Karitsoinnit alkavat

[Kaisa]

Meidän Taimi mamma on aika hellyydenkipeä ollessaan kantavana. Haluaa koko ajan silittelyä ja rakastaa painaa pään syliin ja lepäillä siinä  . Normaalistikin pitää rapsuttelusta mutta tuo pään syliin painaminen on ihan ekstraa. Sitten ekoina päivinä lapsukaisiaan hoivatessaan ei anna koskeakaan vaan tiukasti tökkäsee päällään käden pois jos yrittääkin.

[Erkku]

Onnea Suviande 

Itse asiassa kun miettii, niin meilläkin on tuollainen uuhi joka kantavana kaipas koko ajan rapsuttelua. Karitsoinnin jälkeen laantui, mutta edelleenkin kaipaa huomiota  Ja sitte oli sellane joka inhos ihmisii kantavana...

On noi lampaat ihan yksilöitä ja kaikki on erilaisia 

[Helvenia]

Meillä oli molempia. Yksi ei antanut koskea yhtään vaikka ennen (ja jälkeen) karitsointien on aina ensimmäisenä rapsutuksia kerjäämässä. Ja kaksi arkaa kesyyntyi tiineyden aikana, niistä tuli vastavuoroisesti hellyydenkipeitä. 

[marjukka]

Syyskaritsoinnit alkoivat.  Vanha mamma karitsoi kolmoset laitumelle.  Oli hienoa siinä kiven päällä istuskella ja seurata, kuinka emo hoiti karitsoitaan niille mäkätellen.  Muut lampaat pysyivät kaukana tästä perheestä, ja myös silloin, kun vein tällle synnyttäneellä sangolla väkirehua.  Annoin ensin muille ruokintakaukaloon, ja vein sitten tälle mammalle tuhdin annoksen, ja vaikka se rouskutteli ruokaansa muiden jo syötyä, kukaan ei tullut lähelle.  Karitsat ovat terhakoita ja minusta ne jo yrittivät leikkiäkin, tissittelyn lomassa.  Lämmin  iltakin, vieläkin teepaita ja shortsikeli.  Toivottavasti samaan malliin jatkuu synnytykset. 

[pikkukana]

^Onnea syyskaritsoista! 

[Aulimaija]

Jotenkin outo olo kun meillä ei tänä vuonna tule syyskaritsoita lainkaan ja tulevana keväänäkin karitsoi vaan murto-osa uuhista erään projektin vuoksi  Onnea kaikille joille niitä tulee/on tullut!

[Suusanna]

Kyllä se mustakin tuntuu oudolta ettei teillä karitsoida tänä syksynä

[Erkku]

Onnea Marjukka karitsoista