lampola ratkaisuista

[marjukka]

Meillä on nyt uusi pihatto valmistumassa - tai lampaat jo asuvat siellä.  Tällä hetkellä vielä väliaikaisissa karsinoissa ja heinän, väkirehun ja juomaveden saavat kantamalla.

Nyt pitäisi alkaa nikkaroimaan karsinoita, juomakupit odottavat jo pahvilaatikossa nurkassa.

Osaatteko antaa vinkkejä esim. kotisivuista, joilla näkisi erilaisia sisustusratkaisuja- ja ennen kaikkea haluaisin kuulla omista ratkaisuistanne; mhin päädyitte ja miksi/ tai millaisen aiotte tehdä?

Toiveena olisi saada vapaa pyöröpaaliruokinta lampaille.  Vielä hakusessa, kuinka sen kätevimmin järjestäisi.

[Nipsu]

Onko sulla siis tasainen lattia vai karsinat alempana kuin ruokintapöytä? Molempia olen nähnyt toimivia systeemejä, molemmissa on etunsa ja huonot puolensa. Metalliaidat on helppoja ja kevyitä käsitellä, mutta kalliita hankkia. Puukarsinat myös ok, mutta kuluvat käytössä ja vaikeampi ehkä puhdistaa ja painavat enemmän. Jos olisi mahdollista niin laittaisin käytävätilaa koko karsinan ympäri, jolloin portit voisi olla molemmin puolin ja koko tila eräänlainen suuri käsittelyränni, helpot punnitukset ja kerinnät järjestää kun vois kävelyttää koko porukan nätisti karsinan ympäri jonossa.

[sarkka75]

Moi,

käypä katsomassa Kotikosken nettisivuja ja toimivaa lampolaa.Itse jos nyt rakennettaisi uusi, niin tekisin tuolla systeemillä
www.kotikoski.fi

[marjukka]

Kävin Kotikosken sivuilla, ja yritin kuvagalleriasta tiirata sisustusratkaisuja, mutta kovin hyvin en saanut selvää.

Meillä on tasapohjainen kylmäpihattohalli sadalle uuhelle.  Ulkoilua varten on muutamia pikkuovia, ja sitten isompia on tietenkin päissä ja yhdet "varmuuden vuoksi" hallin keskellä. 

Pienenä siivekkeenä on vielä noin 50neliön tila, jonka voisi käyttää lampaille, kyytöille tai hevosille.

Lampolahallin toisessa päässä on suuli, eli heinälato, johon tulevat myös rehusiilot. Sen sivulla on sosiaalitilojen lisäksi vielä pienempi, vähän päälle sataneliöinen pihatto, joka lämpöeristetään. 

Harkinnassa on sitten myös se, kuinka nämä elikot sijoitetaan, kun hevoset (tällä hetkellä vain heppa ja poni) ja pieni kyyttölehmälauma pitäisi saada järkevästi sjoitettua.

Niin ja tuohon pieneen pihattoon on varattu tila myös pienelle kanalalle, täysin omana tilanaan ja oma sisäänkäynti ja ulkoiluaukot.

Aluksi sitä ajatteli, että kunhan vain saa sen hallin, niin siinä kaikki - mutta suunnittelua riittääkin.

Olen joistain kommenteista ymmärtänyt, että Petrillä ainakin on rakennusprojekti valmistumaisillaan.  Kiinnostaisin kuulla, millaisten asioiden kanssa olet "pähkäillyt"  ja tietenkin myös muilta !

[Petri]

Olen joistain kommenteista ymmärtänyt, että Petrillä ainakin on rakennusprojekti valmistumaisillaan.  Kiinnostaisin kuulla, millaisten asioiden kanssa olet "pähkäillyt"  ja tietenkin myös muilta !

Joo, "valmistumaisillaan" on aika hyvä ilmaisu. Eli rakennuksen vaippa on pintoja lukuunottamatta valmis, rehunkäsittely vielä Fiskars-teknologialla, vesi tulee nurkkaan, josta se kannetaan paljuihin (kupitkin jo paikallaan, mutta putkimiestä ei tahdo saada paikalle...), sähkötyöt vielä vaiheessa. Eläimet ovat nyt olleet sisällä kohta kolme kuukautta ja tänään alkoi karitsointi neljän uuhen voimin. OIis muitakin töitä tehtävänä, sitten tätä rakennustyötä ja elukatkin pitäisi hoitaa. Ja kun tuohon viimeksimainittuun menee nyt ylimääristä aikaa keskeneräisyyden vuoksi, niin jonkinlaisesta kierteestä voisi puhua?

