Miten /mistä aitaus mahd. helposti?

[Lambila]

Mikä olisi vähiten työläs tapa tehdä lammasaitaus muutamalle lampaalle metsälaitumelle? Sähköaita ei käy. Onko kellään antaa vinkkejä, myös aitatarvikkeiden myyjistä?

[Riina]

Lammasverkkoa löytyy www.rautarantala.com, mutta todellakaan en osaa sanoa tuohon "vähiten työlääseen" mitään. Itse olen laittanut yhden metsälaitumen lammasverkosta ja kyllä siinä melkoinen työ oli saada tolpat tukevasti maahan kun ensin oli pinnassa 15 cm jotain kuivaa neulasmössöä ja sen jälkeen puiden juuria vastassa. Hyvä siitä kyllä tuli, mutta ei se helppo ollut tehdä!

[tumpelo]

vähiten työteliäs tapa on pitää lampaat sisällä, muuten, valitettavasti joutuu tekemään töitä. Jos sähkö ei käy (onhan myös akkupaimenpoikia) niin varmaan verkko on ainoa vaihtoehto, niitä myy esim. agrimarket(saimma kilpailukykyiseen hintaan), kellfri.

[tumpelo]

jäi tuosta äskeisestä pois, meillä osa metsälaitumista tehtiin nuoreen koivikkoon, verkko sidottiin ELÄVIIN puihin paalinarulla, tähän asti on toiminut, mitä nyt keväisin täytyy käydä "vähän" kiristelemässä naruja

[maunu_muori]

Meillä jos tekee tommoisen mettälaitumen .. tai vaikka vain niin että sitoo verokon ELÄVIIN puihin, niin ei ne kauaa elä. En tiiä onko syytä siinä että vuohenpenteleet on opettaneet lampaille puidenkaluumisen.. vai oliskohan noi honanneet sen itte, mut kaikki menee ... niin iso mantykin on kaulattu ettei taho meikäläisen kädet riittää halaukseen sen ympäri.. katajista lähtien..ja ei pitäs olla ruuan/kivennäisten puutetta, enemmänkin tekemisen... >

[Wilhelmina]

^ Meillä syödään kans kuuset ja isot koivut ja haapaa. Ovat nakerrelleet talviaitauksesta tukkipuukoivut kuorettomiksi niin korkealta kuin yltävät. Eiköhän se jotenkin kuulu elukoiden luontaiseen elinrytmiin, että talvella kuorivat puut. Kesällä menee vesakko ja talvella siirtyvät järsimään kuorta.

Samaa harrastavat hevoset, vuohet ja lampaat.  Hevosten talvihaka on kaluttu niin korkealle kuin hummat yltävät ja tuho on siten suurempi kuin lampailla, joiden ulottovuus on kuitenkin vähäinen ja massa runnoa juurakot ja juuret pienempi. Eli vaikka kuinka tekis, niin puut kuolee, kun ei kuitenkaan jaksa käydä niitä suojaamassa. Vuohet ovat oikein ottaneet asiakseen tappaa mun  kauniin ja kotoisen pihapihlajan. Se on kuorittu, eikä edes ole niiden aitauksessa. Ainahan nuo ehtivat vähän ulkoilla ilman joka hetkistä silmällä pitoa > GRRRR. Joskus mä vielä niiltä niskat väännän....... Sen verran nostattavat adrenaliinia  viattomilla tempuillaan.

