terve,
vastauksia kaipailit, tässä jotain mitä itse olen pähkinyt.
Meillä on siis rotuina texel / oxford down ynnä niiden risteytykset. Astutan uuhet syksyllä, noin loka-marraskuulla laitan pässin (karitsauuhet joskus vasta joulukuulla). Pässin laitto riippuu kovasti siitä, mikä on syksyllä kiiretilanne. Pääsääntöisesti yritän saada karitsoinnit maaliskuun puolivälin toiselle puolen - huhtikuun aikana -viimeistään äitien päivään. Teuraaksi on tarkoitus saada elokuulla-viimeistään syyskuun alussa (joskus kyllä mennyt luvattoman pitkään karitsointien kanssa, jolloin myös se teurastus on viivästynyt). Joskus vielä kyllä lähden kokeilemaan karitsointia joulukuussa, jolloin menisivät siis teuraaksi touko-kesäkuulla. Astutus -teurastus ajankohtaa kannattaa pohtia myös siltä kantilta, että saisi karitsat teuraaksi helposti eikä osuisi siihen syksyn ruuhkaan.
Uuhet karitsoineen laitan laitumelle heti kun voin (eli vedet sulana, katokset siivottu ja kuivitettu). Nuorimmat karitsat, mitä olen ulos laittanut ovat olleet ehkä viikon (tämä siis huhtikuun lopulla). Yleensä laitan lampaat ulos niinä ryhminä kuin ovat lampolassa (karitsoivat myös samoina ryhminä). Pässit sekä mahot uuhet heitän ulos metsään viimeistään huhtikuun alussa (yöpakkaset helittävät sen verran, että vesijohto pysyy sulana): niitä mahoja uuhia kun joutuu pitämään sen tilallapitoajan loppuun >

. Pääsääntöisesti meillä jotain lampaita pihalla huhtikuun alusta joulukuulle, ainoastaan siis kovimman talven ovat sisällä. Minusta on helpompaa, että eläimet ovat pihalla kuin se että ne ovat sisällä: sama vaiva on viekö rehuja ulos vai sisään, ulkona olessa tuota siivoamista on keväällä vähempi (meillä on ainakin toukokiireitä sen verran paljon, että kaikkea ylimääräistä yrittää minimoida). Tarkoitus olisi kehittää systeemiä vielä niin, että pässit olisivat ehkäpä ulkona ympärivuoitsesti: tämä ehkä vaatisi kerinnän 2 x vuodessa, mutta toisaalta siinä tulisi muissa kohdin ajan säästöä.
Karitsat saavat karitsakamarista lisärehua (vilja+melassi+rypsi+kivennäinen ja kuiva heinä) heti alusta alkaen, ja rehun anto jatkuu myös laitumella, kunnes siellä on ihan oikeesti jotain syömistä. Lisärehua en anna kesäkuun-heinäkuun 1/2-välin aikana juuri lainkaan (tai ihan vähän). Tämän jälkeen ryhdyn antamaan samaa seosta kuin keväällä. Niittoruohoa annan myös tarvittaessa lisäksi (jos on oikein kuivaa ja laitumet kuivaa pystyyn, siirrän silloin eläimet yleensä metsän puolelle niittoruohoruokinnalle).
Meillä on laitumet ja heinämaat erikseen, lähinnä johtuen peltojen sijoittelusta. Pääasiallinen karkea rehu on kuiva heinä: siihen saa täällä meillä päin helpoiten urakoijia, muuten olisi varmaan esikuivattu sr. Laitumina meillä on peltolaidunta, niittyä, ketoa, metsä- ja rantalaitumia, eli siis melkein kaikkea mahdollista.
Teuraspainotavoitteena on n. 20 - 25 kg ja rasvaluokka 2...vaikka toisaalta välillä tuntuu, että paremman hinnan saisi, jos esim. pässit olisivat n. 25 - 30 kg ja rasva 3. Kasvatusaika 5 - 6 kk, vähän riippuen missä kunnossa laitumet ovat olleet ja kuinka paljon olen lisärehuja antanut. Pässit kestävät kovempaa ruokintaa kuin uuhet. Kai nuo voisi saada kasvamaan paremminkin, mutta tällä hetkellä on nyt vain noin.
tv. rekku