Minäkin olen käyttänyt värjäykseen "teollisuusvärejä" eli happovärejä, jotka sain muovipussiin pakattuna ilman mitään tietoja valmistajasta. Ja sitten
Gudrunin puodista tilattuja värejä, jotka ilmeisesti ovat Färgkraft-nimisen ruotsalaisen valmistajan värejä. Apuaineena olen käyttänyt vain etikkaa, Gudrunin värien kanssa myös glaubersuolaa, mutta sitä kai tarvitaan vain värin tasaukseen. Kärsimättömänä tyyppinä ja pieniä eriä värjätessä olen kuumentanut villa(langa)t mikroaaltouunissa.
Värin tasaisuus ei ole minulle tärkeää, pikemminkin päinvastoin. Mielenkiintoisia eriä värjättyä raakavillaa olen saanut myös niin, että olen sullonut lasipurkkiin pieneen väriliemimäärään niin paljon villaa kuin purkkiin mahtuu, pannut kannen löysästi päälle ja kuumentanut purkkia nippanappa 100-asteisessa uunissa puolisen tuntia ja antanut purkin jäähtyä seuraavaan päivään ennen pesua ja huuhtelua. Alimmista villoista on tullut tummempia, päällimmäisistä vaaleampia, varsinkin jos nestettä ei ole ollut peittämään villoja kokonaan. Purkkivärjäyksessä huopumista ei tapahdu, kun villoihin ei kosketa ennen kuin ne ovat täysin jäähtyneet.
Anoppi ja hänen kaverinsa ovat värjäilleet villalankoja myös
Emotuotannon väreillä, liekö ne niitä reaktiivivärejä, en ole siitä paremmin perillä.
Neulebloggaajista
Angorina värjäilee ahkerasti (ammattimaisesti), voisit ehkä kysäistä häneltä mitä värejä hän käyttää?
Käsittääkseni raakavillan värjäyksessä on sekin pikku ongelma, että jos villassa on rasvaa jäljellä, väri tarttuu huonommin. Itse olen huomannut sen ainakin kasviväreillä raakavillaa värjätessä. Täytynee opetella pesemään rasva pois ennen värjäystä, jos haluaa voimakkaita värejä.