No, valitukset sikseen.

Kun olemme tällainen pientila - tavoitteena 140 uuhta, syyskaritsointipainotuksella - niin olemme toistaiseksi vielä kuivaheinäuskossa. Eli kenttäkuivurilla karkearehu, joka sitten vintin kautta jaetaan jatkuvasti tarjolle Siltbergin ruokintahäkkien kautta. Jyvät jaetaan keskikäytävälle (1,5 metriä vain) kaukaloihin käsipelissä. Seinien vieressä 40-50 cm leveät rännit, joita pitkin eläimiä voi juoksuttaa punnituksia, uudelleenryhmittelyjä ym. operaatioita varten. Näin on ajateltu. Ruokintasysteemit valmistunevat noin puolentoista kuukauden kuluttua, sitten voin kertoa jotain kokemuksiakin.

Halli on tasapohjainen, lattia asfalttia, karsinatolpat irrotettavia. Eli tyhjennys aakeelta laakeelta. Ja jos lammastaloudella menee huonosti, niin sitten hallissa tehdään jotain muuta.

Jos elämä vie siihen, että pyöröpaaleja alkaa tulla enemmänkin, niin sitten täytyy miettiä sisustusta hieman uusiksi. Keskikäytävää on varmaan levennettävä eli hyötypinta-ala pienenee. Tätä koetetaan kuitenkin välttää. Pyöröpaalijuttu täytyy laskea urakoijan varaan, millään laskuopilla ketjua ei kannata itse hankkia. Heinäketjuun on toistaiseksi laitettu alle kymppitonni ja kovin paljoa ei mene yli, vaikka suunnitellut täydennykset ja parannukset vielä hommataan.

Itse aloitimme touhun reilut kaksi vuotta sitten vanhassa vuokranavetassa, jonka sisustin parhaan ymmärrykseni mukaan, luettuani ruotsalaiset alan opukset n kertaa läpi. Koko talven oli saha, ruuviväännin ja vasara ja aina kun tuli joku tarve, se koetettiin ratkaista. Opettavainen talvi. Viime talvena oli lisäksi ihan uusi, noin 60 neliömetrin "teltta" tuossa pihalla, jossa edelleen kokeiltiin muutamia ratkaisuja. Luulen, että jos pari vuotta vielä rakentelisi kaikkea pientä, niin alkaisi olla lähellä optimia, mutta toistaiseksi peli on nyt vihelletty poikki - ei enää väliaikaisuutta päätoimisesti...

Kannattaa kierrellä useissa paikoissa, kysyä tyhmiä (miksi teette näin?) ja sitten miettiä, mitä itse haluaa tehdä. Kymmenen lampolavisiitin jälkeen, yhdistettynä jonkinlaiseen omaan kokemukseen alkaa jo päästä jyvälle. Ainoaa oikeaa mallia ei ole. Runsaasti toimimattomia kylläkin.

Petri

[marjukka]

Kiitos selvityksestä Petri!  Ensi talvena lienee jo helpompaa, teilläkin.

Tuo pienpaali heinä olisi ideaali, mutta kun meillä ainakaan ei ole talkooväkeä oikein saatavilla, ja omin voimin on ollut meille ylivoimaista tehdä kaikkea pienpaaleihin.  Joitakin satoja pienpaaleja on aina tehty, ja sitten ostimme vanhan noukinvaunun, jolla on loppusyksystä ajettu lampaille kauemmilta lohkoilta heinää.  Ostimme sen lopettaneelta lypsykarjatilalta, ja viljelijäpari oli kahdestaan tehnyt sillä talven heinät lehmille.  Lietso vain silppuaa heinän kovin pieneksi silpuksi.

Olen kyllä vähän miettinyt, että jos ostaisi pelkän suurpaalipaalaimen, ja sitten tarvittaessa kuivurin kautta muovittomat paalit.  Taitaapa silläkin koneella olla hintaa.

Vaihdellaan lampolakokemuksia, kun saa noita uusia taas projektia eteenpäin...