[tumpelo]

meidän kullanmuruille kelpaa vain pienet närreet, paju(erikoiset) samoin pihlaja, männyt, koivutkin kun on pieniä, tavallisestihan lampaat eivät syö koivua jos muuta apetta riittävästi.
Tuli huomattua tuo viime syksynä kun oli tullut annettua vähänlaisesti heiniä.
Aituusten takia meillä ei ole vielä kuollut puun puuta, sama laidun laajennettuna nyt neljättä kesää(vuotta)

[NinniL]

Nyt, kun puheeksi on tullut erilaisten puiden syöminen niin: Voiko lampaita käytännössä laiduntaa alueella, jonne on istutettu kuusen taimia? Maaseutukeskuksen vanhemmassa lammaskirjassa on mainittu, että istutusalueita voi alkaa laiduntaa istutusta seuraavana kesänä. Tulevatko kuusentaimet syötyä muun kasvillisuuden ohessa? Vai vasta sitten, kun vatukot, horsmat, heinät, pajut ym. pehmeämmät kasvit. on syöty? Tällainen istutettujen alueiden lammas-raivaus olisi kyllä tosi helppo ja kätevä tapa hoitaa nuoria taimikoita; ja samalla saa muutettua taimia varjostavan/ahdistavan heinä-, horsma- ym kasvuston lihaksi  ;D   

[Wilhelmina]

Mun käsityksen mukaan lampaat eivät syö helposti kuusikkoa kesällä. Ainakin oman kokemuksen mukaan kuusten kaluaminen alkaa syyskesällä. Meillä on lampaita ollu isoilla rantalaitumilla, joissa on metsää. Kesän aikana tuhosivat lehtipuustoa ja kaislikkoa, mutta havupuut saivat olla rauhassa, samoin tuossa kotinurkilla ovat päässeet muutaman hehtaarin metsään.

Kannattaa varmaan tarkkailla tilannetta ja ottaa lampaat ajoissa sieltä pois.

Mä olen huomannut ainakin hevosista ja lampaista, että kuuset alkavat kiinnostaa vasta myöhemmin syksyllä. Hevosten talvihaassa oli koivuja kasalla ja niitä pollet alkoivat kuoria vasta kevättalvella. Eikä mun pollet ole mitään nälässä pidettyjä, vaan sopivassa lihassa.  Uskon hevosten ja muiden eläinten osaavan etsiä tarvitsemaansa ravintoa, jos niille vain antaa mahdollisuuden. Timoteivaltainen heinä on aika yksipuolista ravintoa ja pollet täydentävät ruokalistaansa puunkuorella. Kuusissa on vitamiinia ja hivenaineita, joita fiksut eläimet osaavat hyödyntää.
Tiedän erään "luomu"ihmisen, joka talvisin nostelee isoja mantyjä emolehmillensä ja väittää, että niiden hivenainetarve tyydyttyy merisuolalla ja männyillä talvisin. Korsirehuna hän syöttää kuivaheinää ja lemmuja on parisen sataa. Kuulemma ovat pysyneet terveinä.

[Sanna-Leena]

Olen lähtenyt siitä periaatteesta, että sähköä jätetään käyttämättä aina kun mahdollista. Ja siksi en aitaa lampaita sähköaidalla, joten sen helppoudesta tai vaikeudesta en osaa sanoa. Mutta verkkoa, riukuaitaa ja roskalaudasta tehtyä aitaa käyttäneenä voin sanoa, että jokaisen laittamisessa on oma hankaluutensa, mutta mitä paremman malttaa tehdä, sen helpompaa on jatkossa. Lampaiden ruokaahan olis koko maailma täynnä, mut se on just aitaaminen se kysymys.

Ja mitä enemmän sitä laidunnettavaa on, sen vähemmän tarvii loppukesästä kuunnella sitä huutoa, kun aidan takana odotetaan tuontievästä. Lampaita meillä on kahdesta alle kymmeneen, kaikki laidunalue joko metsää tai metsittynyttä joutomaata (tämä n. 5 ha:n tila oli ennen meidän muuttoa ollut 10 vuotta autiona). Että mitä tiheämmän puuaidan tai kireämmän verkon viitsit viritellä, sitä vaivattomampaa on jatkossa. Huteria viritelmiä saat olla alituiseen paikkailemassa ja tietysti pyydystelemässä lampaita.

