Aliruokinta astutuskaudella

[Aulimaija]

Täällä on puhuttu flushingista, mutta mua kiinnostaisi enemmänkin tietää kuinka moni on kokeillut tarkoituksella (suomenlammas)uuhen aliruokintaa astutuskaudella? Suomityttöjen ongelmanahan on usein liiankin suuret vuonueet  :-\ Ihan konkreettiset ruokamäärät kiinnostaisivat mua. Vai riittääkö se, että uuhella on vaan esim vähän vanhempaa heinää + vettä tarjolla?


Mulla olisi tilauksessa kaksosia - tai maksimissaan kolmosia ensi vuonnakin siis  ;D

[Kats]

Ihan toteamuksena vain sanoisin, että laskeva kuntoluokka astutusaikana huono vaihtoehto. Nouseva kuntoluokka paras tiinehtyvyyden kannalta.. Eli varmaan sellanen vakaa tila ois paras  :

Hihii, sananhelinää  ;D  Mutta missä käytäntö? Mulla käytännössä pitkään laitumella ->vapaalle säilörehurokinnalle (ollut viime vuosina kortista) -> vuonueen keskikoko 2,1 (kirjallisuuden mukaan ahvenanmaanlampaalla 2,5)

[Riina]

Mulla on osa uuhista melko pulskassa kunnossa, mutta en ole osannut lähteä niitä mitenkään erikoisesti hoikistamaan. Käytännössä olen ainoastaan yrittänyt pysäyttää pulskistumisen. Lampaat saavat siitä huolimatta melkoisen reippaasti ruokaa - annan joutilaillekin "hyvän mielen jyviä" kourallisen aamuin ja illoin ihan vain sen takia, kun naapurikarsinan imettävätkin saavat. Kuitenkin tämä on vähemmän kuin mitä uuhet ovat kesän mittaan saaneet - mä jouduin ruokkimaan näitä kaikkia melko reippaasti väkirehuilla, koska en voinut tietää varmuudella, mitkä ostamistani uuhista olivat tiineitä.

Muuta eroa aikaisempaan on se, että heinää ei ole enää vapaasti saatavilla, vaan lyön jokaiselle eteen heiniä n. 1,5 kiloa per päivä ja lisäksi heinän ohella on olkea vapaasti saatavilla, mikäli joku haluaa sillä vatsaansa vielä tuon heinämäärän jälkeen täyttää. Uuhet tuskin laihtuvat, mutta toivottavasti eivät enempää liho.

[Aulimaija]

Ei mulla ole aikomusta laskevaan kuontoluokkaan noita nuoria mammoja näillä näkymin heittääkään kun ovat vasta kerran poikineita neitosia. Läskiä ei ole ehtinyt liikaa edes vielä kertymään kun ovat imettäneet pitkään ja kasvaneet itsekin siinä sivussa  

Mun ajatuksissa on ollut juuri tuo Katsin mainitsema: laitumella pitkään ja sitten säilörehuruokinnalle. Mutta olisiko syytä rajoittaa sitä astutusaikaan, jotta vuonueet eivät tulisi liian suuriksi. Mulla on nuo mainitsemani ensikot tehneet 90 prosenttisesti (kaksi yksöstä) hyvän kokoiset kaksoset, joten oletuksena on varmaan ainakin 3 karitsaa ensi keväänä per uuhi.

Vanhemmat mammat natustelevat sisällä jo kuivaheinää ja hörppivät lähdevettä kun niillä on ollut kolmosia. Enempää karitsoita per uuhi kun en halua niin en ota riskejäkään. Kaksosetkin piisaisivat mulle mainiosti 

[Kats]

Mun ajatuksissa on ollut juuri tuo Katsin mainitsema: laitumella pitkään ja sitten säilörehuruokinnalle. Mutta olisiko syytä rajoittaa sitä astutusaikaan, jotta vuonueet eivät tulisi liian suuriksi.

Jos uuhet laitumien jälkeen hyvässä kunnossa (vaikka laitumet huononee syksyä kohti) ja säilörehu todella hyvää nii ehkä vois rajoittaa. Mutta paljonko  ??? Ehkä helpompi olisi antaa kuivaheinää vapaasti, jos mahdollista.

Muista kirjata ylös toteutunut ruokintasuunnitelma ja raportoida tuloksista keväällä  ;D

[Aulimaija]

Jos uuhet laitumien jälkeen hyvässä kunnossa (vaikka laitumet huononee syksyä kohti) ja säilörehu todella hyvää nii ehkä vois rajoittaa. Mutta paljonko  ??? Ehkä helpompi olisi antaa kuivaheinää vapaasti, jos mahdollista. Muista kirjata ylös toteutunut ruokintasuunnitelma ja raportoida tuloksista keväällä. 

Yritetään  ;D

[mmj]

Katri osaisi vastata tähän jos sattuu foorumilla vierailemaan. Muistini mukaan muistan hänen maininneen, että hänen ruokinnanrajoitus ei tuottanut pienempiä vuonueita. Liekkö hänelle syntyi historian suurin vuonue juuri tuon kokeilun jälkeen.

t mj