[Petri]

>Tuo pienpaali heinä olisi ideaali, mutta kun meillä ainakaan ei ole talkooväkeä oikein saatavilla, ja omin voimin on ollut meille ylivoimaista tehdä kaikkea pienpaaleihin.  Joitakin satoja pienpaaleja on aina tehty,

Näinhän se on. Aikanaan olen talkoillut tutuilla, jotka tekivät 20 ha pienpaaleihin latokuivuriin; 5 tekijällä, paalirata paalaimessa, saatiin 4-5 ha päivässä sisään. Kuivurin täytössä tuli lähes yhtä hiki kun paaliradan päässä kuormaa tekevällä...


>ja sitten ostimme vanhan noukinvaunun, jolla on loppusyksystä ajettu lampaille kauemmilta lohkolta heinää.  Ostimme sen lopettaneelta lypsykarjatilalta, ja viljelijäpari oli kahdestaan tehnyt sillä talven heinät lehmille.  Lietso vain silppuaa heinän kovin pieneksi silpuksi.

Meillä on samanlainen noukkari. Isompikin voisi olla, mutta noita vanhoja heinänoukkareita saa edullisesti. Me mätämme heinän kenttäkuivuriin kourakuormaajalla, joka on ikiaikuisen 1100 Valmetin katolla. Sillä myös tyhjennetään se kuivuri. Kentällä kun ei ole seinä- ja kattorakenteita haittaamassa. Pressutuksen opettelussa menee; nyt toisen kesän jälkeen itselläni on usko, että varastointivaiheessa voi päästä noin 5% tappiohin, kun tekniikka on hallussa... Lietsoa ei siis ole.

>Olen kyllä vähän miettinyt, että jos ostaisi pelkän suurpaalipaalaimen, ja sitten tarvittaessa kuivurin kautta muovittomat paalit.  Taitaapa silläkin koneella olla hintaa.

Sellaisen paalaimen, joka kykenee kuivuriin sopivia löysiä paaleja tekemään, saa kyllä kohtuu edullisesti. Ostaminen on tietty aika arpajaista eikä hyvinvarustettu maatilaverstas ole ollenkaan haitaksi tuollaisen käytössä... Mutta kuivuriin mättämäinen ja sieltä pois vaatii vähintään etukuormaintraktorin, enkä vielä ole täysin vakuuttunut homman kapasiteetista. But never say never, voin hyvin olla väärässäkin.

Petri

[marjukka]

Mun täytyy kysyä, että mikä se kenttäkuivuri oikein on?  En ole ikinä kuullutkaan moisesta, tosin maatalousoneista en paljoa tiedä, mutta mieskin sanoi, ettei ole kuullutkaan moisesta.

[Petri]

Mun täytyy kysyä, että mikä se kenttäkuivuri oikein on?  En ole ikinä kuullutkaan moisesta, tosin maatalousoneista en paljoa tiedä, mutta mieskin sanoi, ettei ole kuullutkaan moisesta.

Lapin maaseutukeskuksen koneagrologin (Heikki Oinas) innovaatio. Tehdään pellolle riu'uista tunneli, jonka päälle heinää mätetään. Sitten flektillä ilmaa tunneliin (ylipaine) tai tunnelista (alipaine) ja tavara kuivuu. Eli kuivurilato ilman latoa.

Petri

[pohto]

Pressutuksen opettelussa menee; nyt toisen kesän jälkeen itselläni on usko, että varastointivaiheessa voi päästä noin 5% tappiohin, kun tekniikka on hallussa... 

Varastoitko heinät pressun alla talven yli, vai ymmärsinkö väärin? Itsellä ainakin kokeilut on aina epäonnistuneet surkeasti, tosin kyseessä ollut paalattu heinä.
Varastotilan puutteen vuoksi olenkin hankkinut pyöröpaalaimen ja käärimen(hyvät ja halvat,tottakai). Paalaan heinän kuivaheinäasteella lähes kuivaheinäkuivuudessa. 8-10 kerrosta muovia, ei säilöntäainetta ja onnistuu erittäin hyvin. Olen laskenut, että tulee kuitenkin halvemmaksi kuin varastotilojen rakentaminen heinille. Lisäksi mahdollistaa heinänteon yksin, ilman apuvoimaa. Suosittelen.

[Wilhelmina]

Mä olen nähnyt yhden mielestäni erinomaisen ruokintasysteemin noin 100 uuhen lampolassa. Tekevät kuivaheinää ja ajavat sen noukinvaunulla lampolaan. Lampolassa on ritiläseinä erottamassa lampaat kuivaheinästä. Ts. yksi sivu  lampolaa on heinälato, joka samalla toimii ruokintapöytänä. Talven aikana kiskovat ritilää seinää kohti, jolloin karsinat kasvavat ja heinälato pienenee. Karsinat sijaitsevat rivissä toisella sivulla ja ihan  toisen seinän vieressä on käytävä. Vesipisteinä on irroitettavat kourut.