[Mara]

Nyt, kun puheeksi on tullut erilaisten puiden syöminen niin: Voiko lampaita käytännössä laiduntaa alueella, jonne on istutettu kuusen taimia?

Ai onko jollain elossa kuusen taimia viime talven jäljiltä? 

[Anastacia]

Kun on suunnitteilla ahvenanmaanlampaiden tuleva aitaus alueelle jossa on niityn lisäksi kallion lähellä isoja tukkipuita kuusia(myös nuorempia tuuheita kuusia), mäntyjä, koivuja ja haapoja ja mielellään säästäisin ne puut ehjänä kuoreltaan, puut kun ovat ikäänkuin näkö - ja tuulensuoja sieltä suunnalta pihaan päin.
 Niin kysymys kannattaako niitä puita jotka haluaa säästää ehjänä suojata lampailta esim verkolla, onko joku niin tehnyt?
 Kuinka tiheetä verkkoa pitäisi käyttää, tihempääkö silmäkooltaan kuin aitauksen ympärillä oleva lammasverkko?
Puron varrelta(aitaus ei mene sinne asti) ajattelin kyllä käydä hakemassa lampaille pureskeltavaa ajankuluksi jos maistuu nuorta pajua, koivunvesaa yms

[Kaisa]

^tuota...pahasti pelkään ettet ihan helpolla pysty suojaamaan puita affeilta, ovat sen verran vuohimaisia  :. Kaksi metriä korkean, tiheän verkon jos saat puun ympäri niin voi toimia  :

[Tartsi]

Meillä lampaita käytetään joulukuusiviljelmän alla kasvavan ruohon leikkureina.Ne voi päästää sinne alkukesällä,ennen kuin kuusen vuosikasvu alkaa.Silloinkuin kerkät on pehmeitä,ei lampaita.Se on herkkua.Mutta kun vähän kovettuu,niin sitten taas.Tässä täytyy olla tarkkana,koska heti kun ruoka loppuu,alkaa kaluaminen.
Jos taimet ovat kovin pieniä,eli latva on lampaan nenän korkeudella,niitä syödään herkemmin ihan ohikulkiessa.Pässiä en päästä kuusimaalle ollenkaan,koska se ei muuta tekisikään,kuin söisi niitä ja varsinkin kyhnyttää nurin.Tavallinen kuusi ei niinkään kiinnosta,mutta jostain syystä serbiankuusen (omorica) kuori kelpaa.
Mä olen aika tarkka tän asian kanssa,koska kuuset on isännän ja lampaat mun,ja olen kyllä edelleenkin ajatellut pysyä väleissä  ja asua samalla tontilla.Meillä on myös muuta laidunta,mutta kuusimaalta torjutaan ruoho joko ajoleikkurilla tai lampailla,ja lampaat on ekologisempi,helpompi(paimenlangan siirtely),tarkempi(syövät myös kuusen alusen ja varsinkin hiirenvirnan rungolta) ja ne myös lannoittavat mennessään.
Joku liharotu,en nyt muista mikä, väittävät,ettei syö kuusta.Suomenlammas on pahin  ;D

[Sirppi]

Suomenlammas on pahin  ;D

hys hys,ei tommosia saa kirjotella MISSÄÄN TAPAUKSESSA Toi on muuten ihanteellinen tapa heinänniittoon. Meillä testataan (isännän pyynnöstä) koivikon lampaankestoa ensi kesänä, luulen että pakko kiertää alue joka ilta, koska lampaat muuttuvat "emännän lampaiksi" tasan sillä sekunnilla kun ne aiheuttavat jonkun katastroofin

Mutta pienten kuusentaimien kanssa samalle alueelle musta ei ois kyllä lampaita päästämään, tekis liian keljua se uudelleen istutus (joskus pitänyt uusia männyn kylvötaimikot muutaman vuoden päästä, kun luupäälehmät tallasi ne karkumatkallaan)