Täydellinen korsirehu - onko sitä?

[Aulimaija]

Mä olen tässä itseni kanssa käynyt keskustelua (välillä ihan ääneenkin  :  ) korsirehusta. Joinakin vuosina on ollut ongelmana liiallinen kortisuus, joskus liiallinen märkyys, joskus home, joskus huonot rehuarvot. Joskus kaikki edellämainitut samassa paalissa.

Tänä vuonna olen aivan ihmeissäni kun meidän vakituinen rehuntoimittaja onnistui tekemään juuri oikeanlaista rehua mulle: täysin kuivaa, nuorta, lehtevää, vihreää ja hyvän tuoksuistakin vielä.

Nyt on sitten uusi ongelma: tämä rehu ei pysykään meidän ruokintapöydällä niinkuin kosteampi rehu. Nyt uuhet ihan päätöikseen vetävät tätä ihanaa herkkua jalkoihinsa (mitä meillä ei normaalisti tapahdu) ja sen lisäksi syövät sitä vielä kaverin niskavillojen/selän päällä onnellisina. ÄÄks. Mulle lampaiden puhtaat villat ovat SUPER tärkeä juttu  :'(

Enkö mä ikinä siis tule olemaan rehuun täysin tyytyväinen? Ja nyt ei siis puhuta rehuarvoista tms....jotka tottakai ovat oleellisimpia asioita rehussa. Onko muilla ollut samantyyppisiä ongelmia?

[Kats]

Onko tuo rehu kakkossatoa, kuulostaisi vähän siltä? Meillä oli vuosi sitten juuri kuvauksesi mukaista rehua kanttipaaleissa. Lisäyksenä vielä, että se oli erittäin pitkää. Lampaat vetivät sitä jalkoihinsa ja toisin kuin säilörehu/heinä yleensä, se ei asettunutkaan pohjalle kuivittaen samalla alustaa vaan pyöri ja pyöri jaloissa! Ulkonäkö oli siis ihan täydellistä, mutta käytännösä pohja alkoi kostua ja märkää pitkää suikaletta kuleksi ympäriinsä.

Ensi vuonna (jälleen) me tehdään täydellistä rehua  Meillä on ongelmana ollut kortisuus, koska ei ole saatu vuokrakonetta ajoissa. Ensi vuodeksi on sovittu, että haetaan kone ihan ekana meidän käyttöömme   Ensi vuoden rehu on siis esikuivattua apilasäilörehua ja ennen juhannusta on ensimmäinen sato paalissa, oli sato sitten kuinka pieni tahansa (kuivuus). Omat pellot on kaikki apilanurmea (timotei-ruokonata-puna-apila), mutta paalataan myös naapurin timoteinurmea. Timotein esikuivatusaika on 6metriä (etupää niittää, takapää paalaa ja käärii  ) koska se on todettu parhaksi. Apilanurmien esikuivatukseen paneudutaan entistä  tarkemmin, koska se tuppaa olemaan liian märkää, vaikka ois paalattu superkuivalla ilmalla.

Tällä hetkellä kuukauden päästä karitsoivat emot ovat aika pulskia kun ovat syöneet joutilasaikana apilasäilistä (vaikka se onkin kortista). Aika puljaaminen on analyysien tutkimisessa kun erilaisia rehuja ja ruokintaryhmiä on niin paljon.

Säilöntäaineita käytettäisiin, mutta vuokrakoneessa ei ole sitä mahdollisuutta. Niitettäessä nurmea murskataan ja paalaimessa on vielä terät.. Aikaisessa vaiheessa tehdyssä (lue lyhyttä) ja esikuivatussa rehussa täytyy vielä vähän pohtia, josko ottaisi ainakin osan teristä pois käytöstä. Lyhyt ja kuiva rehu kun helposti valahtaa paalista kun ottaa verkon pois ja on kauhia homma aina viskoa rehua takaisin paalihäkkiin kun saa sen asennettua 