Jos joskus saan uuden lampolan niin luultavasti teen homman tähän tapaan. Säästyy päivittäista aikaa, kun eläimillä on eväät edessä ja korkeintaa tarvii vähän tasailla ennen seinän vinssaamista taaksepäin. Eläimet samalla kuivittavat itsensä. Meillä  käytetään kuivaheinää kuivittamiseen ja tällä systeemillä säästyy tavallaan kaksi työvaihetta.

Me ollaan tähän asti tehty kuivaheinää pikkupaaleihin  10 ha  ja jokunen hehtaari on laitettu säilistä, naapuri tullut tekemään.  Pikkupaali homma vaatii kyllä työväkeä. Meillä pojat, 9 ja 12v  ajaa traktoria, isäntä paalaa ja minä ja loput kersat heittelee paaleja ja toivon mukaan joku avulias kaveri on tullut apuun. Jos ollaan pellolla jossa on lato, niin lastataan etukuormaajan päälle tehdylle lavalle paalit ja jos ajetaan kotiin niin sitten kärrylle. Kyllä siinä tietää tehneensä työtä, kun illalla kaatuu sänkyyn. Yleensä vielä sattuu aina kesän kuumimmat hellepäivät heinänteko säiksi.

[Riina]

Paras lampolarakennus (ei välttämättä lampola), jonka mä olen nähnyt, on rinteeseen rakennettu. Se on tehty niin, että lampolan alaosa (ehkä 1,5 m) on kaivettu rinteeseen ja se pysyy sen takia kovallakin pakkasella plussan puolella.  Rakennus on korkea - ei tarvitse koneellista ilmanvaihtoa ja siellä mahtuu ajamaan täysimittaisella etukuormaajalla varustetulla traktorilla. Lisäksi se on valoisa, koska yläosa on täynnä ikkunoita. Lampola on sisältä täysin purettavissa eli siellä ei ole mitään kiinteitä rakennelmia, kaikki karsinat on tehty irtoaidoista jne. Lampolassa on isot pariovet, joista voidaan tuoda rehut traktorilla sisään  ja yhdessä kohdassa lattialämmitys jäisten pyöröpaalien sulattamiseen.

Mä rakentaisin itselleni hyvin pitkälti tuollaisen lampolan, koska lampolan tyhjennys isolla traktorilla on niin iso plussa. Mun mielestä tämä traktorilla ajettavuus on iso etu, koska isolla tilalla yleensä on se traktori joka tapauksessa peltotöitä varten ja näin sille saa ympärivuotista käyttöä. Lampolan tyhjennys traktorilla on myös huomattavasti nopeampaa kuin pienkuormaajalla.

Tuossa lampolassa, jota pidän hyvänä, voisi tuoda lampaille traktorilla pyöröpaalit eteen, mutta väkirehu täytyisi jakaa käsin. Itse tekisin em. lampolaan sellaisen muutoksen, että vetäisin sinne ruokintapöydän + jakaisin rehut appeena TAI toisin rehut pyöröpaaleissa ja jättäisin toiselle pitkälle sivulle koko mitalta kapean ruokintapöydän ja ostaisin väkirehurobotin liikennöimään sillä.

Kuivitus jäisi osittain käsityöksi, mutta sen pidänkin mielellään sellaisena, koska joku olkisilppuri viskoisi kaikki pehkut lampaiden villojen sekaan ja pilaisi ne.

[Petri]

Pressutuksen opettelussa menee; nyt toisen kesän jälkeen itselläni on usko, että varastointivaiheessa voi päästä noin 5% tappiohin, kun tekniikka on hallussa... 

Varastoitko heinät pressun alla talven yli, vai ymmärsinkö väärin? Itsellä ainakin kokeilut on aina epäonnistuneet surkeasti, tosin kyseessä ollut paalattu heinä.
Varastotilan puutteen vuoksi olenkin hankkinut pyöröpaalaimen ja käärimen(hyvät ja halvat,tottakai). Paalaan heinän kuivaheinäasteella lähes kuivaheinäkuivuudessa. 8-10 kerrosta muovia, ei säilöntäainetta ja onnistuu erittäin hyvin. Olen laskenut, että tulee kuitenkin halvemmaksi kuin varastotilojen rakentaminen heinille. Lisäksi mahdollistaa heinänteon yksin, ilman apuvoimaa. Suosittelen.

