongelmaksi ei ole toisesta sellainen ollenkaan 

[riitta]

Meillä on huomattu , että tuo korsirehun syöntikyky on suoraan verrannollinen rotuun.
Eli suomenlampaat pääsääntöisesti jättävät korret syömättä ja valkkaavat heiniä loputtomasti. Texelit ja dorsetit syövät kiltisti kaiken mitä niille antaa, lattialle ei heiniä mene ollenkaan, tai jos vahingossa tippuu, niin ne syövät ne sieltä pois (jos ei pöydälle laiteta heti lisää).
Suomenlampaan ja texelin risteytykset ovat sitten erilaisilla variaatioilla siitä välistä.
Vapaalla syötöllä on tosi iso asia siinä, tuhlaako lampaat heiniä (tai säilistä) vai syökö ne kaiken kiltisti.
Kannattaa myös opettaa ne syömään kaiken eli ei anna uutta ennenkuin vanhat on syöty.  helpompi sanoa kuin tehdä 

[Aulimaija]

Eli suomenlampaat pääsääntöisesti jättävät korret syömättä ja valkkaavat heiniä loputtomasti. Kannattaa myös opettaa ne syömään kaiken eli ei anna uutta ennenkuin vanhat on syöty.  helpompi sanoa kuin tehdä 

Ok. Mä olen tässä jo miettinyt, että teenkö mä jotain väärin kun kortta jää tähteeksi. Et kai sä riitta meinaa, että mä ihan oikeesti voisin pitää lopputiineydessä olevia lampaita nälkäisinä (ja huutavina)  :-\  Sellaisia ne ovat, jos pöydällä on pelkkiä kuivia korsia. Mikähän elukka voisi syödä nuo jäljelle jäävät korret  Jos joku keksii sopivan, niin ostan sellaisia heti muutaman. Mua nimittäin inhottaa haaskata rehua  >

[riitta]

Meilläkin alkaa karitsoinnit 7 viikon päästä ja mammat saa paaleista esikuivattua (lähes kuivaa) säilöheinää ja kokoviljaohraa (jossa oljet jo olkisia).
Kerralla laitetaan sadalle uuhelle 5 paalia, ja uusia ei anneta ennenkuin kaikki on syöty  .
Mammat syö titenkin ahneesti eka päivänä napansa täyteen ja sitten tutkitaan seuraavina päivinä paaleja ja valikoidaan, mutta viimeisinä päivinä ei ole muuta tarjolla kuin korret ja olkipaalin jämät, kummasti ne vain katoavat aina.
Ymmärrän, että jos olet antanut kahdesti (tai kerran) päivässä aina uutta, niin ne tottuvat siihen ettei kaikkia tarvi syödä ja huutavat uutta.
Sinut pitäisi varmaan sitoa petäjään kiinni jonakin päivänä ettet mene liian aikaisin antamaan heiniä, vaan lampaat kerkiävät syödä ne korretkin  ;D.

Paitsi että kyllä se rotuteoria ainakin meillä on totisinta totta.
Toinen juttu on että karitsan pötsi kehittyy parhaiten VÄKIrehua syöttämällä!!! Siis parhaat korsirehun hyödyntäjät tulee sellaisista karitsoista , joille on annettu karitsana väkirehua (17%srv). Jos karitsat kasvatetaan pelkästään korsirehulla, niin niistä ei saada aikuisina hyviä korsirehun käyttäjiä.
Uskomatonta, mutta meillä todettu todeksi.

[Riina]

Toinen juttu on että karitsan pötsi kehittyy parhaiten VÄKIrehua syöttämällä!!! Siis parhaat korsirehun hyödyntäjät tulee sellaisista karitsoista , joille on annettu karitsana väkirehua (17%srv). Jos karitsat kasvatetaan pelkästään korsirehulla, niin niistä ei saada aikuisina hyviä korsirehun käyttäjiä.
Uskomatonta, mutta meillä todettu todeksi.

En väitä vastaan, mutta sanon vain mitä mulle on mm. koulussa opetettu märehtijöiden ruuansulatuksesta:

- Runsas korsirehu kasvattaa pötsin fyysistä tilavuutta.
- Runsas väkirehu kasvattaa pötsipapilleja, jotka lisäävät imeytymispinta-alaa.

Mutta: pötsipapillit surkastuvat, jos väkirehua ei anneta. Vastaavasti niitä kehittyy uusia, jos väkirehua aletaan käyttämään. Tätä tietoa Riitan kokemuksiin verrattuna voidaan sanoa, että väkirehulla kasvaneella karitsalla on runsaasti imeytymispinta-alaa lisääviä pötsipapilleja, jolloin se luultavasti pystyy käyttämään korsirehuakin erinomaisesti hyväkseen - siihen asti, kunnes pötsipapillit surkastuvat. Jos väkirehun anto on jatkuvaa, niin pötsipapillit eivät tietenkään surkastu.

Vastaavasti korsirehulla kasvaneelle karitsalle kehittyy fyysisesti tilavampi pötsi, jolloin se pystyy syömään isompia määriä ruokaa. Koska pötsipapillit ovat riippuvaisia väkirehusta, niin niitä syntyy myös tälle korsirehulla kasvaneelle lampaalle, mikäli sitä aletaan ruokkia väkirehulla.

Tätä tietoa vasten minusta korsirehulla kasvatettu iso maha on AINA etu, koska mahan kokoon ei voida enää lampaan ollessa aikuinen vaikuttaa juurikaan. Sen sijaan pötsipapilleihin ja niiden määrään voidaan vaikuttaa - ne ovat riippuvaisia ruokinnasta. Isopötsiselle voidaan tehdä ruokinnalla lisää pötsipapilleja. Fyysisesti pieni pötsi on aina fyysisesti pieni - siihen ei voida vaikuttaa.  Sen sijaan jos kasvatetaan lihaa tai uuhia ruokitaan jatkuvasti väkirehulla, niin pieni mutta tehokas pötsi tuskin on mikään ongelma - se voi olla jopa suuri etu.

EDIT: tässä on tietysti vastakkain kaksi ääripäätä: ideaalitapauksessahan lammas ruokitaan niin, että sille tulee väkirehusta huolimatta mahdollisimman tilava pötsi, jossa on paljon pötsipapilleja. Mikä on se ideaali väkirehusuhde korsirehuun tältä kannalta katsoen, sitä en tiedä: yleensä keskitytään väkirehuruokinnassa tiettyjen päiväkasvujen saavuttamiseen.