sähköpaimenista

[Timbba]

Tervehdys vaan kaikille!

Sähköaitaa olisi tarkoitus pukata tuonne pellolle mutta pari kysymystä vaivaa päätä.

Muutama sähköpaimen tuossa kiikarissa mutta askarruttaa voiko paimen olla liian tehokas lampaille? Mikä joulemäärä olisi passeli? Riittääkö 1,5 J akkupaimen. 3 J ainakin pitäisi olla riittävä?

Onko olemassa jotain tärkeitä ominaisuuksia langalle kesäkäyttöön? Entäs onko väliä ottaako lankaa vai nauhaa?

Mitä muuta kannattaa huomioida sähköpaimenta ja lankaa hankittaessa?

[Mara]

Meillon sellainen akkupaimen, öh, en osaa sanoa noita jouleja. Se on Ako-merkkinen kummiskii.

Meillä on 150 m pitkä pätkä sitä oranssia sähköverkkoa siihen liitettynä. Ei se nyt tietenkään mitään "ketarat suoraksi" -tyylistä napsua anna, mutta lampaamme pysyivät ainakin viime kesän tässä aitaussysteemissä ihan 100%. (Muistaakseni.) Verkko on kovin tyyristä, mutta eipähän sit tarvi ihmetellä, että montako kymmentä lankaa mä nyt tähän vedän, että riittää.  ;D

9V akku (noin 20 euroa) ei ole kestänyt ihan koko kesää. Siihen kai saisi jonkin välikappaleen avulla myös 12V akun kiinni.

Tämä systeemi on meille tosi hyvä, kun siirrymme mökille jne. niin on helppo ottaa koko hoito mukaan, eikä tarvitse huolehtia piuhojen vetämisestä tms. Maahan isketty rautakanki on toiminut ihan riittävänä maadoituksena, ja siihen kankehen kun vielä kaataa aina vanhat vedet juoma-astiasta, niin voilà!

[Petri]

Muutama sähköpaimen tuossa kiikarissa mutta askarruttaa voiko paimen olla liian tehokas lampaille? Mikä joulemäärä olisi passeli? Riittääkö 1,5 J akkupaimen. 3 J ainakin pitäisi olla riittävä?

Meillä on kolme erilaista akkupaimenta: Olli 160, Lavalin joku noin samantehoinen ja vielä Lacme. En keksi näille eroja tehossa, kaikki tuntuvat riittävän aina noin kilometrin mittaiseen aitaan. Vielä tarvitaan lisää, katsotaan mitä kaupassa on tarjolla taas... Tavallinen auton akku riittää viikoksi-pariksi; olen koettanut vaihtaa viikon välein, akku kestää paremmin kun ei aja ihan kuiviin.

Petri

[semppu]

Meillä on nyt semmonen tilanne että 1,3 ha olis maata ja lampaita, mutta ei ole (nyt) aikaa/rahaa aidata koko aluetta. Osaatteko sanoa, mikä olis hyvä ratkaisu, langat vai verkko, kun joutuis siirtämään aitaa aina vähän väliä? Ja mitä siihen sähköhommaan tarvitsee, akun, paimenen ja verkon?  Jos ostan yhden 50m rullan sähköverkkoa, niin paljonko siihen maksais paimen ja akku että kestäis?

Kiitokset etukäteen! 

[Merike]

50 metrillä sähköverkkoa aitaa ihan pienen pläntin (halkaisija jotain 15 metriä) eli sitä joutuu sitten siirtelemään liki päivittäin vaikkei lampaita ole kuin muutama. Jossain oli ohjetaulukku sähköpaimenen voimakkuuksista eri eläimille, en nyt enää löytänyt sitä, mutta sen verran jäi mieleen että lampaille suositeltiin voimakkaampaa paimenta kuin vaikka hevosille ja naudoille. Eli jos olisin hankkimassa sähköpaimenta niin ottaisin mieluusti vaikka vähän yläkanttiin.

[pikkukana]

AKO Mobil Power AN 1300 on hyvä paimen. sen voi laittaa akun kanssa tai verkkovirralla. Antaa kunnon tällin pidemmälläkin aidalla, eikä haittaa vaikka on pusikkoa kiinni aidassa.

[Helmi]

Mulla on kans tuota sähköverkkoa 200m ja sen jatkona 4cm nauhaa.
Kun karitsat on pieniä ja ekoja kertoja sähkön takana laitan kolme nauhaa päällekäin. Sitten kun oppivat pysymään jätän yhden nauhan pois.
Nauhaa mulla kuluu kilometri tolkulla, et kyllähän se tietenkin tällä tyylillä maksaa, mutta kun ei voi mitään pysyvää muitten maille rakentaa.
Paimenien malleja en muista, mutta kunnon tällin ne antaa. Lampaille oltava voimakkaampi kuin esim hevosille. Villa on hyvä eriste, eli nenä on se johon tälli on saatava...siksi käytän nauhaa enkä lankaa. Verkkovirtamallia käytän jos on mahdollista, muuten (auton)akullista. Hyvä maadoitus on a ja o.

Lisäksi käytän muovisia 90cm aitapylväitä. Ne on tosi käteviä siirrellä ja kestääkin yllättävän hyvin. Jos useasta sadasta tolpasta kymmenen menee kesässä vaihtoon, niin mä oon ainakin tyytyväinen. Lisäksi niissä on nauhalle (ja langallekin) useita kiinnityskorkeus vaihtoehtoja.

[Petri]

Hyvä maadoitus on a ja o.

Lisäksi käytän muovisia 90cm aitapylväitä.

Ääni myös noille muovisille tolpille. Otettiin kokeeksi lasikuituisiakin 50 kpl nippu, mutta ovat hätävarana ja hiljalleen siirtyneet muihin merkitsemisjuttuhin.

