|
Nipsu
|
 |
« Vastaus #15 : 14.01.09, 00:14 » |
|
Jep. Jonkin aikaa tässä meni ja meni samalla kyllä vähän myös luottamus lammaskivennäisen autuuteenkin. Laskettiin isännän kanssa Ca, P ja Mg-määrät meidän antamilla määrillä heinät + kaurat ja siihen lisäksi herttamurot pussin kyljen annosmäärillä ja aina jäi vajaaksi tai meni yli taulukon ilmoittamasta lampaan tarpeesta. Mg-tarve ylittyy jo pelkällä heinällä ja kauralla, laskennallisesti... Tässä on tietysti varsin teoreettista kaikki kun meidän heinästä ei ole analyyseja, eli mennään ihan kirjoista löytyvillä arvoilla, mutta silti. 100 g melassileikelisällä saa Ca/P-suhteen 1,22:een eli vielä jää vähän optimiarvoista uupumaan, kalkkia siis pitäisi lisätä jo nyt, ennen synnytyksiä, mikä kyllä hirvittäisi... Tunnutus Naminolla saa kalsiumin ja fosforin suhteen vielä enemmän väärään suuntaan eli siitä ei oikeastaan ole mitään hyötyä. Syövät kyllä innolla sitä, kun kourallisella testasin. :  Taidan antaa sen naapurin lehmätilalliselle siis ja käydä ostamassa sitä ruokintakalkkia mieluummin. Kun rypsirouheen syöttö alkaa, niin siitä tulee taas lisää fosforia kuten Siiri totesikin eli pakko sitä on jollain tasapainottaa. Ja seleenin suhteen pitää varmaan kans tehdä vielä laskelmia... Ensi kertaa näitä näin räknättiin ja tuli semmoinen tunne, että miten ihmeessä meillä on jo monta vuotta elukat ylipäätään pysyneet hengissäkään...  Tieto lisää tuskaa...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
maunu_muori
|
 |
« Vastaus #16 : 14.01.09, 10:01 » |
|
Muistan lukeneeni jostain nautapuolen vuoden öö opuksesta että niillä taipumus poikimahalvaukseen kulkee geeneissä suvuttain... taitaa olla lammaksilla vähän sama juttu.. ja veikkaan et esim virtsakivitaipumus kuuluu samaan kategoriaan...Ei meillekään varmaan viime keväänä olis käynyt niin kuin kävi(sen mun töäppäilyn suoksi), jos uuhet olis vapaasti saaneet tärvätä pihalla puustoo ja jos kuivaheinä ei myös toissa kesänä olis ollut sellaista vespers'ttä.. se oli korjattava silloin kun pysty( siellä mistä ostetaan) .. vuohilla ei ollut mitään ongelmia, kun likat kulki koko tiineysajan vapaana ja myö kuskattiin niille perakärrykaupalla hakoja, mut sinne kasvihuonelampolaan en viittinyt hakoja laittaa...ettei puhkee muovit...tämmöstä tää on... arpapeliä :-\
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
hudi
|
 |
« Vastaus #17 : 18.01.09, 14:32 » |
|
Kertokaas tyhmälle, jotta mitä toi tunnutusaika tarkottaa? Jotain tekemistä tiineyden kanssa ???
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Riina
|
 |
« Vastaus #18 : 18.01.09, 14:50 » |
|
^Tunnutuksella tarkoitetaan kantavan uuhen ruokintaa ennen poikimista.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lehtoniemi
|
 |
« Vastaus #19 : 18.01.09, 19:44 » |
|
Suomenlampaan jalostusoppaassa (Ahlskog, Koivisto) sanotaan, että suomenlampaan tunnutuskivennäinen on lypsylehmien fosforikivennäinen, esim. Tunnu-Melli, ei suinkaan Lammaskivennäinen. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Petri
|
 |
« Vastaus #20 : 18.01.09, 20:22 » |
|
En asiasta varsinaisesti mitään ymmärrä eikä suuria ole laskettu, mutta Pohjanmaan Rehuässän Luomu-Lammas-ässää, sitä fosforipitoisempaa, on käytössä. 20+ g päivässä jyviin sekoitettuna. Karitsoinnin jälkeen lisätään CaCO3 (liitujauhoa) noin +30-50% edelliseen. Vielä ovat hengissä, varmaan olisivat jollain muullakin tunnutetut ja lypsätetyt. Perusrehuna heinät, väkirehuna kaura pienellä hernelisällä.