[Talvikki]

Tuli tätä lukiessani mieleen,sopiiko lampaalle pyöröpaaliheinä joka on säilötty seosmelassilla.Naudat ainakin syövät tätä innolla ja ongelmitta,mutta lammas ei ole nauta.
Säilyvyys erinomainen ja rehu kohtuullisen kuivaa.Allevetämis ongelmaa tuskin meille tulee,kun kaikki rehu silputaan paalisilppurilla ennen syöttöä.
Toki voidaan tehdä lampaille ihan omaakin rehua,ilman mitään säilöntäainetta.Nämä viimevuosien säät vain eivät ole oikein suosineet kuivarehun tekoa.
Olenkin tässä ajatellut itsekseni sitä,kun meillä pyöröpaaleja kuluu päivässä noin 10 kpl,voin aina keräillä siitä lampaille parhaat päältä,ei tule pilaantumisongelmaa.

[suviande]

Meilläkin toinen sato oli juuri tuollaista. Aivan mahtavan näköistä ja hajuista, juuri sellaista kuin ajattelisi olevan sitä parasta! Mutta lehmät tekee juuri tuota samaa. Rehu lentää pitkin seiniä ja osa kuivittaa partensa täysin ja meillä menee hermot. Eikä ne sitä niin kamalasti jaksa syödäkään..
Tämäkin rehu on pitkää ja se pyörii sellaisina pitkinä tukkoina : Onneksi lampaat saavat sitä heinähäkistä eivätkä sotke niin paljon, mutta lehmien kanssa meinaa mennä välillä totaalisesti hermot > Sitten siinä ihmettelevät muka tietämättöminä että miksi mulle ei annettu ruokaa >

[Aulimaija]

Toista satoahan se on. Meillä tuo korsi ei ole kovin pitkää, mutta ne tuntuvat takertuvan toisiinsa jotenkin jännästi. Eli kun ottaa suullisen, niin sitä tuleekin sellainen valtava pallo...joka sitten tietysti tippuu joko maahan tai kaverin villoihin  > Ketuttaa. Nyt on pakko antaa sen verran vähän rehua, että uuhet joutuvat keräämään myös maahan tiputellut pallurat ennenkuin tulee uutta pötyä pöytään.

Saman olen huomannut kuin suviandekin - eli lampaat eivät jaksa syödä tuota kovinkaan paljon.

[Vahtimassu]

Meillä oli juuri samanlaista ihanaa "täydellistä" heinää toisen sadon heinät, en meillä huomannut tuota että olisivat vetäneet hirmuna pöydiltä alas, ja söivätkin kyllä tosi mielellään sitä, mutta paalua talikoidessa kyllä huomasi että oli just sellasta nihkeää, että ei tahtonu saaha kunnolla irti vaan se veny ja veny, eli tavallaa sitä tarttuvaa. Meillä nää paalut on jo syötetty ja nyt menossa apila-timotei säilörehu, hieman pääs korsiintuu (kun ei saatu paalaajaa ajoissa), joten tässä ongelmana se että tahtoo jäähä sitä jämää, kortta lampailta jota saa roudata lampolasta tunkiolle. Mutta, uuhet on kyl aika pönäköitä joten eip haittaa vaikka vähä jääki, hyvin on rehu vastannu.. On vaan omat pian lopussa ja uuden rehun etsintä käynnissä. Ei ole vielä riittävästi nurmella peltoa.. >

[rekku]

terve,

täällä kuivaheinän kannattaja -kai sekin korsirehuksi lasketaan. Meillä ainakin lampaat himoitsevat eniten hienolehtistä, jonkin verran "yrttejä" (eli siis "rikkaruohoa" toisesta katsantokannasta) sisältävää kuivaa heinää. Pääheinälajina ovat nadat, minkä lisäksi timoteita. Se on laadultaan melkein väkiheinää (eli siis säilörehuasteella tehtyä).

