Ääntely

[Mara]

Pitääpä ihan kysellä muiltakin, onko vastaavia söpöjä havaintoja.

Äsken taas menin aamukäynnille lampolaan, affe Pilvi makaili poterossaan. Menin sen luokse kyykkyyn, se laittoi kuononsa polvelleni ja rupesi hokemaan mmmm, mmmmm, mmmm. Sellainen pieni matala ääni. Aivan ihana. Rapsuttelin sitä sitten siinä ja silittelin, juteltiin pienet aamukuulumiset. 
Joskus se vastaavassa tilanteessa pitää sellaista korkeampaa yninää, ymm, ymmh, ymmmm.
Kumpikaan ääni ei ole sama kuin emon karitsoille jutellessa. Määkimiselle ääni ei ole mitään sukua.

Harrastavatko muiden lampaat tällaisia "ihmistenhellyttelyääniä"?

[Aulimaija]

Meillä ainakin hymistään ja ymistään kovasti. Meidän lampaat tykkää pitää poskea poskea vasten ja hyristä hiljalleen. Siinä tulee itsellekin rauhallinen ja hyvä mieli  Meidän koirista yksi (ESS) osaa muuten pitää ihan samanlaista myminää kuin lampaatkin.

[Maija H]

meillä myös ynistään ja röhistään rapsuttelujen yhteydessä. Ja sitten on jokunen, jotka hankkivat huomiota rapsuttamalla minua sorkalla ja sanomalla vaativasti "Mh, mh, mh". Ja kun ne sitten saa huomion niin siirrytään yninään ja öhkimiseen oikein tyytyväisen näköisinä. 

[Kaisa]

^meidän Olavi kuopsuttaa sorkallaan ja murahtelee, jos en muuten tajua  että olisi aika rapsuttaa  . Oikein kun tykkää rapsutuksesta niin sitten mymisee ja murahtelee...ja painaa pään olkapäätä vasten. 

[HeliP]

^meidän Olavi kuopsuttaa sorkallaan ja murahtelee, jos en muuten tajua  että olisi aika rapsuttaa  .

Hemmo tekee tuota kun yrittää toisen selkään, lipoo tietysti vielä huulia... ajoittain rasittava. (Minua ei kuitenkaan yritä.)  ;D 

Nämä pojat on ihan hiljaa kun niitä paijaa, korkeintaan kuuluu tuhinaa.  :

[Riina]

Mun jaalanlampaat ovat lähes mykkiä. Harvoin niistä tulee mitään ääntä. Töissä sen sijaan naurattaa aina yksi nuori lehmä, joka juttelee koko ajan kun sitä lypsetään. Se pitää juuri tuollaista mmm mmmm mmmm -hyrinää mutta jos sitä ei huomioi niin sieltä saattaa tulla kova ja vaativa MÖÖÖÖÖÖÖkin.  ;D

[taikuri]

Meidän mammat aloittavat karitsoinnin noin kahden viikon päästä ja kyllä puhinaa ja öhkettä kuuluu... oikein säälittää, kun ne taapertavat isojen mahojensa kanssa
Niistä on tullut myös erikoisen hellyydenkipeitä, kun menen karsinaan, niin kaikki mammat haluavat yhtä aikaa rapsutuksia, sitten sitä ynistään niin tyytyväisenä kun oma vuoro koittaa :
Se on myös ihanaa kuunneltavaa, kun karitsat syntyvät ja emät höpöttävät niille taukoamatta :-*

[Mara]

:-* Siis Ei Voi Olla Totta  :-*

Silva on lemmikki-ihme jo kuukauden kypsässä iässä. Sille on periytynyt tuo Pilven herttainen yninä!
Äsken istuskelin taas karsinassa, niin Silva tuli ja laittoi kuononsa korvaani ja ynisi hiljaa pienellä kimeällä äänellä.
Vähän mulla leuka loksahti.

:-* Voijee mikä hellantelttu!  :-*

[Jossu]

Sekin on aikas sulosen kuuloista kun pienet joutuu vähän kauemmas mammasta niin sitten tulee hätääntynyt yninä, ja heti mamma huolestuneena örisee vastaan että missäs se lapsi oikein on