Petri
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Nipsu
|
 |
« Vastaus #21 : 19.01.09, 18:14 » |
|
Mun mielestä tää ketju vaan todistaa sen, että monin eri keinoin päästään samaan lopputulokseen.  Lammas on ilmeisesti varsin sopeutuvainen eläin. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Riina
|
 |
« Vastaus #22 : 20.01.09, 13:28 » |
|
Mutta periaatteessa, vääntäkää mulle vielä rautalangasta pitää paikkaansa vai ei, että liharotuiselle lampaalle ei missään nimessä pidä antaa kuparipitoista rehua / kivennäistä? Muistan kuulleeni jossain koulutuksessa, että esim. teku voi heittää henkensä pelkästä ruokalusikallisesta kuparipitoista kivennäistä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Aulimaija
|
 |
« Vastaus #23 : 20.01.09, 14:03 » |
|
Muistaakseni meidän alueen lammasneuvoja on antanut kaikille liharotuisillekin lehmäkivennäisiä eivätkä ole kuolleet.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
MH
|
 |
« Vastaus #24 : 18.03.10, 20:16 » |
|
Vääntäisikö joku minulle vielä rautalangasta (tai linkittäisi sellaiseen kohtaan täällä lampola.orgissa, jossa jo valmiiksi väännetty), että mitä minä nyt syötän noille tiineille?! Ovat saaneet kauraa n. 2dl/bää/päivä ja melassia pari desiä/lauma/päivä + lammasherttaa vapaasti. Esikuivattua säilöä syövät pääsääntöisesti. Olen laskenut, että poikimiset pitäisi aikaisintaan alkaa huhtikuun lopussa/toukokuun alussa. Olivat 5 viikkoa pässin kanssa yhdessä, yhtään astumista en nähnyt, mutta paisuneet nuo kaikki neljä ovat. Ja viime keväisiä karitsoja ovat uuhet. -Lisäänkö kauramäärää jo vähitellen? -tarvitsevatko nyt noiden em. lisäksi jo jotain? -lisävalkuainen, missä vaiheessa, mitä? (hevosten racing proteinia, jota syötän ponivarsalle, on iso säkki (siis ei sälli, kuten olin kirjoittanut alkuun...  ), mutta ei käyne lampaiden lisävalkuaiseksi?) -mitä muuta? Kiitos ja anteeksi 
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 18.03.10, 22:26 kirjoittanut MH »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Xaus
|
 |
« Vastaus #25 : 18.03.10, 21:44 » |
|
Mä oon tunnuttanut näin: Neljäntenä tiineyskuukautena 300g väkirehua (kauraa), viidentenä kuukautena 400g kauraa ja viimeisenä 2 viikkona 600g kauraa ja 150g rypsi/herne. Ohjeet on kalottilampaasta, lampaan hoito ja ruokinta-opuksesta ja Stenbergin kirjasta. Saatoin kyllä aloittaa herneen vähän aikaisemmin, en muista.  Ja tämä siis sen mukaan, että kaikki on täsmäastutettu. Nyt on siis vasta eka poikinut, joten en vanno, että näin on oikein. Karitsat oli tosi pieniä, en ole vielä punninnut. Toisaalta, isommat ei varmaan olisi mahtunut, joten ehkäpä se oli tuolle ainakin sopiva tunnutus.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
maunu_muori
|
 |
« Vastaus #26 : 18.03.10, 23:11 » |
|