Säilörehua ja -heinää olen syöttänyt myös: osassa on ollut happoa, osassa ei. Puhdas timotei on ehkä ollut maittavinta säilöheinänä: silloin pieni kortisuuskaan ei ole haitannut. Hienolehtinen kuivaheinä on vain se ykkönen näihinkin verrattuna.

Heinä on meillä vapaasti, eläimet syövät itse paalista. Mielestäni on kaikkein tärkeintä estää se, etteivät ne pääse syömään paalista tai kasasta päältäpäin: kyljestä kun syövät, niin eivät niinkään visko. Samoin, jos eivät saa vedettyä sitä suoraan jalkoihinsa (eli pöydän ja eläimen vlissä on selkeä este, n. 50 cm korkea aita tai seinä). Tämä on tietysti sellainen asia, mikä riippuu ihan siitä, miten on ajatellut rehua eläimille jakavansa ts. käytössä olevat menetelmät vaikuttavat suuresti.

tv. rekku

[Kats]

Pääheinälajina ovat nadat, minkä lisäksi timoteita. Se on laadultaan melkein väkiheinää (eli siis säilörehuasteella tehtyä).

Kuivaatko tuon heinän pellolla? Jos, niin vaatiiko paljon enemmän aikaa kuin "normaaliin" kuivaheinäaikaan? Me tehdään omilla koneilla pikkupaaleja muutama tuhat karitsoimisiin ja olen miettinyt tuota aikaistamista (timotei).

[rekku]

Pääheinälajina ovat nadat, minkä lisäksi timoteita. Se on laadultaan melkein väkiheinää (eli siis säilörehuasteella tehtyä).

Kuivaatko tuon heinän pellolla? Jos, niin vaatiiko paljon enemmän aikaa kuin "normaaliin" kuivaheinäaikaan? Me tehdään omilla koneilla pikkupaaleja muutama tuhat karitsoimisiin ja olen miettinyt tuota aikaistamista (timotei).

joo, pellolla on kuivattu ja kuivurista usein haaveiltu.  Kuivatusaika hyvällä kelillä heinäkuussa n. 5 -6 vrk. Toissa vuonna teko meni elokuun puolelle, ja kuivattiin n. 10 vrk. Heinä on tehty pyöröpaaliin nyt muutamat viimeiset vuodet, kun ei huvita heinän kanto. Varastossa suolataan vahvasti, pinojen alla on trukkilavakerros.

Tuommoinen hieno heinä ei kestä voimakasta pöyhintää -muuten lehdet karisevat pois. Ja malttia se vaatii myös: ensin pitää malttaa odottaa keliä, sitten pitää malttaa kuivatuksen kanssa -ja lopuksi tulee kiire, kun täytyy ajaa sisään ennen sadetta (yleensä).

[marjukka]

Vähän asian ohi, mutta jäin miettimään että millainen eläinmääri syö kymmenen suurpaalia rehua päivässä?  Siis Talvikille tämä kysymys!  Entä kuinka käteväksi teillä on onnistuttu tekemään tuo paalien käsittely?  Millaisia matkoja joudutte kuljettamaan paaleja?

[Aulimaija]

Vähän asian ohi, mutta jäin miettimään että millainen eläinmääri syö kymmenen suurpaalia rehua päivässä?  Siis Talvikille tämä kysymys!  Entä kuinka käteväksi teillä on onnistuttu tekemään tuo paalien käsittely?  Millaisia matkoja joudutte kuljettamaan paaleja?

Kymmenen paalia menee hetkessä mennee ellei asiaa ole mietitty.

[Kats]

Vähän asian ohi, mutta jäin miettimään että millainen eläinmääri syö kymmenen suurpaalia rehua päivässä?  Siis Talvikille tämä kysymys!  Entä kuinka käteväksi teillä on onnistuttu tekemään tuo paalien käsittely?  Millaisia matkoja joudutte kuljettamaan paaleja?

