Turvepatjasta?

[Hanna]

Olisiko kellään käytännönvinkkejä turvepatjan tekoon?
Olen ajatellut laittaa noin 20 cm turvetta ja päälle olkea,  jota lisään tarpeen vaatiessa. Tai tarviihan sitä turvettakin kai talven mittaan lisätä. Mahtaako toi turve olla parempi kuin puru? Pohjan ajattelin kalkita kunnolla, onko mitään hyötyä? Kyllä kai noi lampaat elokuun loppuun pärjäilee ulkona?

[vesku]

Meillä käytetään turvetta, en oo senteissä mittaillu paljonko on. Voit tietysti lisätä tarpeen vaatiessa, mutta en usko että välttämättä tarttee. olkia vaan reilusti. Turve ei sotke villoja samalla tavalla kun puru ja turve imee paremmin, myös hajut.

[Kats]

Paras patja tulee kun käyttää turvetta ja olkea vuorotellen. Turve on hirrrmuisen imukykyistä, eli paljon käytettäessä patja on helposti liian kuiva, eikä siis pala. Paras aika lisätä kuiviketta on kun pintaan jää jälki kengän pohjasta. Itse tosin käytän mieluummin kuivahkoa patjaa.

[Riina]

Onko turvepehkuja helpompi / vaikeampi luoda keväällä pois, kuin pelkkään olkeen perustuvia pehkuja? Mua kiinnostaisi saada eläimet kuivitettua niin, että villa säilyy mahdollisimman hyvänä (pintaan olki), mutta lantasouvi olisi mahdollisimman helppo. Olkikuivikkeissa rasittaa, kun ne irtoavat isoina laattoina: tapahtuuko tätä samaa ilmiötä turvepehkujen kanssa?

[Hanna]

Entä onko tuosta kalkitsemisesta mitään hyötyä? Taidan tehdä sitten tuollaisen "raidallisen patjan".  Mietin edelleen tuota paksuutta,  koska lampaita on kaksi, tila johon ne tulevat on n. 10 neliötä.  Ettei olisi sitten ihan kuivapatja.
Vai oliskohan varteenotettava vaihtoehto näille kahdelle lampaalle sellainen tyyli, että siivoan tilan säännöllisesti talven mittaan. Ei nuo kaksi lammasta varmaankaan pysty niin paljoa pissimään patjalle, että se alkaisi palamaan ja siten lämmittämään. Että varmaankin jokatapauksessa sinne täytyy jokin lisälämmitys laittaa. 
Itse olen hevosten olkipatjaa siivonnut talven jälkeen, niin siinä oli kyllä karmeampi ammoniakin haju kuin turvepatjassa.  :-X

[Riina]

Mä olen laittanut kalkkia pehkujen pohjalle, koska se viisaampien mukaan estää ammoniakin hajua, mutta toiset taas sanovat, että kalkki estää pehkuja palamasta, joten en sitten tiedä onko se hyvä vai huono. Mun mielestä meidän pehkut ovat lämmittäneet ja palaneet hienosti, vaikka pohjalla onkin ollut ohuelti kalkkia.

[Pirre]

Pehkujen poistoa helpottaa kummasti, jos käyttää silputtua olkea pitkän sijasta. Muutenkin silputtu on ainakin mun mielestäni paljon mukavampaa ja toimivampaa tavaraa kuin pitkä.

[Kats]

Onko turvepehkuja helpompi / vaikeampi luoda keväällä pois, kuin pelkkään olkeen perustuvia pehkuja?  Olkikuivikkeissa rasittaa, kun ne irtoavat isoina laattoina: tapahtuuko tätä samaa ilmiötä turvepehkujen kanssa?

Tuolla Pirren mainitsemalla oljen pituudella on varmaan suurin vaikutus. Sitten vaikuttaa tietenkin kosteus ja tiiviys, mihin on vaikea vaikuttaa ilman omakohtaisia kokeiluja. Arvelisin, että turve tekisi patjasta hieman kuohkeamman ja helpomman talikoida..  ???