Ei se varmaan haittaa jos karitta painaa vaikk 2,5 KG / BÄÄ syntyessään. Lampuri voi olla tosi tyytyväinen jos päiväkasvu syntymän jälkeen on siellä 300gr paremmalla puolella. Sillä on merkitystä, ei syntymäpainolla, luulen. Se päiväkasvu ennen 4 kk kertoo, onko ruokinta onnistunut ja onko eläinaines tervettä ja hyvinvoivaa, onko emä imettänyt kunnolla ja onko pieneliöstö sellainen, että pötsi kehittyy hyvin .. jos se kasvu jää taas alle 200 gr/pv , luulen, että jossain on tarkistamista.  .. vankalla kokemuksella tälläistä pähkäilen 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tsinnia
Pässi
 
Poissa
Sukupuoli: 
Viestejä: 694
Uuhikaritsa
|
 |
« Vastaus #27 : 19.03.10, 16:29 » |
|
Lampuri voi olla tosi tyytyväinen jos päiväkasvu syntymän jälkeen on siellä 300gr paremmalla puolella. Sillä on merkitystä, ei syntymäpainolla, luulen. Se päiväkasvu ennen 4 kk kertoo, onko ruokinta onnistunut ja onko eläinaines tervettä ja hyvinvoivaa, onko emä imettänyt kunnolla ja onko pieneliöstö sellainen, että pötsi kehittyy hyvin .. jos se kasvu jää taas alle 200 gr/pv , luulen, että jossain on tarkistamista.  .. vankalla kokemuksella tälläistä pähkäilen  Karitsoiden 42 päivän paino/päiväkasvu kertoo enempi uuhen kyvystä hoitaa karitsaa ja uuhen maidontuotannosta. Karitsoiden 120 päivän eli 4 kk:n paino kuvaa paremmin karitsan omaa kasvukykyä. Tähän tietysti vaikuttaa myös paljolti ruokinta...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Xaus
|
 |
« Vastaus #28 : 19.03.10, 22:36 » |
|
Ei se varmaan haittaa jos karitta painaa vaikk 2,5 KG / BÄÄ syntyessään.
Punnitsin nuo nyt, kun ovat 2vrk. Ajattelin, että jos tuo pienempi on ihan kitukasvuinen kääpiö, niin pitää antaa lisäruokaa...  Eli pässi on 3,8kg ja uuhi 3kg. Enkä anna lisäruokaa, emä imettää niitä melkein koko ajan. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
kainuunharmas
Oinas
 
Poissa
Viestejä: 203
Minni & Mysli
|
 |
« Vastaus #29 : 27.03.10, 23:41 » |
|
Mutta periaatteessa, vääntäkää mulle vielä rautalangasta pitää paikkaansa vai ei, että liharotuiselle lampaalle ei missään nimessä pidä antaa kuparipitoista rehua / kivennäistä? Muistan kuulleeni jossain koulutuksessa, että esim. teku voi heittää henkensä pelkästä ruokalusikallisesta kuparipitoista kivennäistä.
Meillä on muutama lähes puhdas teku-uuhi ja muutamia liharoturist.uuhia ja kaikille noille ( harmasten ja sl, lisäksi ) olen antanut tunnutusaikana vain lehmien tunnutuskivennäisiä 20g/bää/pv, enkä ole saanut niitä hengiltä.  Myös karitsoinnin jälkeen annan lypsy-melliä tai lypsynaminoa ja hyvin on mammat voineet. Kait ne hengiltä saa jos jatkuvasti antais kuparipit. kivennäistä, puhumattakaan vapaasta syötöstä, mutta säännösteltynä ei minun kokemukseni ja ymmärtämykseni mukaan ole vaaraa kuparimyrkytykseen. Korjatkaa, jos olen väärässä...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|