Aitojien kuriin saaminen?

[Nipsu]

Voi kerpele. Muutama noista karitsoineista uuhista laitsalla on näämmä alkanu harrastaa aitomista. Gotti on väärällä puolella solkenaan ja jokunen muukin. Lammasverkkoa on siis aitana ja pahimpiin karkukohtiin on laitettu aitaelementtiä (puukehys ja lammasverkkoa sisällä). Laidun on erinomaista ja runsasta, aitovat sieltä pois puustoiseen ojanvarteen, missä kasvaa lähinnä nokkosta, mesiangervoa ja maitohorsmaa.  ??? :o

Kun näistä osan on tarkoitus lähteä maisematöihin niin onko suosituksia, millä ne saisi kouliintumaan aisoihin/aitoihin? Sähköön on mahdollisuus mutta kannattaako se laittaa aidan sisäpuolelle normi lankakorkeuksiin vai mieluummin aidan yläosaan ikään kuin aidan korotukseksi? Vai sekä että? Tai auttaisiko piikkilanka aidan korotuksena? Entä jos nämä laittaisi vähäksi aikaa tyystin sisälle ja sitten laittaisi uusittuun aitaan vasta? Mikä hemmetin logiikka siinä on, kun nyt ei pitäisi olla laitumessa mitään vikaa, eikä ole mikään hätyyttänyt niitä pois vaan sama tuttu paikka missä aina ennen on kyllä pysytty. Pännii.  > >

Opettaako yksi aitova muita samaan touhuun, tarttuuko aitominen? Mitä olette havainneet? En ole enää ollenkaan varma, jääkö tuo gottipässi sittenkään siitokseen jos noi gotlantilaiset tuollaisia loikkareita ovat.

[Xaus]

Mä pistäisin sähkön verkon sisäpuolelle alas n. 20 cm, sitten siihen nousemiskohtaan n. 60 cm ja tarvittaessa vielä lammasverkon päälle korotukseksi. Ainakin näyttäisi vuohilla tehoavan.  ;D

[myyrähäinen]

maitohorsma ja mesiangervo on ainaki meillä aivan ehdotonta herkkujen herkkua.. Siirrä aita silleen että horsmikko jää laitumen sisäpuolelle.. ;D

[memmu]

meilläkin harrastetaan ahkerasti aidoista karkailua, lauman johtajauuhi on hirmuisen taitava karkailija, ja minun harmikseni muutkin laumanjäsenet seuraavat perässä. varmaankin lammasraukka katsonut liikaa pakoa, karkaa verkosta, sähkölangoista, lauta-aidoista.. näiden yhdistelmässä pysynyt nyt pari päivää, saa nähdä kumpi voittaa : lammas vai aita. ;D

[Aulimaija]

Mä poistaisin aiturin porukasta kiireen vilkkaa just siksi että näyttää huonoa mallia muillekin.

[Nivalan tila]

meillä on verkko-aidan sisäpuolella n. 20 cm korkeudessa yksi paimenlanka jossa virta se on ehkäissyt niin aidan välistä syönnit kuin verkon päälle nousemisenkin.

meillä toistuva aituruus johtaisi poistoon!

[Nipsu]

Tuo alue, minne ne loikkaavat, on siis myöskin laidunaluetta ja olivat siellä aiemmin syömässä, mutta sitten kun alkoivat loikkia sieltä peltolaitumen puolelle  : niin siirsin ne peltolaitumelle. Nyt sit pitäisi päästä takaisin sinne mettälohkolle. Hemmetin päättämättömät.  >

Täytyy nyt viritellä jotain systeemejä, kun ei tästä muuten mitään tule. Kiitos vinkeistä, lisääkin otetaan vastaan!

[Riina]

Mulla on radikaali ratkaisumalli käytössä eli jos lammas ei pysy aidoissa niin se pysyy koko kesän sisällä. Aituri opettaa helposti tapansa muillekin ja mä en yksinkertaisesti vaan jaksa juoksennella elukoita kiinni pitkin maita ja mantuja.