Pressutus on taitolaji, olen huomannut. Taito on vasta harjoittelussa, eli minulla ei sitä vielä tarpeeksi ole. Mutta osin olen jo onnistunutkin, joten toivossa on hyvä elää. 

Pyöröpaalain-käärintä-säilöheinäjuttuun olen henkisesti kyllä jo valmistautunut, mutta sinnittelen nyt vielä vähän. Rehun siirto on nyt suunniteltu irtotavaralle, pyöröpaalien kanssa pitää miettiä se viimeinen siirto eläinten eteen, joka saattaa tulla sekin hintoihinsa.

Petri

[marjukka]

Minulla on siis suurin mietinnän aihe se, kun tälläkin hetkellä lampaita on neljässä eri astutusryhmässä, sitten joutilaat uuhet ja pässejä kolmessa karsinassa.  Lehmä- ja sonnikyyttövasikat omissa karsinoissaan.

Eli kuinka tuollaisella porukalle laittaa pyöröpaalit?  Ei niitä nyt kuitenkaan joka porukalle ihan omaakaan voi viedä.  Ja vielä ylipäänsä kuinka se paalien sijoittelu kannattaisi järjestää; ilmeisesti avattavat aidat ja lampaat paalin viennin ajaksi suljettava "jotenkin johonkin". 

Kyllähän sitä käsityötäkin jäänee aikalailla, toisaalta astutuskauden jälkeen lampaat voi taas yhdistää suurempiin ryhmiin.... kunnes poikimisaikaan taas pikkukarsinoita.

Lisäksi haluan lampolan seinänvieriä kiertämään käytävän, mutta lampaiden on päästävä ulkoilemaan seinään tehdyistä pienistä ulkoiluovista.  Eli jotain portteja on rakenneltava.

Onneksi laidunkausi voi kestää lähes puoli vuotta!

[shavia]

Minä tein täksi talveksi lampolan konehalliin irtoaidoilla ja ajatuksena vapaa säilörehun syöttö paalista. Olen kuitenkin käytännössä antanut rehun yleensä säännöstellysti, kun vapaa syöttö tuntuu olevan sitä, että syövät yhden päivän hyvää rehua (ne ketkä mahtuu syömään) ja sitten monta päivää korsia. Vetävät alle ja alimmat homehtuu. Tuon siis pyöröpaalin piikillä sisään oven edustalle pitkälleen, kuorin siinä ja viskelen talikolla syöttöhäkkiin. Se ei kuitenkaan ole kummoinen homma, kun lampaita on vain kymmeniä, ja sopivaa päivittäistä kuntoilua.

Seuraavaksi aikomus on rakentaa aivan perinteisen malliset 2-puoliset syöttöpöydät 80 cm vaneripohjalla ja pystylaudoituksella, jotta väkirehun syöttö käy samasta. Pöydille tulee pituutta 3 ja 6 metriä ja oletan, että rehu lentää talikolla tuon matkan. Pitempään voisi rakentaa lenkkiketjusta ja laudanpätkistä kolakuljettimen (=köyhän miehen mattopöytä), mutta se on niitä tulevaisuuden haaveita. Toisaalta, jos lammastouhu olisi laajempaa, voisi kokeilla myös poikittaisten pöytien täyttöä paalisilppurilla puhaltaen ulkoseinällä sopivalla korkeudella olevista luukuista. Tällöin pitäisi ehkä rakentaa vanerista pöytien päälle sivulevyt, että rehu ei leviä pitkin lampolaa.

Paalisilppurilla ei kyllä kuivituksessa tee mielestäni mitään. Lampaat kyllä levittävät olkipyöröpaalin hyvinkin tehokkaasti ja tasaisesti, jos sen vaan jollain keinolla saa karsinaan laitettua (esim. kuormaajalla aidan yli tai vierittämällä portista).

Kellfri näkyy kauppaavan myös jonkinlaisia pyöröpaalin purkajia. Onkohan niistä kenelläkään kokemusta, että mitä niillä tekee? Vaikealta tuntuu, jos paalin purkamiseen pitää valjastaa erillinen traktori. Mielummin soisin keksittävän sellaisen mattopöydän, jossa alkupäässä olisi sähköllä toimiva paalin purkaja/paalileikkuri ja miksei vaikka väkirehun annostelijakin. Tai sitten peräti apesekoitin.