Minkälainen lampola

[Riina]

Jossain muussa keskustelussa joku kirjoitti, että harmaat tukineen hyviä; ei tarvtse ruokkiá paljoa kun eivät kasva kumminkaan.  Mitä mieltä olette ko kommentista?

Tuolla näkökulmalla mun mielestäni on täysin turha ottaa lampaan lammasta. Ihan sama vissiin, kuin menneinä vuosina, kun kuttutuki ei ollut sidottu maidontuotokseen. Kaikki kynnelle kykenevät otti kuttuja, tunki ne jollain olkiruokinnalla johonkin latoon ja piti ne vaan just ja just elossa saadakseen maataloustuet.  >

[Maximoves]

Kyllä tosiaan olis ihanaa löytää sellainen sivutulolähde tähän ikuiseen "köyhyyteen". Te, joilla on isompia lampoloita, laitatteko kuinka paljon uuhia tai karitsoita teuraaksi ja jos jatkokäsittelette lihan, teettekö sen itse vai teetättekö muualla vai kenties vain myytte ruhon sellaisenaan eteenpäin? Mitäs EU muuten tuumaa noista valmistusmetodeista sekä valmistuspaikasta? Pitääkö olla terveystarkastajan hyväksymä jne. keittiö vai saako kotona kokata? Jos tosiaan ottaa noita lampaita ja sitten karitsoittaa niitä, luonnollisesti pässikaritsat joutuisivat sitten pataan kun niitä ei kovin montaa voi pitää kuitenkaan tilojenkaan vuoksi. Ja kyllä minäkin voisin naapurille myydä ilman niitä tarkastuksia

Mulla tuo kennelrakennus antaisi loistavat puitteet niin lampaiden kuin vaikka kuttujenkin pitoon. Ainoa mikä mua hirvittää kaikkien puheiden perusteella on tuo siivous. Ilmeisesti kylmälampolan kaksi kertaa vuodessa tapahtuva puhdistus on niin jumalaton ruljanssi, että sitä ei kannata edes harkita. Joten lämmitys päälle ja siivous kerta viikkoon. Onneksi on tässä aikaa laitella ja miettiä. Lämmityskin on tietysti kustannuskysymys, mutta jos ei sen tilan tarvitse olla kuin muutamia asteita plussalla, ei se ole niin suuri tila jos sen tosiaan väliseinällä jakaa. Muuten menee lämpö harakoille.

Kuinka moni pitää lampaita tai kuttuja tuilla? Paljonko sitä tukea sitten saa? Olen joskus sivusilmällä katsellut noita papereita eikä se musta kovin tuottoisalta vaikuta, jos pelkästään tukien varaan laskisi. Jos se olis kovin kannattavaa, eihän noi suurlampuritkaan silloin lopettaisi.

[marjukka]

Savusaunassa pitäisi kuulemma savustaa - ja mieheni innostui. koska on tehnyt savusaunan hirsikehikkoa joko omaksi tai myyntiin - minä olen sanonut, että kannattaisiko myydä kun ei sitä pienten lasten kanssa ehdi savusaunoa.  Lupasi jo savustaa lampaanlihan - mutta täytyy kai lähettää ensin sitten teurastamoon?

Toinen asia mitä mietin on lampola: eikös olkipatja tyhjätä vasta keväällä ?  Muistanko oikein, ettei luomutilalla tarvita direktiivien mukaista lantalaa, jos lannan kompostoi - ja mitkä ovat kompostointivaatimukset?  Entä mille määrälle lantala vaaditaan? ( yhden hevosen ja ponin saa pitää ilman lantalaa)

Riitta: sinulla on siis yli 300 uuhta?  Miten paljon sellainen määrä työllistää?

Entä pienlampoloiden pitäjät: kuinka tarkkoja olette EU-määräysten mukaisista tiloista: kuten siitä että lampolan pohjan on oltava tiivis, eli maapohja ei kelpaa? 

Huomaan, että kysymyksiä suoltaa kuin viisivuotiaalta!