Goteissa täytyy kyllä muistaa, että ne ovat luonnostaan kovia hyppäämään, joten jos ne on suomenlampaalle tarkoitetussa 90 cm aitaverkossa, niin turha niitä on aituruuden takia poistaa, pitäisi tehdä aita joka vastaa rodun ominaisuuksia.  :-\

[myyrähäinen]

..tää mun käytäntö ei varmaan toimi ku muutaman elukan kanssa.. mutta kun mä vaihdoin laidunta ja edellisessä on just sitä ihanaa ja valkuaispitosta horsmaa  joka just nyt vielä on parhaimmillaan.. ja hyväks tiineille, niin vien ne aamulla ja illalla ennen jyvien antoo sinne horsmikkoon herkutteleen. Eivät syö sitä kun n.10-15 min. kun tulee 'täyttymys' ja sitten pitää saada kevyempää tavallista ruohoo.. eikä sitten tartte niitä jyviäkään ku 1/3 siitä mitä ilman horsmia syövät.. Loput jää vatiin.. Ja lihavia on..  Tais osittain mennä aiheesta ohi.. mutta tää on sitä luovimista, kun ei huvita noitten kans saikata.. ja tehä asioita väkisin.. Pääsee itekki helpommalla.. ja on elukat tyytväisiä ku saavat sitä mitä haluuvat ja tarviivat (uskon toistaseksi niitten parhaiten ite tietävän..)

[Kaisa]

Taitaa juu olla aika ikävän tarttuvia nämä kaikki pahat tavat....meillä kaksi uuhta, vuotias ja 3kk, opettivat sille kolmannellekin miten helppoa on ryömiä aidan ali kun vähän tunkee  :. Meidän ongelma ratkesi jämäkällä pysyvällä verkolla jossa on niin pienet silmät ettei päät mene läpi...edes sen karitsan. Tolpat tiuhassa ettei pysty nostelemaan mitään....

Ylimenemiseen meillä on pukeilla auttanut korkeampi verkko  :

[Nipsu]

Update: Pahin aiturikaksikko karitsoineen majailee nyt liiterilampolassa.  Muu sakki lähti maisematöihin ja ovat so far nauttineet peltolaitumen antimista aitojen SISÄpuolella.  ;D Viritykset sähkö-osastolle ja verkon korotus piikkilangalla tjsp. alkanee jahka saadaan nää angiinat alta pois. 

[Mona]

Alkaakos pellolla kasvava heinä olla jo liian pitkäksi kasvanutta tähän aikaan vuodesta ? On sellaista ainakin puolimetristä jo. Näyttäsi että lampaat syövät mielummin nurmikkoa kuin pellolta niitettyä heinää.

[suviande]

Ole onnellinen, että on pitkää
Meillä niin rutikuivaa ettei mikään kasva :-\

[Wilhelmina]

Goteissa on 100 hyvää puolta, mutta yksi huono eli että ne loikkaavat paikalta yli metrin ongelmitta. Moni poni katsoo vieressä kateellisena kun gotti ponkasee yli esteen kuin esteen. Lähistön suurtila, jossa noita gotteja on satakunta, vie kaikki gotit saariin kesäksi. Niillä oli ihan samaa ongelmaa niiden kanssa kuin Nipsulla eli jatkuvasti joku porukaa aidan toisella puolella ja ihan vaan huvikseen,  tekivät sitä vaikka syömistä oli ihan takuulla aidan oikealla puolella.

Gotlannissa käyttävät ritälä -aitaa eli maassa on ritilät, jotka muistuttavat junakiskoja ja välissä raot. Niissä käsittääkseni pysyvät. Eivät siis harrasta pituushyppyä.  Sähkö aidassa pysyivät meillä, mutta aidan tulee olla hevoskorkeudella eli yli metrin. Mun hepat pysyy kyllä 50 cm aidassa ilman sähköä, mutta ei gotit....