Jos muutkin saa vastata, niin naapurin emolehmätilalla menee 10-12 suurpaalia päivässä (125cm, 140cm paaleja luonnollisesti vähemmän). Emoja noin 160 ja erinänen määrä vasikoita. Navetalla tehdään ihan kaikki työt BobCatilla. Paalit tuodaan pihaan paalikärryillä mihin menee 17 paalia kerrallaan (125cm), kauimmat pellot noin 20+km päässä.

Meidän max. 2paalia/pv on kyllä tuohon verrattuna aikamoista näpertelyä 

[maalainen]

Vaikka rehuarvoista ei ollut tarkoitus puhua, niin menen kuitenkini niihin. Kuivassa säilörehussa kuiva-ainepitoisuus on korkeampi, tällöinhän (periaatteessa) pötsi täyttyy pienemmällä rehukiloilla kuin mitä märempää rehua syödessä. Tähän perustuu se, että eläimet syövät märkää rehua enemmän. Nautapuolen kokemuksella huonoiten uppoaa pitkä ja kuivarehu. Sitä vedellään alle ja pitkin parsia. Tuohon on apuna rehun silppuaminen, joka ei tietenkään onnistu ilman laitteita. Ja näitä laitteita ei tietenkään löydy pienemmiltä lampoloilta.

Kats:lle kysymys. Mites teidän paaleihin kertyy puristenestettä, kun säilötte tuoreena. Olen syöttänyt tuoreena säilöttyä paalisäilörehua ja muuten se on ihan hyvälaatuista (aisteilla todettuna), mutta se pohja on puristenestelillussa. Elukat syövät senkin kyllä mielellään, mutta vaatteisiin siitä tarttuu tympeä haju.

Hei, laittakaapa tänne tai jonnekin nettigalleriaan kuvia teidän rehuistanne.

[Talvikki]

Vähän asian ohi, mutta jäin miettimään että millainen eläinmääri syö kymmenen suurpaalia rehua päivässä?  Siis Talvikille tämä kysymys!  Entä kuinka käteväksi teillä on onnistuttu tekemään tuo paalien käsittely?  Millaisia matkoja joudutte kuljettamaan paaleja?

Vastaan nyt tähän minäkin,kun aloitinkin.Eläimiä on meillä noin 170 kpl nautaa siis.Rehua ei hukkaannu ollenkaan,kun eläimille syötetään silputtua rehua.Meillä eläimet saavat syödä rehua vapaasti.En rajoita ollenkaan aiv-syöntiä.

Peltomme on kaikki lähellä,kaukaisin 6 km päässä.Suurella paalikärrillä kuljetetaan paalit pihaan ja traktorin etukuormaajalla paalisilppuriin.Navetoissamme rehunjako joko pienkuormaajalla tai traktorilla.Peltojemme sato riittää karjallemmme vuodeksi.Uuden sadon syöttö aloitettiin elokuussa.Isot lihapojat syö kokoelämänsä aiv-rehua.
Meillä ei murehdita,meillä märehditään,sanoo nauta ja lammaskin 
Lampaita meillä ei ole vielä yhtään.
Aulimaijalle-Miten niin ei ole mietitty?

[Jyrika]

Nämä on asioita, joita en varmaan ikinä oikein opi ymmärtämään :
Hiiva rehupaalissa- omaan silmään pilaantumisen esiastetta, mutta elikot oikein kaivaa sellaisia kohtia ja syö ahmien.
Mitä märempää ja siis omaan nokkaan pahemmanhajuista, niin elikoitten mielestä erinomaista.
Ainoa mitä en ole saanut menemään millään ilveellä on korsi, niin paitsi kun viet olkea ihan alusiksi, niin sitten se korsi yht'äkkiä onkin hyvää...

Ja se melassiin säilötty käy lampaille, ainoastaan saa olla tarkkana niiden multakohtien kanssa, melassi ei tapa listeriabakteereita paalista, sen tekee vain AIV.