[riitta]

Savusaunassa pitäisi kuulemma savustaa - ja mieheni innostui. koska on tehnyt savusaunan hirsikehikkoa joko omaksi tai myyntiin - minä olen sanonut, että kannattaisiko myydä kun ei sitä pienten lasten kanssa ehdi savusaunoa.  Lupasi jo savustaa lampaanlihan - mutta täytyy kai lähettää ensin sitten teurastamoon?
Toinen asia mitä mietin on lampola: eikös olkipatja tyhjätä vasta keväällä ?  Muistanko oikein, ettei luomutilalla tarvita direktiivien mukaista lantalaa, jos lannan kompostoi - ja mitkä ovat kompostointivaatimukset?  Entä mille määrälle lantala vaaditaan? ( yhden hevosen ja ponin saa pitää ilman lantalaa)

Riitta: sinulla on siis yli 300 uuhta?  Miten paljon sellainen määrä työllistää?

Entä pienlampoloiden pitäjät: kuinka tarkkoja olette EU-määräysten mukaisista tiloista: kuten siitä että lampolan pohjan on oltava tiivis, eli maapohja ei kelpaa? 

Huomaan, että kysymyksiä suoltaa kuin viisivuotiaalta!

Lantalaa ei teoriassa tarvita vaikka olisi tavanomainenkin viljely. Silloin vain karsina tyhjennetään ja ajetaan suoraan pellolle. Meilläkin käytännössä tehdään niin, vaikka direktiivien mukainen lantala onkin. Kompostointi on meidän kunnassa ainakin aina luvanvaraista ja tarkoin säänneltyä. Kunnan ympäristösihteeri sitten käy tarkastamassa ne kompostit.

Lantalan mitoituksessa otetaan huomioon uuhet (1,5 kuutiota/uuhi) ja laidunkausi lasketaan pois. Kestopehku täyttää lantalan vaatimukset jos lantaa ei kompostoida, muuten pitää olla tiivispohjainen kompostointikenttä ja kasa pitää peittää.

Me olemme mieheni kanssa täyspäi(väi)siä lampureita. työteliäisimpiä aikoja ovat kevät , kesä , syksy ja talvi  .

Täällä meillä päin on järjestetty sellaisia lampolan rakennuskursseja. Maaseutukeskukset niitä järjestää, kannattaa kysellä. Sieltä saa kaikenlaisiin kysymyksiin vastauksia.

[sara]

Entä pienlampoloiden pitäjät: kuinka tarkkoja olette EU-määräysten mukaisista tiloista: kuten siitä että lampolan pohjan on oltava tiivis, eli maapohja ei kelpaa? 

ups - näinkö tosiaan?? Me kun kuuntelimme vanhan lampurin neuvoja ja tehtiin uudesta lampolastamme maapohjainen. Tässä on ainakin ollut sellainen etu, että lannan luonti oli helppoa: tavara oli siis lähes läpeensä kuivaa (ja siis kevyttä). 20 neliön lampola, jossa 6 "asukkia" talven ajan, tyhjennettiin miehen kanssa kolmessa tunnissa.

[Riina]

Entä pienlampoloiden pitäjät: kuinka tarkkoja olette EU-määräysten mukaisista tiloista: kuten siitä että lampolan pohjan on oltava tiivis, eli maapohja ei kelpaa? 

Meillä pitäisi olla EU-määräysten mukainen lampola, mutta en voi olla kyllä 100% varma. Meillä on siis lampaat navetassa, jossa oli vielä 90-luvun lopulla lehmiä. Navetassa on betonilattia ja virtsakaivot (jotka tosin on lähes turhia kestopehkujen kanssa) ja lannat luodaan ulos betonilaatalle, josta osan päällä on katto. En ole ihan varma, pitäisikö katon olla koko lantalan päällä...  ???

[sara]

Eikös se ole niin, että jos tietty määrä lantaa vuodessa, niin pitää olla selvitys siitä minne se laitetaan - valitettavasti en muista tarkemmin, kun totesin että meillä ei meinaakaan noin paljon tulla, niin tämä ohjenivaska ei koske meitä. Lantala-asiaa en ole sen kummemmin miettinyt (ennen tätä ketjua), kun lampolasta tyhjennetty olki-lantakasa laitettiin naapurin pellon reunaan odottamaan kevättä, jolloin se (vähän maatuneena) on tarkoitus levittää siihen peltoon. Emme asu pohjavesialueella ja lähin vesialue on noin 500 metrin päässä. Lantakasan päälle nostettiin traktorin etukauhalla vähän multaa.

