Vähän myöhäinen vastaus mutta lainatakseni erästä matikanopettajaani: "parempi myöhään jos silloinkaan.."

ELI, jos Melica lammaskivennäisessä on magnesiumia 72g/kg ja sitä saa syöttää eläimelle 10-70g/vrk , niin
- syöttämällä 10g/vrk eläin saa magnesiumia (10g/1000g=0,01), 0,01 x 72g = 0,72g/vrk
- syöttämällä 70g/vrk eläin saa magnesiumia (70g/1000g=0,07), 0,07 x 72g = 5,04g/vrk
(KORJATKAA TOKI, JOS OLEN TEHNYT JONKUN EMÄKÖMMÄHDYKSEN LASKUISSA! En ihmettelisi sitä yhtään tässä flunssatokkurassa..)
MTT:n rehutaulukoissa ja ruokintasuosituksissa sanotaan lampaiden magnesiumin tarpeesta seuraavaa:
Tiineysaika
- alkuvaihe 0,7 g/vrk
- keskivaihe 0,8 g/vrk
- loppuvaihe 1,0 g/vrk
Maidontuotanto
- 0-60pv 2,7 g/vrk
- 60-120pv 1,6 g/vrk
Kasvavien karitsoiden tarpeesta näissä ruokintasuosituksissa ei sanota mitään, mutta löysin sitten netistä tällaiset kaavat (joita tosin en itse osaa käyttää, kun en ole varma noista yksiköistä..) lampaiden ja vuohien magnesiumin tarpeen laskemiselle:
Lammas
- Ylläpito, g/d = (0,003 x BW)/0,17 (BW= Body weight, ruumiinpaino, kg????)
- Kasvu, g/d = (0,41 x ADG)/0,17 (ADG= Average daily gain, keskimääräinen päiväkasvu, g/vrk???)
- Tiineys
(päivät 105-133), g/d = (0,009 x LBW)/0,17 (LBW= total litter birth weight (kg), eli käsittääkseni kaikkien syntyneiden karitsoiden paino yhteensä?)
(päivät 133-147), g/d = (0,013 x LBW)/0,17
- Imetys, g/d = (0,17 x MY)/0,17 (MY= Milk yield, maitotuotos, kg/vrk????)
Vuohet
- Ylläpito, g/d = (0,0035 x BW)/0,20
- Kasvu, g/d = (0,40 x ADG)/0,20
- Tiineys, g/d = (0,006 x LBW)/0,20
- Imetys, g/d = (0,14 x MY)/0,20
Lähde:
kirjasta Nutrient requirements of small ruminants: Sheep, goats, cervids and new world camelidsNäiden kaavojen yksiköistä minulla ei ole harmaintakaan aavistusta, joten en osaa niiden paikkaansapitävyydestä sanoa juuta enkä jaata. MTT:n ruokintasuosituksia itse pitäisin hyvänä lähtökohtana. Mikäli imetyksen alkuvaiheessa olevia uuhia pidetään keväällä ja alkukesällä nuorella laitumella, jonka kaliumpitoisuus on hyvin korkea ja magnesiumpitoisuus hyvin matala, täytyy magnesiumin saantiin kiinnittää erityistä huomiota, sillä kalium heikentää magnesiumin imeytymistä. Normaalit magnesiumin pitoisuudet plasmassa ovat välillä 1,8-3,5 mg/100 ml. Kun magnesiumin pitoisuus plasmassa on 1,0-1,8 mg/100 ml, on kyseessä hypomagnesemia (magnesiumin puutos). Kun magnesiumin pitoisuus on tätä alhaisempi, seurauksena voi olla laidunkouristus.
Seuraavassa lainaus
Farmit.netistä:
"Laidunkouristus on magnesiumin puutteesta johtuva häiriötila. Syynä on joko rehun niukka magnesiumpitoisuus tai magnesiumin imeytymistä heikentävät tekijät (nurmen korkea valkuais- ja kaliumpitoisuus, niukka kuidun saanti). Tautia tavataan tyypillisesti laidunkaudella, kun ruoho on nuorta. Sitä voi kuitenkin esiintyä myös säilörehuruokinnalla.
Ensimmäisenä oireena on eläimen jännittynyt olemus ja lihasvärinät. Seuraavassa vaiheessa alkavat kouristukset. Eläin kuolee helposti, ellei eläinlääkäriä saada nopeasti paikalle.
Hoitona ovat eläinlääkärin antamat magnesiumruiskeet.
Sairautta ennaltaehkäistään riittävällä magnesiumin saannilla. Jos karjassa on esiintynyt tautitapauksia, muiden eläinten magnesiumin saantia lisätään välittömästi. Pitempiaikaisena ratkaisuna voidaan harkita peltojen lannoitussuunnittelulla.
Magnesiumvajaus on merkittävä äkkikuolemien syy. Tilannetta voidaan selvittää tutkituttamalla kuolleen eläimen virtsanäyte. Jos virtsaa ei ole, myös silmän sisällä oleva neste käy näytteeksi. Magnesiumin puutetiloissa näiden nesteiden magnesiumpitoisuus on voimakkaasti laskenut. Jos karjan jokin eläin on kuollut magnesiumin puutteeseen, muidenkin eläinten magnesiumin saanti on riskirajoilla ja sitä on välittömästi lisättävä."