Meillä on silputtua olkea + turvetta ja kaikkein inhottavinta on kun "kökkö" ei irtoa välillä talikosta!! Luulet sulavasti viskaavasi kökön traktorin kauhaan, mutta *töks* siinä se vaan on ja pysyy piikeissä  >

[vesku]

Enpä menis kehumaan että turve olis mitenkään kevyttä mättää pois, tosta kiinni tarttumisesta, sattu tossa pari kertaa lentämään talikkokin sontaluukusta alakertaan kun ei kökkö irronnutkaan. Mukava haeskella sitten sonta kasasta talikkoa.

[mmj]

Mulla oli muulloin kolme lammasta noin 9 neliön tilassa, jossa oli turve-olki-patja. Laitoin noin 20 cm turvetta (siis tuo mitta tiukkaan poljettuna) ja päälle olkea sen verran, että turve peittyi. Talvella en oikeastaan levittänyt sinne mitään lisää, sillä heinistä jäi korsia sen verran, että pinta oli aina siisti ja kuiva.

Keväällä kun tyhjensin patjan (oli muuten aika raskasta hommaa...), ei turve ollut kostunut pohjiin asti ollenkaan. Alla oleva betoni oli ihan kuiva. Mun mielestä se oli hyvä vaihtoehto.

t mj

[Maximoves]

Minä käytän hevosilla turvepatjaa ja toimii oikein hyvin. Suht helppoa pilkkoa ja lempata ulos keväällä. Mulla on siis pieni pihatto, jossa turvepatja ja olkea päällä. Paskat kerätään pois, lirut saa jäädä, jotta patja alkaa palaa ja kehittää lämpöä. Vain läpikosteisiin paikkoihin lisää turvetta päälle, muuten vain katson, että olkikerros on riittävän paksu, jotta on mukava heposten makoilla. Varmasti sama systeemi toimii lampailla ihan hyvin. Papanat menee olkien alle ja olkia pöyhimällä ne varmasti pysyy poissa likaamasta villoja.

[Kaisa]

Mulla on kahdella pukilla viiden neliön tilassa turvepatja, paksuus ehkä 5cm,sen päällä heinänkorsia ja tässä kesällä kun en kuukauteen muuten siivoillut kun papanat pois ja märät peittoon niin patja alkoi jo palaa :o. Pukeilla on vapaa pääsy ulos, joten kovasti ihmettelin miten paljon ehtivätkään lirutella sisällekin kun pahnat rupeaa kompostoitumaan noin helposti. Eli varmaan 10 neliön tila kahdella lampaalla, jotka kuulemma pissivät enemmän kuin vuohet(?), alkaa palaa ihan mukavasti talvella. Luulisin...

[mmj]

Eli varmaan 10 neliön tila kahdella lampaalla, jotka kuulemma pissivät enemmän kuin vuohet(?), alkaa palaa ihan mukavasti talvella. Luulisin...

Kyllä palaa ja sen takia ilmanvaihdon on syytä olla hyvä, ettei tule kosteusvaurioita lampolan rakenteisiin.
t mj

[Hanna]

Selvä, kyllä minä sen patjan sitten teen. Melkoisen runsaasti nuo näyttävät pissailevan kyllä, että uskon kyllä että toimii.

[mmj]

Ai niin. Itse tein silloin ekana talvena sen virheen, että pidin liian korkeaa lämpöä lampolassa (ovi kiinni ja räppänät pienellä) ja työnsin karsinaan aivan hirvittävästi olkea. Nyt olen oppinut pitämään ovet auki talven ympäri (pressuovi) ja laitan vain vähän olkea, ja sekin vasta kun pinta on kostea.

Tulevalle talvelle meille valmistuu uusi kylmälampola. Jippii!!  ;D

t mj