[Wilhelmina]

Minä olen ostanut joka vuosi lampaan ruhoja valmiiksi paloiteltuna tutulta lampurilta, jolla käy teurastaja tilalla hoitamassa jutun ja sitten tuttuni paloittelee ruhot. Hänellä menee teuraaksi parisen kymmentä lammasta syksyllä ja yleensä käy niin, että kaikille halukkaille ei riitä. Menekki olisi kovempikin. Hän ei edes mitenkään markkinoi itseään. Otta vastaan varuksia ja lihat saa hakea sitten teurastuksen jälkeen. En ole tiennyt, että tämä toiminta on eu-säädösten vastaista.

Joinain vuosina hän on tehnyt myös taljoja ja myynyt niitä, mutta nahkatehdas ottaa aika kovat hinnat pienien erien parkitsemisesta. Tuotto ei ole ollut kovin hyvä. Viime vuosina hän on heittänyt osan nahkoista kompostiin. Varmaan jitse parkitsemalla saisi ihan kivan tuoton vuodille. Suomenlampaan vuodat ovat ihan hyvässä suosiossa vauvojen vällyiksi ja vähän isompienkin lämmikkeeksi.

Isojen asutuskeskusten lähellä voi antaa lapsille ja miksei muillekin lammasterapiaa. Eräs pariskunta järjestää pieniä retkiä lammastilallaan, jossa lapset saavat syötellä lampaita ja silitellä karitsoita. Lisäksi tarjoavat riisipuuroa lisukkeen kera ja veloittavat tästä päiväkoteja ja muita ryhmiä. Ohjelmaan kuului myös pieni traktorilenkki pellolla ja hevoskärryttely tai rekiajelu. Tähän menee aikaa n. 2-3h kaiken kaikkiaan. Lapset ovat olleet aivan riemuissaan. Ovat syöneet olkipaaleileilla rehusuojassa puuronsa ja palanneet päiväkotiinsa silmät onnesta loistaen. Hintaa en tiedä varmasti,  olikohan ryhmissä jotakin 2-3¤/lapsi ja aikuisilta enemmän.
Mahdollisuuksia elämysmatkailuun yhdistettynä on rajattomasti. Markkinointihenkinen ihminen käy myymässä yrityksille lammassafaria ja nokipannukahveja metsänuotiolla. Hinnathan ovat sitten ihan toista luokkaa kuin päiväkotilasten kanssa. Yritykselle jokin 200-300¤/ virkistys iltapäivä on ihan pikku raha. 

Hyviä ja vähemmän hyviä ideoita voisi tänne panna muidenkin mietittäväksi ja kehitettäväksi.

[Riina]

Minä olen ostanut joka vuosi lampaan ruhoja valmiiksi paloiteltuna tutulta lampurilta, jolla käy teurastaja tilalla hoitamassa jutun ja sitten tuttuni paloittelee ruhot. Hänellä menee teuraaksi parisen kymmentä lammasta syksyllä ja yleensä käy niin, että kaikille halukkaille ei riitä. Menekki olisi kovempikin. Hän ei edes mitenkään markkinoi itseään. Otta vastaan varuksia ja lihat saa hakea sitten teurastuksen jälkeen. En ole tiennyt, että tämä toiminta on eu-säädösten vastaista.

Jos hänellä käy eläinlääkäri tarkastamassa ruhot, niin on käsittääkseni laillista. Muutoin ei.

[kylväjä]

Nahan pakitseminen ja varsinkin nahan pehmittäminen käsikonstein on aikaa vievää,jos nahasta pehmeän haluaa.Tosin en kyllä tiedä minkälaisen hinnan parkkaamot pienistä eristä ottaa,mutta jos ittelleen edes kohtuullista tuntipalkkaa parkituksesta aattelis,niin hinta olisi huima siltikin.