Maadoitustolppa isketään meillä aina ojanpohjalle.

Petri

[Sanna B]

Onkos ne petri niitä valkoisia pylväitä?

[Pauliina]

Lasikuituset pirullisia tolppia, pitempään kun käytössä ovat, niin onpa kädet täynnä niitä lasikuitusuikaleita. Auts.
Mulla on valkosia tolppia, keltasia tolppia ja mustia tolppia muovisia, kaikissa paljon vaihtoehtoja nauhan korkeudelle. Hinta varmaan valkosissa edullisin.

Monenko metrin välein laitatte tolpan sähköaitaan?

[suviande]

Kuinka tiheään teillä on langat ja montako lankaa?

Onko kukaan tehnyt petoaidan tapaista aitaa?

[Nipsu]

Suosittelen kulmiin puutolppia, joilla langan saa kiristettyä. Kiristetty lanka paremmin painaa takaisin kun lammas koskee siihen, eli saa sätkyn varmemmin. Jos kulmat pitää, niin muovisauvoja ei tarvita kuin viiden, kuuden metrin välein peltolaitumelle. Toki maastonmuodot vaikuttaa tolppaväleihin. Jos suora on kovin pitkä niin välillekin ehkä puutolppa, niin että pysyy ryhdissä. Maadoitus ratkaisee myös paljon, vaikka paimenpoika ois kuinka tehokas niin jos maadoitus on kehno niin ei homma toimi. Maadoituskangen sijaan käytämme pitkää vaijeria, joka on upotettuna vesiojaan. Toimii mycket bra. Kaksi lankaa on riittänyt kun asemoi ne niin, että nenä maassa laiduntavaan osuu alin lanka ja kävelevää taas turpaan ylin lanka. Paras aita on hyvä ja riittävä laidun... Ja tietysti kannattaa hommata rulla, mihin kerää langan syksyllä, ettei koeta vetää jollekin käsivarsikiepille talteen. Sitä manaa sitten viimeistään ensi keväänä.

[Vahtimassu]

Mulla on ollu tollainen Lacmen verkkopaimen, ja se on kyllä antanu niin kovat sätkyt että koiratki kiljaisee ku ottaneet iskua. Ja lampaat on pitäny turvallisen välin lankaan yhden iskun otettuaan. Totutteluvaiheessa pistin 3 lankaa, n.15-20cm, 50cm ja 110cm korkeudelle. Mulla oli käytössä lasikuituisia K-maatalouden tolppia, ainut huono puoli ettei niissä saa sädettyä niitä eristimen paikkoja, ja alin lanka piti vetää erkkarilla tolppiin kiinni. Sit ku oppivat niin riitti 2 lankaa.

Onko kukaan käyttänyt niitä Larsmollakin myynnissä olevia Bolen muovitolppia, joissa saa langan laitettua vaikka mille korkeudelle? Ovatko hyviä ja kestäviä, onko helppo laittaa maahan ja pitääkö ryhtinsä, ettei taivu?

[Petri]

Onko kukaan käyttänyt niitä Larsmollakin myynnissä olevia Bolen muovitolppia, joissa saa langan laitettua vaikka mille korkeudelle? Ovatko hyviä ja kestäviä, onko helppo laittaa maahan ja pitääkö ryhtinsä, ettei taivu?

Nipsun viestissä on mielestäni kaikki oleellinen sähköaidanrakentamisesta noilla muovitolpilla. Tosin pitkälläkään suoralla en harrasta välitolppia. Näillä muovisillä 5-6 metriä on se väli. Meillä laidunkausi alkaa kolmella langalla (noin 20,50 cm ja sitten tolpan huippu, oliskohan 90 cm). Kesän aikana se ylin jää usein pois.

Tänä vuonna muovitolppia on ollut aika niukasti paikallisessa K-maataloudessa; massaesittelynä noita lasikuituisia, muovisia oli varastossa (ei esillä) vain 400 kpl ja kaiken varalta otimme heti 200 mukaan. Kesällä kuitenkin tarvitaan aina ylimääräisen aitauksen verran tolppia, kun uusi laidun pitää tehdä ennen edellisen poispurkua ja ryhmiä kiertää pitkin kylän peltotilkkuja 3-4 kpl ainakin.

Petri

[shavia]

Vielä omia kokemuksia sähköpaimennuksesta:

- Lampaille kannattaa ostaa tehokkain saatavana oleva paimen. Alin lanka pitää olla alhaalla, joten niittämisessä on kovasti hommaa, jos paimenen teho (=joulemäärä) ei riitä kuivattamaan kasvillisuutta. Samasta syystä langassa pitää olla virta koko kesän.

- Käytän 20 mm levyistä valkoista nauhaa, koska sähköaidassa on tärkeintä, että se näkyy, ettei eläimet törmää siihen vahingossa. Pidän kolmea lankaa, koska laitumella on myös nautoja. Lampaille ehkä riittäisi kaksi alinta. Valkoiset muovitolpat suorilla 8-10 metrin välein ja nurkissa tukevat puutolpat.

- Pysyvällä laitumella käytän verkkoaidan lisänä 50 cm korkeudella olevaa 1,4 mm rautalankaa. Se on sähkönjohtavuudeltaan parempaa kuin nauha, ja se toimii kyllä hyvin, pitää naudat ja lampaatkin poissa aitaverkkoa venyttelemästä. Lanka on kiinni verkkoaidan tolpissa pitkillä eristimillä tai erillisissä tolpissa n. 10-20 cm etäisyydellä verkosta.

- Paimenen maadoitusjohdon kytken aitaverkkoon, ja maadoitus pelaa hyvin.